› Keskustelut › Harrastukset › TUKIT KÄSITETAITEENA

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)

  • TUKIT KÄSITETAITEENA

    Lähetetty: 19.3.2013, 16:38

    Onko joku palstalainen ollut tilaisuudessa pistäytyä Helsingissä galleria Sinnessä? Olisi hauska kuulla metsäläisten mielipiteitä siellä esillä olevasta pihkantuoksuisesta teoksesta. Näyttelyyn voi tutustua 24.3.2013 saakka.

    Taidenäyttelyn esittelystä lainattua:

    ”Ebba Bohlinin uusi, paikkasidonnainen teos Hygge (Homely) on installaatio gallerian kohti Iso Roobertinkatua olevassa julkisivussa. Teos rakentuu pinosta tukkipuita, jotka ikkuna vaikuttaa leikkaavan kahtia. Tavallinen näky suomalaisilla tienvarsilla on leikattu irti alkuperäisestä yhteydestään ja sijoitettu keskelle Helsingin ydinkeskustaa. Teos on viimeinen osa Bohlinin trilogiaa Displacements, joka tutkii ulkoisia ja sisäisiä tiloja. Kadulla tukkipuut makaavat vuosirenkaat näkyvissä ja muodostavat pysäyttävän läsnäolon. Sisällä galleriassa taas leviää vasta kaadettujen mäntypuiden tuoksu, joka sulkee kävijän sisäänsä.”

    Tekijä
    kisi
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • abietis 23.3.2013, 06:08

    Onhan se tuokin. En ole mainitussa näyttelyssä käynyt.
    Luojan temppelissä usein pääsee ”teokseen” sisään.

    Itse olen sen verran liitoksissa Pielisjärven Vuonislahteen että olen tullut tietämään erään parhaista suomalaisen puutaiteen osaajista, Eeva Ryynäsen. Kirkkokin jonka hän rakunnutti on sekin taideteos.
    Lukuisat ovat ne julkiset tilat joissa voi perehtyä nyt jo edesmenneen taiteilijan teoksiin.

    Onhan meillä vielä näitä ITE taiteilijoita, minullakin naapurissa eräs, moottorisahalla syntyy monenlaisia patsaita ja teoksia ja käyttötaidetta.

    Muistuu vielä jo aikaa sitten manan majoille muuttanut ”tuiteri” joka metsätöissä ollessaan halusi suuret leppäpölkyt itselleen. Niista hän veisteli pienoisveistoksia, usein humoristisia joita sitten antoi lahjaksi arvostamilleen ihmisille.

    kisi 23.3.2013, 14:21

    Eeva Ryynäsen töitä olen saanut ihailla joissain paikoin, kirkkonsa on vielä katsastamatta. Vuonislahden reissua olen rakentanut mielessäni jo pitempään.

    Mutta tuohon aloituksen Copy, Paste, Add Layer -näyttelyyn mennäkseni, en ole sitäkään, minäkään, vielä nähnyt ja taitaa nyt jäädä kuulopuheiden varaan. Harmi.

    Teuvo Hakkarainen oli ilmeisesti oman alansa ammattilaisena kutsuttu paikalle ja radioon oli tehty näyttelypaikalla eilen kuultu haastattelu. Teuvo ei osannut pitää näkemäänsä taiteena, eikä hän arvostanut esille tuotua puukasaa muutenkaan: oli hänen näkemyksensä mukaan ns. räkämäntyä ja sahattu taitamattomasti tylsällä sahalla. Puuta oli kuulemma pari kiintokuutiota, eikä kyseessä ollut edes tukkipölkyt, vaan kuulemma ropsikasa. T.H. antoi vinkin, että yhtä hyvää taidetta saadaan, kun hänen, siis Teuvon, ruumis balsamoidaan hänen kuolemansa jälkeen ja pistetään näytille galleriaan.

    Anton Chigurh 23.3.2013, 17:05

    Teuvo on terävä poika, mutta juntti. Taiteen syvin olemus on jäänyt hänellekin avautumatta.

    Tuo kyseinen näyttelyhän saamieni tietojen mukaan on kolmen taiteilijan ikäänkuin yhteisteos, joka tulee aistia muutenkin kuin pelkillä fotoreseptoreilla.

    Jokainen valveutunut (joita on valitettavan vähän, viittaan esm susihysteria niinsanottuun keskusteluun) ymmärtää ihan luonnostaan, että kaikki vaikuttaa kaikkeen.

    Lisäys:
    Tämä pölkkytaiteilja näkyykin olevan ruotsista. Niissä mäntyjen leikoissa näkyvät holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen jäljet; karu todellisuus, jonka kovapäisinkin holtiton sorkkaeläinlaiduntaja tulee täälläkin tuntemaan kihelmöintinä nahkassaan.

    Der Steppenwolf

    kisi 26.3.2013, 11:24

    Harmittaa tosiaan vähän se, että pääkaupungin taidenäyttelyyn tuotu tukki-installaatio jäi sitten näkemättä. Ei sikäli, etteikö laanipaikoilla olisi tullut joskus vaaniskelluksi ja pihkan tuoksua sieraimiin vetäneeksi. Mutta nimenomaan se, että joku taiteilija on tuonut pöllit tuossa muodossa (kasana) galleriaan, on erikoista. Se näyttelykokonaisuus olisi pitänyt nähdä. Mitähän ajatuksia se olisi herättänyt?

    Tukkien sanotaan olleen kuin ikkunan leikkaamana sekä salin sisä- että ulkopuolella. Tähän asetteluun sisältyy varmasti jotain olennaista. Mitä taiteilija halusi siinä ilmentää? Oliko mahdollisesti niin, että runkojen tukkiosuus jäi ulos kadun puolelle ja kuitupäät lepäsivät sisällä? Hankala kuvitella tuota rakennelmaa. Miten ikkunat sijaitsivat, lattian rajasta alkaen vai korkeammalla? Teuvo Hakkarainen puhui radiohaastattelussaan vain gallerian sisäpuolelle asetetusta puutavarasta, jonka hän määritteli ropsiksi.

    Kukin kokee taiteen omista lähtökohdistaan, kokemuksiinsa ja elämäntilanteeseensa suhteutettuna. Jokainen taiteesta esitetty mielipide on oikea, kun se on rehellinen ja perustuu näyttelypaikalla tehtyihin omiin havaintoihin. Teuvon kommenteista tarttui mieleen tuo ”huolimattomasti sahattu ropsikasa”, josta näyttelyn ennakkotiedoissa ja julkisuudessa käydyssä keskustelussa on puhuttu tukkeina. Tämä ei tosin liene ensimmäinen kerta maailmassa, kun selkeä puutavaralaji muuttuukin yllättäen toiseksi.

    kisi 12.4.2013, 17:53

    No niin, uutta putkeen…

    Onko siinä mitään ihmeellistä, jos tuodaan salonkiin näytille ropsikasaksi osoittautuva tukki-installaatio? Tekevällehän sattuu…

    Somerolainen kuvataiteilija Antti Laitinen pistää nyt paremmaksi. Hänet on kutsuttu edustamaan Suomea ensi kesän Venetsian 55. taidebiennaaliin. Hän on tehnyt tilaisuutta varten tällaista: Hän valitsi aarin (10 x 10 m) alan kuusimetsää, jonka putsasi perusteellisesti kaikesta, siis kaikesta. Puut kaadettiin, kaikki rungot, risut, oksat ja kannot kerättiin talteen, samoin kenttäkerroksen varvut ja pohjalla olleet sammalet ja jäkälät sekä lopuksi karike ja humuskerroskin. Kaikki materiaalit lajiteltiin ja pussitettiin huolellisesti. Matskut siirrettiin suureen konehalliin, jossa taiteilija sommitteli osaset uudelleen 10 x 10 metrin alueelle taideteokseksi, joka valokuvattiin ylhäältä päin nosturista. Venetsiaan lähtee esille siis valokuvat tästä operaatiosta: kuvat maastosta metsän kanssa ja ilman (musta neliö) sekä halliin rakennetusta uusjärjestyksestä. Lisäksi taiteilija aikoo viedä näyttelypaikalle aitoa suomalaista koivua, haloiksi pienittynä.

    ensolainen evakko 12.4.2013, 19:05

    Voihan näitä prpörmansseja kehua, mutta se pitäisi tehdä hiljakseen vessassa tai sitten avarassa huussissa ilman yleisöa.

    Korpikaupungin laitamilla joku tytti teki pörrf- taidetta levitellessään sairaalatakkeja niitylle. Toinen koulukunta maalasi heinäseipäät keltaiseksi ja pystytti niitä tien varteen ehkä hehtaarin alueelle.

    Missä se taide on tai oli?

    kisi 12.4.2013, 23:29

    Jaa, miksei noita pörformansseja voisi yhtä hyvin kehua täällä kuin ilmavassa ulkohuussissakin..?

    Ensolaisen kuvailemat takit ja seipäät on menneet meikäläiseltä ohi. Sanoisin, että vaikuttaa jonkin sortin eripuralta niillä kulmin.

    Muistan kyllä joskus nähneeni, nimenomaan erään korpikaupungin liepeillä, tien varressa pellollisen pystyyn iskettyjä (maalaamattomia) heinäseipäitä, joihin oli viritetty vanhoja T-paitoja. Olin silloin aivan varma, että kysymys ei ole mistään muusta kuin taiteesta. Ja olen edelleen samaa mieltä. Näky oli vaitonaisuudessaan niin voimallinen, että muistan edelleen tuon loppukesäisen iltapäivän intensiivisen tunnelman täydellisenä.

    ensolainen evakko 13.4.2013, 11:10

    Kisi.

    Kyseesä ei ole mitään eripuraa. Kun taiteesta puhuttiin, niin otin esiin räikeän esimerkin ”taiteilijan” touhuista.

    kisi 13.4.2013, 12:34

    ensolainen evakko, selitän sinulle mitä tarkoitin, että ei jäisi väärinkäsityksiä.

    Ajattelin siis, että mainitsemillasi koulukunnilla (sairaalatakit, heinäseipäät) olisi mahdollisesti ollut jotain eripuraa tai näkemyseroja keskenään, kun eivät olleet löytäneet tietään yhteisinstallaatioon (vrt. minun T-paita-heinäseivästakauma). Keltaisten seipäiden nokissa hulmuavat valkeat takit ympättynä johonkin osuvaan kontekstiin saattaisivat kirvoittaa yllättäviä mielleyhtymiä.

    Vanha sanonta kuuluu ”vita brevis, ars longa”. Olisiko siinä jotain vinkkiä, millaista Taiteen pitäisi olla. Ikäkö ratkaisee? Ja kestävyys? Muinaiset kivikautisten ihmisten kallioseinämiin raapustamat kömpelöt eläin- ja ihmishahmot ovat meistä ilman muuta taidetta.

    kisi 3.5.2013, 20:14

    ”Art is my
    life and my
    life is art.”

    – YOKO ONO

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)