Onko tuomelle oikeasti minkäänlaista käyttöä? Raivatessa on tullut kaikki tuomet kyllä päästettyä kannosta irti ja pitkälleen kun yksi tuomi lähiympäristössä riittää täällä kertomaan milloin lahnan kutu on meneillään.
Mites muilla, kasvattaakos joku tuomea ihan tarkoituksella?
Jos jotain nikkaroida tykkäät, niin siihen tuomi sopii. Puuaines on ihan ovelan näköistä välillä kellertävästä punertavaan. Ja puuta pystyy kiillottamaan. Ei ole monesti tullut tuomilankkuun törmättyä, joskus kumminkin.
Olen kasvattanut tuomia koristepuiksi ja lintujen evääksi kuin myöskin monien hyönteisten käyttöön.
Tuomen marjoja olen syönyt lapsena ja maistellut vähin myöhemminkin omien lasten ja lastenlasten kanssa. Suuria siemeniä ei mummoni ilmoitusen mukaan saanut niellä, paitsi hän, jolta oli leikattu umpisuoli!
Maanviljelijät ovat vihanneet tuomea kun sen katsottiin olevan jonkin tuhohyönteisen (kirvan) levittäjä. Näin kertoi isäntä Etelä-Pohjanmaalta, syntyjään Laatokan rannalta.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta tuomea lkannattaisi mielestäni suosia, samoinkuin myöskin maiseman kaunistajana.
Askartelupuuna käyttökelpoinen, kuten edellä jo mainittiin.
Itse tein poikasena isälleni piipunvarsia tuomen oksista kun hänellä oli niin terävät hampaat ettei varsi kestänyt kovin kauan ! Tuomessa on aika suuri pehmeä ydin, johon sai poltettua reiän hehkuvaksi uunissa kuumennetulla ”sukkapuikolla”.
Mielestäni tuomen maku ei ole kovin hyvälle maistuva, mutta kai se väkevä ”Jymy”- piipputupakka syrjäytti muut maut ja aromit. Itse en ole koskaan kokeillutkaan miltä tupakka maistuu.
Piipunvarsien teko loppui 1952 kun isäni lopetti tupakoimisen.
Tuomea on meillä hyvin rehevillä jokitörmillä, mutta se on harvinainen luonnonojien laitamilla.
Jokitörmällä on entinen laidunalue noin 0,6 ha. Tämä alue kasvaa tuomea tiheänä viidakkona. Vieressä olisi isoja kuusia, joista luulisi tulevan kuusensiementä, mutta ei siellä taimia näy.
Tuomea tulee aina harvenneltua, mutta uutta vesakkoa puskee todella nopeasti. Uskon, että kuusen vähyys johtuu kuusentuomiruosteesta, joka pilaa kuusen käpyjä. Näin tuomi pystyy pitämään puolensa, ettei kuusi valtaa alaa.Istuttamalla kuusta saa kyllä alle kasvamaan. Alueella on laidunaikaan ollut vain pari isoa tuomea. Monihaaraisia jättipensaita, kasvuston leveys ehkä 20-25 m ja yksittäisten runkojen läpimitta 30-40 cm. Aina kun runko rojahti maahan, latvat juurtuivat ja uutta kasvustoa lähti syntymään.
Iäkkämpi väki on syönyt kyllä tuomenmarjoja. Olen tietenkin kokeillut itsekin, mutta eihän niissä maku kovin huippua ole.
Tuomi soveltuu kuulemani mukaan omena- ym puutarhan puiden suojeluun jäniksiltä. Joku mainitsikin että tuomi maistuu pahalta ja jos menee tuoreita oksia vääntelemään niin kädet alkaa haista. Jänis ei siis tuomea syö ja jättää muutkin puskat rauhaan jos tuomen oksia lykkää niiden ympärille maahan pystyyn.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.