Keskustelut Metsänhoito Tulihan se sieltä!

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 142)
  • kuusessa ollaan

    Jep. Vielä näkyvät maastossa taimien seassa kuusen oksakasat, hakkuu tehtiin 2000. Pahimmissa kohdissa on yksinkertaisesti aukkopaikka. Silloin ei ollut tarjolla havujen keruuta. Metsurihakkuuna oksat jää niin leveälle, etteivät haittaa.

    jees h-valta

    Ja Visakallonkin metsä kasvaa viidessäkymmenessä vuodessa päätehakkuuseen vaikka ravinteet viedäänkin. Mahtaako korvaushoito olla Yaralaista vaiko Virolaista alkuperää?

    Puuki

    Hakkuutähteet häviää aika vähiin , jos moto ei pui niitä isoihin kasoihin. Puun kasvua lisäävät vielä yli 10 hakkuusta vaikka toisaalta taimikko ei vielä tarvitse ravinnelisäystä alkuvaiheessa. Kantojen vaikutus maaperään ja niiden lannoitusvaikutus on vielä paljon pitkäaikaisempi, voi vaikuttaa 40 vuotta.

    Harvennuksilla  hakkuutähteiden keruu  on parempi jättää kokonaan tekemättä.

    Gla Gla

    Hakkuutähteiden korjuu parantaa uudistamistulosta eli kuolleisuus jää pienemmäksi. Tosiaalta korjuu verottaa kasvua, joten minä en ainakaan osaa sanoa, mikä on parempi lopputuloksen kannalta. Perkauksen työläys on tietysti yksi huomioitava juttu, se voi hyvinkin olla riittävä peruste kerätä risut. Josksu on tullut mieleen, että keräisi risut muutaman kasaan ja polttaisi siihen.

    Apli

    Päätehakkuilla risujen keräys aina.. helpottaa istuttamista ja jäähän sitä pikku tikkua ja neulasia maastoon.. kantojen nostoa en kyllä harrasta.

     

    Timppa

    Hakkuutähteen määrä vaihtelee.  Aika iso ero, jos kyse on 400 m3/ha kuusikosta tai 200 m3/ha männiköstä.  Ravinteet ovat pääosin neulasissa.  Siksi meillä kuivatetaan havut kesän yli, jotta neulaset suurelta osin varisevat ja ravinnehäviö on pieni.

    Tuollaisen kuusikon kääntömätästys onnistuu huomattavasti paremmin, jos pääosa havuista on viety pois.  Yleensä niistä on maksettu 1 euro/kuusim3.  Tietysti myös istutus on helpompaa.   Onhan sekin hyvä, että latvusmassalla korvataan muuta energiaa.

    Mäntyvaltaisilta kuvioilta ei havuja kerätä.  Tuskin kukaan ostaisikaan.  Ei tietenkään harvennuksilta.  Ei myydä kantojakaan.  Ei niitäkään taitaisi kukaan ostaakaan.

    Visakallo Visakallo

    Kuten Timppa totesikin, latvusmassan määrä ja laatu riippuu paljon siitä, paljonko puuta päätehakkuussa ollut.  Kun laittaa nurin täällä päin tavallisen 500-600 mottia /ha kuusikon, ei kenellekään jää epäselväksi, kerätäänkö havuja vaiko ei. Etenkin jos itse hoitaa uudistamisen ja varhaisperkauksen, asia on päivänselvä.

    Jätkä

    Kun käytetään kääntömätästystä, joss kauhaistu maa käännetään ylösalaisin samaan paikkaan, josta se on kauhaistu, niin en ymmärrä vaikeuksia tahdä työtä kunnolla, eli niin, että käännöksen alle ei jää risuja. Kun lisäksi taimien KESKIMÄÄRÄINEN etäisyys toisistaan on noin 2,5 metriä, en pidä jalan nostamista muutaman risun yli kovin suurta ponnistusta vaativana.

    Parhailla kasvupaikoilla pidetään ”Ravinteiden” = oksien poisvientiä suotavana, etteivät taimet saa liikaa typpeä alkuvaiheessa, mutta MT:llä ja karummilla siitä ei murhetta lie. Haluaisin käydä naureskelemassa, kun männikön avohakkuun jälkeen aletaan keräilemään hakkuutähteitä vakavalla tarkoituksella.

    Maastokelvottomien Cityhomppelien uudistustyömaat tietenkin pitää päällystää vähintään öljysoralla, että pääsee sipsuttelemaan armeijan maihinnousukengillä lähinnä jalkojaan nostelematta.

    harrastelija harrastelija

    Kyllä tämä metsänhoitokin on Suomi-hölmölän hommaa! Työtä haluavia ja osaavia metsureita makuutetaan kammarissa ja metsät jätetään ns.”Herran haltuun”! Sossurahalla terve metsuri melkein menee mieluummin metsään kuin lojuu kämpässä tai roikkuu kaljabaarissa. Toisaalta se tosiaisa, että työstä saa vähemmän liksaa kuin Kelalta pitää paikkansa ja tosiasia on lisäksi se, että työssä käyminen tarttee enemmän rahaa kuin joutilaana makaaminen.

    Nyt näyttää, että ay-liike (en tarkoita ayshireä) alkaa menettämään asemiaan, joten on odotettavissa vähän järkeä työllistäniseenkin opposition (lähinnä sdp) törkeästä vastuksesta huolimatta. kyllä suomalainen tekee työtä yhtä ahkerasti kuin baltian työntekijäkin, kun sille annetaan siihen lupa.

    Jätkä

    Suomalainen ”yrittäjä” – Sanotaan nyt harrastelijan innoittamana = Porvarikastiin itsensä korottanut, ei kertakaikkiaan halua maksaa palkkaa tuottavastakaan työstä, vaan haluaa esim työllistämistukea tai muuta tukiaista, josta vielä surkean päivärahan maksamisen jälkeenkin jäisi vielä osa ”yrittäjälle.

    Siis yhteiskunnan pitäisi maksaa kaikki työvoimakustannukset ja vielä työnantajalle palkkiota saman verran.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 142)