Keskustelut Puukauppa Tukin katkonta ero syntyy usein jo tyvellä

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 159)
  • Tukin katkonta ero syntyy usein jo tyvellä

    Uutiset ja blogit julkaisi tänään MTK:n Pauli Rintalan tutkielman tavaralajimenetelmällä hakatun leimikon tukinsaantoon vaikuttavista tekijöistä.

    Aihe on ajankohtainen tukkileimikoissa niin kauan kun kaupalla on tavaralaji hinnat, tukin osto halukkuus on lisääntynyt ja kun korjuu pyörii täysillä ympäri vuorokauden.

    ” Mitat, katkonta ja ostajan tapaa jalostaa tukkirunkoja” , silloin myyjällä vain voitettavaa, rahallisesti !

  • Jätkä

    Kyllä hyvään tulokseen on mahdollista päästä, jos mukana on mahdollisimman laaja mittavalikoima. Siis 31 – 61 dm. Asenne pitää ostajalla olla sellainen, että jos tukkirungosta tulee 61 dm, eikä enempää, se tehdään, mutta jos siitä saisi 65 dm tukkia, tehdään kaksi lyhyttä.

    Paras olisi aina osa-ainespuumittaus tai kokorunkomittaus. Niillä menetelmillä ei tulisi juurikaan sanomista katkonnasta.

    Jos hakkuukone ei pysty mittaamaan tukkipuuosuutta sellaiseksi kuin se on, niin pitää ohjelmaa parantaa – ja kuskia tai ostavaa yhtiötä vaihtaa. Katkonta nykymittausmenetelmillä olisi yks`hailee!

    Jos Koskisen Oy osaa osarunkomenetelmän ja-mittauksen, niin onhan mahdollista, että koulutuksella muutkin sen voisivat oppia. Silloin narina aiheesta voitaisiin lopettaa.

    mehtäukko

    Noin on. Jos matriisin hintapainotus on ”oikein”,eikä lyhyiden pituuksien rajoitusta ole, tukkisaanto on maksimaalista.

    Rane

    Joskus tukkisaanto ei ole maksimaalista.Eikä sitä ”huomata” ilman ulkopuolista tarkkailijaa.

    Stora Enso on löytänyt lisää tukin katkontavirheitä – vahingot luvataan korvata metsänomistajille – Metsä – Maaseudun Tulevaisuus

    isaskar keturi

    Noin muodollisestihan pystykaupassa kyse on siitä, että ostaja ostaa oikeuden hakata tietyn alueen puut omaan tarpeeseensa. Sitten ostaja ottaa metsästä, mitä tarvitsee ja tarvekin on voinut muuttua ostohetken ja hakkuun välissä. Puukaupan puutavaralajimäärät on arvioita.

    Paha ostajan omaa optimointia on arvostella, kun siihen on sopimuksella suostunut. Mutta se, että tukkikelpoisesta rungosta ei tehdä yhtään tukkia tai tukkipuuta silputaan kuitupinoon muualta kuin sieltä latvasta on vähän järjen vastaista ja ei ehkä sopimusosapuolta kunnioittavaa.

    Tietääkö joku, miten mhy valvoo hakkuuta ja katkontaa? Minä olen ainakin joutunut joutunut valvomaan itse, mitä pinoon tulee.

    Rane

    Ostajan optimointia on ihan hyvä arvostella.Jos puukauppasopimuksessa sovittuja mittoja ei käytetä niin se on sopimusrikkomus.

    Metsänomistaja voitti UPM:n pitkässä hakkuukiistassa – tukkia päätyi kuitupinoon – Metsä – Maaseudun Tulevaisuus

    Sulli

    Yksinkertaisinta olisi siirtyä kaikkien kertarysäyksellä kokorunko hinnoitteluun, pienin latvaläpimitta x m. Jäisi tämä iänikuinen köydenveto, miten on katkottu ja tarjouksetkin olisi yhteismitallisia. Millään muulla alalla ei ole vastaavaa sekoilua vaan ostotarjoukset pakotetaan samaan muottiin.

    ollikolli

    Juuri näin Sulli. Kokorunkohinnoittelu ratkaisee ongelman katkonnasta. Miksi sitä ei tuoda esiin kun kerran se on ihan erinomainen vaihtoehto?

    isaskar keturi

    Se on kuin ilmastonmuutos – siitä ei kannata luopua, koska niin moni saa siitä leipänsä niin kuin siitä, että voidaan katkonnalla spekuloida. Sehän on, kuten edellä kerrottu, edunvalvojien tärkein myyntipuhe.

    Apli

    Kyllä samaa mieltä edellisten kanssa, toinen ”jännä” asia on että harvoin on katkonta kiistoja sahojen kanssa, yleensä sellunvalmistajien juttuja nämä, jostain syystä…

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    No katkontaongelmaa pitää esillä taho, jolla itsellä ei ole teollista toimintaa. Muut eivät tätä ilmeisesti isoksi  ongelmaksi koe. Metsäomistaja joka kokee asian ongelmaksi, voi myydä sellaiselle ostajalle ainakin eteläisessä suomessa, jolla  kokorunkohinnoittelu .

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 159)