› Keskustelut › Puukauppa › Tukin optimi katkonta

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 91)
1 2 3 … 8 9 10

  • Tukin optimi katkonta

    Sent on: 18.12.2017, 19:57

    Maaseudun Tulevaisuudessa tukkipulaa käsittelevässä artikkelissa Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen sanoo seuraavaa: Tukit katkotaan metsässä tarkasti kunkin sahan tarpeisiin. Mikä mahtaa olla sahan tarpeiden ja puun myyjän näkökulmasta katsotun optimaalisen katkonnan ero?

    Tekijä
    Varsi
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • Jätkä 27.12.2017, 21:23

    Tekniikka on ihmeellistä… Samoin kuin edelleenkin tuo uusi parempi auto-ketju, joka ei mene ainakaan minulla koskaan suoraan viimeiseen kommenttiin, vaan aloitukseen.

    Metsälehti on saanut tämän ohjelman varmasti halvalla! ! !

    Jean S 14.4.2020, 22:26

    Yritin etsiä sitä viestiketjua, jossa puhuttiin tukin pituudesta ja 2,8 m kokoisesta terassista, johon tarvittiin 5,6 m pitkää lautaa, ja jossa rähjättiin dimensioista ja ostajan tarpeista.

    Huvitti vaan lukea siitä, että Jaakkosen kuusesta (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006472112.html) tehtiin siis Koreassa tarukia. Suomeksi sitä kai kutsuttaisiin tapulirimaksi, tai ei 2,5 cm kanttiinsa oleva soiro oikein ole sitäkään ehkä enää. Tuollaistahan saataisiin sahattua Suomessakin vaikka kuinka paljon ja hyvinkin pienestä puusta…

    Tolopainen 15.4.2020, 07:19

    Kun katsoo noita Seppäsen videoita:hän ottaa tukin tarkasti talteen, eikä noudata orjallisesti koneen aptia. Tekee töitä kuitenkin UPM:lle. Sehän on täysin motokuskin näpeissä, miten toteuttaa katkonnan. Marttaliiton katkonnassa on usein lyhyempia tukkeja, mitä on sovittu kauppasopimuksessa, en ole valittanut.

    Jätkä 15.4.2020, 08:58

    Jean S. 2,8 metrisen terassilaudan tarvitsijalle sellaisen hankinta edullisesti onnistuisi esim sirkkelisahurin avulla. Hänellä kun on suhteet hankintamyyjiin kunnossa, hän saaa helposti sahalle kolmimetristä lumppipölkkyä, jonka järeys voi olla isokin. Kuitupuusta saa sirkkelillä sahattua juuri tilauksen mukaista tavaraa ja kun raaka-aine on puolta halvempaa kuin oikea tukki, niin mielellään varmaan sahaa tilauksen mukaan.

    Ei ole järkeä ostaa 58 dm:n (57) sahatavaraa, se kun on oikesti 15 -20 % kalliimpaa, kuin sama laatu esim 43 dm:n (42)  -pituisena, kun kuitenkin pitkä tavara pitää katkaista ( pilata)

    Jean S 15.4.2020, 12:06

    Ei siinä järkeä olekaan. Anttosen kuusessa olennaista oli se, että Koreaan viety lauta sahattiin suomalaisittain katsottuna ihan silpuksi, vaikka kuusi itsessään olikin varsin järeä.

    Jätkä 15.4.2020, 13:02

    Aina ei löydy varsin järeällekään kuuselle käyttöä, jossa järeys pääsisi tärkeään asemaan,

    Meillä oli oppilastyömaalla leimikko, jossa oli aika reippaasti tosihyvälaatuista rauduskoivutukkia. Leimikon puumäärä oli yli 8000 kiintoa, joten kaikkiakin puutavaralajeja tuli runsaasti.

    Lähellä oleva Koivua jalostava yritys oli ostanut koivutukit (Seurakunnan taloudenhoitaja oli kilpailuttanut hinnat viimeisen päälle)  Tukit olivat komeita, olivathan ne kasvaneet Päijänteen rantavyöhykkeellä. Tuo firma teki noista koivuista huonekalutehtaalle liitostappeja, joihin oli muokattu oikein nätit urat koko ulkopinnalle, samoin se teki automaattisorveilla viilan – ym kädensijoja.

    Kun kysyin, eikö heikommastakin laadusta saisi tehtyä, oli vastaus selvä: ”-Pienemmästä puusta tulee epätasaisempaa laatua ja polttopuulava täyttyy suhteellisen äkkiä. Halpa hintakaan ei auta siinä yhtään”.

    suorittava porras suorittava porras 15.4.2020, 13:38

    Tuo jätkän esittämä ilmiö esiintyy myös havupuilla. Lyhyet ja sopimattomat mitat aiheuttavat korkeintaan polttopuun arvoisia hukkapätkiä tai lisäkustannuksia aiheuttavia liitoshommia. Optimointiohjelmat on kehitetty hukkapätkien ja hävikin minimoimiseksi. Ei ole järkevää ostaa polttopuuta tukin hinnalla.

    Puuki 15.4.2020, 16:37

    Viilan kädensijoja saa hyvin tehtyä lyhyemmistäkin tukeista kuin 52-55 ;sta.   Pitkät tukit on yleensä yksikköhinnaltaan arvokkaampia ja niitä voi nykykauppatavalla tehdä samalla edullisella kantohinnalla kuin lyhyempiäkin vaikka myös lyhyiden mittojen käyttö lisäisi tukkisaantoa joskus paljonkin.

    Motomitalla saadaan jo nykyään helposti näkyviin puustotunnusten lisäksi runkokäyrät ja jokaisen puun lpm vaikkapa 10 cm välein joten tasapuolisempaan hinnoitteluun eli tukkipuuleimikoiden rungonosahinnoitteluun siirtyminenkin olisi melko yksinkertaista mittauksen puolesta.

    Jalmari Kolu 15.4.2020, 17:25

    Omalla kohdallani olen ollut iloinen siitä että on olemassa ostajia joilla erityinen tarve myös alle 34 dm tukkimitoille. Ihmettelin asiaa myytyäni erään päätehakkuun runkohinnalla ja kävin konemiehiä jututtamassa. >Vientiin menee 100%, toisin kun EG lyhin 43 Dm ja latva nykyään taitaa olla jo min 20cm. Jälkimmäinen on rosvousta, aika monesta harvennusleimikosta jää tukki tulematta kokonaan. Ja on kuitupinot automiehelle helppoja kuormata, ei ole liian hentoa.

    Eräskin EG:n hoitosopimusasiakas oli kovin tyytyväinen tuohon viimeksi mainitsemaani katkontaan. Eli yksinkertaista voi jymäyttää kauniilla puheilla

    Jätkä 16.4.2020, 11:27

    Omituista on tämä Metsälehden keskustelupalstan tekninen ”toiminta” – tai toimimattomuus.

    Tämä ei ole kovin mairittelevaa lehden ATK – vastaavan puuhista.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 91)
1 2 3 … 8 9 10