Tuo Keitele Groupin Kylävainion huoli kertoo enemmänkin suomalaisen sahateollisuuden kannattavuuden keskimääräisestä heikkoudesta, mikä on ollut pitkäaikainen ongelma. Keitele sitä vastoin on ollut kannattavuudeltaan parhaita sahoja pitkään ja jatkuvilla investoinneillaan turvannut asemansa kannattavana kasvuyrityksenä.

Valtaosalla pienempiä sahoja  jalostusastetta pitäisi nostaa kannattavuuden parantamiseksi. Kylävainio on siinä oikeassa, että tukin hinnan kohoaminen ei helpota kehittämisinvestointeja, vaikka ne entistä vättämättömimpiä ovatkin.

A Jalkasen kanssa samaa mieltä. Kaiken puukaupan perustana oltava aina ja ehdottomasti reilut pelisäännöt. Miksi sitten esim. sahurit ei näytä kunnon tulosta. No esimerkiksi holtiton investointi buumi heti kun hiemankin suhdanteet paranee. Näin menetellen ei tarvitse näyttää todellista tulosta ja taas puunmyyjä maksaa ja saadaan taas valittaa että kuinka kallista puu taas onkaan.

Jokunen vuosi sitten tuli Pohjois Amerikasta Suomalainen mehtämies Metsäteollisuuden johtoon. Oli tutustunut siellä Amerikan ja Kanadan metsäteollisuuden toimintaan. Heti kohta Suomeen tullessaan hän ääneen ihmetteli jopa alan lehdissä sitä että hänen järkeensä ei millään mene se asia että miksi ihmeessä Suomalainen metsäteollisuus ei pysty näyttämään kunnon tulosta. Sillä koneet ja laitteet kun on viimeisen päälle eikä työntekijöiden määrä eikä kulut ole esteenä. Hän vertasi Suomalaisia ja esim. Kanadalaisia sahoja maksetun puun hinnan ja tuloksen suhteen. Sillä esimerkiksi Kanadassa sahoilla on erittäin vanhat laitteet ja runsaasti henkilökuntaa sekä puun hinta verrattavissa Suomen hintaan. Mutta siitä huolimatta tekevät huomattavasti parempaa tulosta kuin Suomalaiset sahat. Mutta mikä oli tämän kommentin lopputulos. Henkilölle kuulemma tarjottiin tasan kahta vaihtoehtoa. Eli suu suppuun tai ulos. Että näin Suomessa.

Suurin ongelma kotimaisilla yksityisillä sahoilla on ollut sivujakeiden huono kysyntä.

Jenkkimetsureissa sanotaan puutavaran lahonkin menevän sahalle ”Mill”. ”Mill” voisi tarkoittaa tehdastakin. Ei ole näytetty yhtään sahalaitosta, josta selviäisi, mihin tuo sellupuu menee vai meneekö kuorma kuitenkin tehtaalle.

Metsät tienvarsissa näyttävät hakatuilta ja hakkuukohteetkin pusikoilta. Metsien hoito taitaa yleisesti olla jatkuvaa kasvatusta.

Hyvin toimii hyväveli suomessakin, oiskoo russian pojilta opittua. Jakovaraa on aina vaadittu olevan, oksanottajia riittää ja se loniminen alkaa jo metsästä. Diilihän on hyvä, mutta kannattavuuden kerrotaan olevan huonon, jää siitä vielä’ patruunallekin.