Keskustelut Metsänhoito Turve on Suomen tärkein ympäristövientituote

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 26)
  • Turve on Suomen tärkein ympäristövientituote

    Kun paljon puhuu, syntyy myös vahinkoja. Ympäristöministeri Ville Niinistö oli niin innokkaasti lopettamassa turpeennostoa Suomesta, että meidän tärkein ympäristövientituote kasvu- ja ympristöturve meinasi mennä pesuveden, -vai pitäisikö sanoa suon kuivatusveden mukana. Kysymys ei ole mistään pienestä asiasta, vaan vuodessa yli miljoonasta turvekuutiosta, eli 10% kokonaismäärästä. Tätä turvetta nostetaan suon poltttoturpeeksi soveltumattomasta pintakerroksesta. Tarvitaan siis myös uusia turpeennostoalueita, jotta ympäristöturpeen saatavuus voidaan jatkossa turvata. Tärkeimmät vientimaat ovat Hollanti, Saksa, Britania, Ranska, Italia jne. Olen ympäristönsuojelun vankkumaton kannattaja, mutta liika innokkuus on tälle asialle pahasta. Erityisen huonosti se sopii asioista vastaavalle ministerille.
    Niinistö joutui eilen korjailemaan aikaisempia lausuntojaan julkisuudessa, ja se vie aina uskottavuutta.

  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Vientituote, kun vientituote, mitä tuota ympäristöä siihen sekoitat?
    Kaikki vientituotteiden tuotantoon on suhtauduttava myönteisesti.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Puun takaa

    Turpeennoston vastustamissa on meillä mielestäni menty aika pahasti ylikierroksille. Suomessa pitäisi keskittyä enemmänkin positiiviseen ongelmanratkaisuun kuin pelkkään vastustamiseen. Uskon, että turvesoiden vesiongelmat on ratkaistavissa oikealla tekniikalla. Hollantilaiset ovat omalla esimerkillään tämän näyttäneet, puhdistaessaan suolaisia pohjavesiään ja merivettä käänteisosmoosimenetelmällä. Tällaisen laitteistonhan he toimittavat Talvivaaraan tislaamaan kaivoksen vedet puhtaiksi. Turvevesien puhdistus onnistuu myös vuorenvarmasti, kunhan edes osa energiasta ja varoista käytettäisiin tuotekehitykseen loputtoman valittamisen sijasta.

    Pähkäilijä

    Yleensä turvesuokeskustelussa unohdetaan kuinka paljon soistuminen lisääntyy ellei mitään tehdä.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Edellä puolustin turvetuotantoa ja teen niin edelleen. Samoin olen metsäojituksen kannattaja.

    En kuitenkaa ymmärrä mitä yhteistä on soistumisen ehkäisyllä ja turvetuotantoa varten tehdyllä ojituksella. Ehkäiseehän se tietysti se suon lisäsoistumista, mutta miksi sitä pitää ehkäistä.
    Sellaiset suoalueet, jotka on katsottu kuuluvan metsätaloudellisen ojituksen piiriin, voidaan erottaa ojittamattomasta suosta piiriojalla, ojitusalueen rajalla.
    Metsätaloudellinen ojitus ja metsämaitten soistumisen ehkäisy ei vaadi sellaisten soitten ojittamista, jotka on katsottu, metsätaloudellisesti, ojituskelvottomiksi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Suden jälki

    Turpeen mahdollisuudet ovat valtavat. Valitettavasti Suomalaisten ajattelu on vielä nykyäänkin muistona ajasta, jolloin suo oli vain kylmän lähde ja vainajien koti. Jos turvetta käsiteltäisiin sille kuuluvalla arvolla ja jätettäisiin tunteet sivuun, niin turpeen ominaisuudet tulisivat esiin. Vaikkakin hitaasti uudistuva, mutta silti uudistuva luonnonvaramme omaa merkittäviä etuja. Senhän hollantilaiset kasvihuoneviljelijät ovat huomanneet. Öljyntorjunnassa turve on ainoita luonnollisia asioita. Ongelma on monesti ns. vihreiden tietämättömyys ja koko turvealaa koskeva päämäärättömyys.
    Tutkimusrahaa tarvitaan kokonaisvaltaiseen tutkimukseen eikä vain pelkkään polttoon liittyvää. Naisten turvehoidoissa turpeen kuutiohinnan voi helposti tuhatkertaistaa. Jos vielä saisi ”tilattua” tutkimuksen, kuinka turve imee rypyt pois ja vanha muumio, eikun nainen säilyy tuoreena tuhansia vuosia.

    Pähkäilijä

    —clip—
    En kuitenkaa ymmärrä mitä yhteistä on soistumisen ehkäisyllä ja turvetuotantoa varten tehdyllä ojituksella. Ehkäiseehän se tietysti se suon lisäsoistumista, mutta miksi sitä pitää ehkäistä.
    —clip—

    yleensä soistumisen ehkäisyä tarkoitin. Ojituksen vastustusta on joka paikassa ja samalla matalat lahdet ja metsälammet kasvavat umpeen. Siksi itse en oikein missään vaiheessa ole ymmärtänyt yleistä suokeskustelua ja vielä vähemmän ennallistamistoimenpiteitä. Ojitetut suot kasvavat ennalistamattakin umpeen parissa metsäkvartaalissa.

    Suden jälki

    10 000 vuotta sitten KAIKKII maat olivat joko soita tai kallioita soraharjuineen. Kenen maita ne silloin olivat voi olla mielenkiintoinen kysymys. Onko lännestä tuleva valloittaja parempi kuin idästä tuleva.
    Turve kumminkin maatui koko ajan ja MINUSTA sitä voi käyttää kuten kaikkia muitakin uudistuvia luonnonvaroja.

    6tukki

    En minäkään oikein ymmärrä turvetta ympäristövientituotteeksi…

    Olen kyllä kriittisempi turpeen käytölle kuin esim. Vaari, korjaan Korpitupa. Jopa Niinistöä myötäillen olisin kannattamassa turpeen noston hidasta alasajoa ja jättäisin turpeen lopulta kriisiaikojen energialähteeksi.

    Miksikö, siksi, että olen nähnyt ja kokenut konkreettisesti 40-vuoden aikana millaiseksi ovat turvetuotannon yleistyessä muuttuneet kaksi Perämereen laskevaa jokea (eikä nämä ole takuulla ainoat). Muutokset ovat silmillä nähtävissä ja ihan kourilla koeteltavissa.

    Turvetuotannon merkittävästi kasvaessa ja varsinkin jos laajempien, uusien kohteiden käyttöönottoa ajaa vaikutusvaltaiset tahot (kuten esim. Vapo), käy ympäristönvaiktusarvioinnit, tuotantosuunnitelmat, haittaseurannat jne. notkeasti hakijan toivomalla tavalla. Seurauksena liian monessa tapauksessa on sitten näitä surullisen kuuluisia saastuneita vesistöjä, joista mm. MOT on tehnyt ohjelmia.

    Uskoisinpa laajalla vesistöissä ja luonnossa liikkuvalla joukolla olevan samankaltaisia havaintoja viime vuosikymmenien varrelta.

    Mikä taho Suomessa takaa vesistöjen luonnontilassa säilymisen, jos turpeennosto esim kymmenkertaistetaan…?

    Visakallo Visakallo

    Jotain perin erikoista tässä suomalaisessa ajattelussa tuntuu olevan. Tämän päivän Keskisuomalaisessa oli mielenkiintoinen juttu suomalaisyrityksestä, joka toimittaa polttolaitosten hiilidiksiidin talteenotto- ja jälleenkäsittelylaitteita esim. Etelä-Afrikkaan. Kiinnostusta tuntuu olevan muualla maailmaa, mutta ei Suomessa. Täällä halutaan ympäristöviranomaisten toimesta lopetetaan kaikki toiminta kuin kehittää sitä.

    Suden jälki

    Turpeen kotikäyttö on jäänyt liian vähäksi. Turvehieronta antaa tuntea sen hellän kosketuksen. Esim. näin.

    1. Sivelet suomalaista rypsiöljyä haluamaasi kehoon.
    2. Levität hellin käsin öljyn niskaan, kainaloihin ja alaselkään.
    3. Otat turpeen esiin.
    4. Tunnustelet sen tiiveyttä
    5. Tunnet kun ilmankosteus vaikuttaa
    6. Tunnet sen merestä vapautuneen tuoksun
    7. Tiedät sen olevan uudistuva luonnonvara
    8. Se on ratkaisu moneen asiaan
    9 .Haluat levittää sen sanomaa
    10.Sen anti pitäisi kuulua kaikille.

    Kuten luitte, niin turpeen ominaisuuksista riittää moneenkin eri kohteisiin.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 26)