Keskustelut Metsänhoito Tuntsan nokisavotta?!

Esillä 7 vastausta, 1 - 7 (kaikkiaan 7)
  • Tuntsan nokisavotta?!

    Luin viikonloppuna Aarre -lehden liitteenä tullutta savottakirjaa; siinä oli artikkeli ns. Tuntsan nokisavotasta Sallassa 60-luvulla. Osaran aukeista paljon puhutaan, mutta tämä Tuntsa on ainakin minulla jäänyt ihan pimentoon.

    Onko palstalaisista kukaan käynyt tuolla? Onko siellä mitään näkemistä, vanhoja jäännöksiä, kämppiä tms historiaa?

    https//fi.wikipedia.org/wiki/Tuntsan_mets%C3%A4palo

  • mettämiäs

    Mieleenpainuvin asia siellä oli, että poroaidan ja Venäjän rajan välillä oli suhteellisen sankka koivikko (maantiede ja olosuhteet huomioon ottaen); poroaidan länsipuoli oli aika puhtaaksi kaluttu. Minkähän takia?

    Metsänmies

    <h1 id=”firstHeading” class=”firstHeading” lang=”fi”>Tuntsan metsäpal0</h1>
    <div id=”bodyContent” class=”mw-body-content multicol-large”>
    <div id=”mw-content-text” class=”mw-content-ltr” dir=”ltr” lang=”fi”>
    <div class=”mw-parser-output”>

    <b>Tuntsan metsäpalo</b> oli Suomen lähihistorian suurin metsäpalo. Se riehui kesäkuun 1960 lopulta alkaen Tuntsan erämaassa Sallan kunnan pohjoisosissa sekä vielä laajempana Neuvostoliiton puolella. Palo syttyi luultavasti salamaniskusta, ja sen leviämistä helpotti helteinen kesä. Paloalueita oli Suomen puolella kaksi: Papuoivan–Puitsin–Peuratunturin alueella ja toinen Kuskoivan–Nuolusoivan alueella.<sup id=”cite_ref-1″ class=”reference”></sup>

    Paloa oli sammuttamassa Suomessa lähes 500 miestä. Suomen puolella palo tuhosi noin 20 000 hehtaaria, kunNeuvostoliiton puolella paloalue oli noin 100 000 hehtaarin laajuinen. Suomen puolella palaneesta alueesta noin puolet oli varsinaista metsämaata ja loput olivat vähämetsäisiä kitu- ja joutomaita sekä tunturipaljakoita.

    Palon aiheuttamat metsätaloudelliset vahingot jäivät lopulta pieniksi, mutta palo vaikeutti seudun porotaloutta tuhottuaan parhaita porojen talvilaitumia.

    Palon jälkeen järjestettiin suuri <i>Tuntsan nokisavotta</i> alueelle jääneen puutavaran korjaamiseksi. Savotta oli Euroopansuurin ja se työllisti enimmillään 1 000 henkilöä ja satoja traktoreita. Vuoteen 1967 jatkuneessa savotassa paloalueelta korjattiin yhteensä noin 300 000 kuutiometriä puuta. Puun korjaamisessa kokeiltiin ensimmäistä kertaa kourakonetta, ja myös moottorisahat otettiin savotassa yleisesti käyttöön.<sup id=”cite_ref-2″ class=”reference”></sup><sup id=”cite_ref-suurkulosta_3-0″ class=”reference”></sup>

    Puun korjuun jälkeen Tuntsan paloalueen metsää pyrittiin uudistamaan kylvöillä ja istutuksilla, mutta tämä ei onnistunut kuin osittain ja osa paloalueesta jäi pysyvästi paljakaksi. Alueella ovat vieläkin näkyvissä sekä palon että puunkorjuun jäljet. Siellä on myös tiheä tieverkko, joka rakennettiin alun perin nokisavottaa varten.<sup id=”cite_ref-4″ class=”reference”></sup>

    </div>
    </div>
    </div>

    Metsänmies

     

    Otin tuossa Nokisavotta-kommentissa Jätkän silloin tällöin käyttämän tekstityylin. Siirsin tekstin Wikipediasta, harakanvarpaat tulivat kaupanpäälle.

    hemputtaja

    Muistanko oikein, että sieltä raahattiin Rovaniemelle toinen Ukko Samperin metsäkoneista. Teloilla ja suksilla varustettu höyryveturi. Saattoi olla Suomen ensimmäisiä metsäkoneita?

    Veikkaan lisäksi, että hakattavaa ei Samperin jäljiltä enää paljon löytynyt.

    Metsänmies

    Toinen ”Samperin ” vetureista on tuotu -60 luvulla pois kairasta. Se on nykyisin entisöitynä Rovaniemen metsämuseossa. Toinen odottelee katoksessa, sekin entisöitynä ,uusien savotoiden alkua Nuortin erämaassa. Olihan noiden vetureiden kokeilu rohkea yritys ,elettiihän vasta 1900-luvun toista vuosikymmentä. Vaikka tuosta savotasta myöhemmin viisasteltiin ja pidettiin yltiöpäisenä haihatteluna, aikojen ja kokemusen myötä koneet olisivat muuttuneet jo silloin jossain vaiheessa kannattaviksi. Veturien käyttö lopetettiin kuitenkin jo parin vuoden jälkeen.

    A.Jalkanen

    Samperin savotoista eli Nuortin konesavotoiden historiasta voi lukea tästä linkistä, alavalikosta Historia.

    http://www.tulppionmajat.fi/index.html

    Kuva veturista katoksessa löytyy kun laittaa Google Mapsiin Tulppio tai Tulppion majat.

    mettämiäs

    Ihan sujuvasti siirryttiin tässä aiheessa Sallan Tuntsan nokisavotasta Savukosken Samperin savottaan. Naapuripitäjiähän Salla ja Savukoski ovat, mutta etäisyydet ovat siellä vähän eri luokkaa kuin täällä etelässä. Hemputtaja veikkaili omia arvioitaan sen seudun hakkuumahdollisuuksista, mutta niin kuin aika monesti ennenkin, veikkailu meni pahasti pieleen tälläkin kertaa.

    Samperin savotan toinen veturi todellakin on siellä Tulppiossa ja jos oikein tarkkaan muistelen, saatoin olla sen veturin entisöimisprojektissa mukana. Muistelen, että myös ”joku” Melamies oli mukana samassa projektissa ja oli tosi mukava kuunnella hänen tarinoitaan pohjoisen metsien puunhankinnasta ja vähän muustakin. Mutta koska siitä projektista on niin kauan aikaa, voin tietenkin muistaa ihan väärinkin…

Esillä 7 vastausta, 1 - 7 (kaikkiaan 7)