Syksyistutuksia ei kai yleisesti neuvota tehtäväksi routivalle maalle. Onko entinen turvesuo tässä mielessä routivaa maalajia? Istuttaisitteko mäntyä elo-/syyskuussa?
Kiitos Turvekangas tuosta yhteenvedosta. Millaista riviväliä olet käyttänyt? Yksi vaihtoehto kenties olisi vakioida sekä rivivälit että rivien taimivälit. Silloin voisi ajella niittomurskaimella kaikki välit. Muistan jossain argumentoidun tällaista säännöllistä istutusjärjestystä vastaan sillä, että istutusalasta tulee altis tuulivahingoille kun tuuli pääsee kulkemaan riviväleissä.
tosiaan ”Muistan jossain argumentoidun tällaista säännöllistä istutusjärjestystä vastaan sillä, että istutusalasta tulee altis tuulivahingoille kun tuuli pääsee kulkemaan riviväleissä.”
Tuulitunneli on puustossa oikein hyvä, siitä pääsee tuulet kulkemaan vapaasti, ei tarvise kaadella puita pois tieltä.
Jos pelkää kovasti tunneleita, niin pitää rivien suuntaa miettiessä ottaa huomioon vallitsevien tuulien suunta. Se on käytännössä noin Länsi, mutta arton mukaan heilläpäin se on poikkeuksetta Itätuuli.
Arto on ehkä käsittänyt asian väärin (mutta käsittänyt kuitennii`) Eli Länsituuli artolla puhaltaa Länteen ja Itätuuli puhaltaa Itään.
Tuotantosarka on 20m levyinen, joskin käytännössä n. 18 metriä.
Ojan penkalle eka rivi tulee n. 1 metrin päähän reunasta. Lopun 16 metriä kun jakaa tasan niin riviväli on jossain 2,5m paikkeilla. 2000 tainta/ha tai yli saa, kun istuttaa rivit sopivaan tiheyteen. Itse käytin 7-9 riviä per sarka. Niittomurskaimen leveys määritti riviväliä.
Ojanpenkan kaivuumaaiden viereen kannattaa vetää suora istutusrivi ja myötäillä niitä poikkeamia sen rivin ja ojan välissä vapaasti, sinne ei murskalla pääse kuitentaan vaan on raivurihommia. Aluksi tuli nämäkin otettua suoriin riveihin ja lopuksi totesin jotta turha homma, meni liian mutkikkaaksi. jos vaikka 7 suoraa riviä mahtuu saralle, se on hyvä – ja loput sitten vapaaseen järjestyksee.
Kylvöstä vielä. Jos sattuu kuiva kesä, niin siemen itää kyllä, mutta sirkka kuivuu siinä kuumassa jakuivassa pintaturpeessa. Näin näkyi käyvän, jos turpeessa ei kasva mitään vaan on puhdas turvepinta. Muokkaaminen jollakin pelillä, saa pintaan erilasia kosteus ja valoisuusoloja paremmin ja näin sirkan tulevaisuus näkyy olevan hiukan parempi.
Jos haluaa ”nuukailla”, niin ojanpenkoilla voi kasvattaa luont. syntyviä puita. Luont. koivut kasvaa samaa vauhtia kuin istutuskuuset mättäillä. E-puuhakkuussa tai ensiharvennuksen aikaan ne on jo isoja puita ja parempia lämpöarvoltaan kuin kuuset.
Luonnontaimien syntyminen (Mä) – osoittaa, että sirkkataimi voi hyvinkin kestää auringon paahdetta. Olosuhteet eivät taatusti ole sen kuumemmat kuin kuivahkon kankaan kulotusalueella, joille olen ollut kylvämässä ja kylvötöitä opettamassa sekä valvomassa. Toki sielläkin periaatteessa piti, jos mahdollista, laittaa jokin karahkan tapainen muka suojaksi, mutta ne olivat melko vähiin palaneet.
Yksi kuvio uudistettiin suojakylvö-menetelmällä, jossa kylvölaitteeseen pantiin jokaista kylvökohtaa varten suojasuppilo. Laite ja suppilo painettiin maata vasten, hieraistiin, ja laukaistiin, jolloin pari siementä putosi maahan ja suppilo laajeni ottaen maata helmoillensa. Suppilo toimi kuin kasvihuone, eli maasta haihtuva kosteus tiivistyi sen sisäpintaan tehden sumuverhon, joka illalla tiivistyi vesihelmiksi, jotka valuivat maahan takaisin. Suppilo hajosi viimeistään seraavan keväänä. En ole ollut tilaisuudessa nähdä taimikkoa, joka mahdollisesti syntyi näistä taimista.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.