Aivan, eihän asetelma ole miksikään muuttunut. Herrat suosivat pystykauppaa ja palvelutuotantoa. Minulle se ei kuitenkaan ole sopinut, sanotaan että onhan hankintakauppa, käytä sitä. No sekään ei ole sopinut. Pidän hankintakauppaa sellaisena kauppamuodon jäänteenä, jolla ei ole tulevaisuutta, eikä se sellaiseksi ole tarkoitettukaan. On omat rajoituksensa logistiikalle moton käytölle mittaukselle jne.

No kehotetaan osta moto ja ala urakoimaan. Sehän se kyllä sopii, mutta miten on sen kumppanuuden kanssa? Löytyykö metsänomistajalle tasavertainen kauppamuoto että voin sen tehdä ja hyväksytäänkö metsänomistaja mittausosapuolena jne. Sitä epäilen?

Hyväksytään pystykaupassa mittausosapuoleksi puun myyjänä, mutta ei enää palvelun ostajana. Näin se on että teollisuus hyväksyy itsensä ja konemiehet mittausosapuoleksi, mutta metsänomistajia palvelun tuottajina ei enää hyväksytä.

Oiskoon perin kansallisella sääntelyllä jotain tekemistä tällaisen metsänomistajien kohtelun kanssa. Ay miehille se on aina sopinut, että etuutta ja etuuksia mitataan ulos metsätaloudesta. Näin ollen, on ollut pakko tyytyä nykyiseen, kun parempaakaan vaihtoehtoa ei ole olemassa?