› Keskustelut › Metsänhoito › Tutkija

  • Tämä aihe sisältää 232 vastausta, 21 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Avatarkaapo123 toimesta.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 232)
1 2 3 4 … 22 23 24

  • Tutkija

    Sent on: 9.2.2023, 19:57

    Merkitty: 

    ”Tutkijoiden ei kannata sekaantua poliitikkojen työhön”.  Näin keskustan Ovaska kertoo tapaamisestaan Mika Aaltolan kanssa”

    Sen metsäsektorilla  työskentellee t tutkijat oppi jo muutama vuosikymmen sitten., vai opettettinko heidät ymmärtämään?

    Nykyisiä tutkijoita ei ole tarvinnut opettaa.

    Tekijä
    Tomperi
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • R.Ranta 16.2.2023, 20:54

    Onko sitä täysin luotettavaa tietoa Visa olemassakaan ja metsässä olosuhteet ovat erilaisia kuin yö ja päivä. Tutkija ja tutkija. Jos tutkijan tutkimuksia on julkaistu arvostetuissa kansainvälisissä julkaisuissa, niin ehkä se jotakin kertoo tasosta. Sana tutkija ei sinänsä juuri mitään.

    Rane 16.2.2023, 21:40

    Tämä luonnon ja biologian tutkimus on enemmän politiikkaa ja aatetta kuin oikeaa tieteentekoa.Tuore esimerkki on professori Kotiahon esitys siitä että talousmetsissä pitäisi olla lahopuuta 30m3/ha.Edes kaikki kansallispuistot eivät yllä tähän lukuun.Vaikka puuta on lahotettu suurella rahalla.

    Yksikään tutkija ei ole kyseenalaistanut professorin vaatimuksia.Syy on se että pöhkö vaatimus sopii tutkijoiden metsäpoliittiseen ja aatteelliseen agendaan.(metsätalousvastaisuus).

    Toinen syy on että Kotiaho päättää Koneen säätiön hallituksessa suuresta osasta näiden luontotutkimusprojektien rahoituksesta.Jos suututtaa Kotiahon on varmaa ettei sitä kautta rahaa irtoa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.2.2023, 22:09

    Ottaisin lahopuun määrän vaatimuksen enemmän suuntaa antavana kuin tarkkana lukuna. Tutkijan vaatimus ei automaattisesti siirry politiikaksi saati käytännön toiminnaksi. Poliittinen mylly jauhaa ja liudentaa ehdotukset sellaisiksi, jotka voivat toteutua käytännössä. Ennallistamisasetuksen toteutussuunnitelma tulee linjaamaan sitä minkälaisia käytännön tavoitteita tulee.

    PS Kuka näitä kahjoja tageja keksii?

    kaapo123 17.2.2023, 05:51

    No kirja Hanski:Ekologia,niin luonnossa on elämä semmonen,että on ravintoketju ja jos ravintoa on vähä,porukka pienenee.Eli talousmetsissä on vain ravintoa lahopuun eläjille se määrä,jolla ne tulevat toimeen eli jos lahopuuta lisätään talousmetsiin,porukka,syöjät kasvaa,mutta talousmetsät ei elä 500v,että lahoja tulisi enemmän.Suojelumetsät ovat kokonaan eri ympäristö kuin talousmetsät.Ja talousmetsissä porukka,syöjät ovat enemmistönä vain elävää kasvia syöjiä ja muut loisivat vain mukana,perussyöjiä on 2500 eliötä talousmetsissä ja suojelumetsissä voi olla syöjiä 4000–5000 jotka syö muutakin kuin vain elävää kasvin osaa ja elukoista osaa syö tietyllä alueella,kuten lehdet tai runko,jne

    Rane 17.2.2023, 05:55

    ”Ottaisin lahopuun määrän vaatimuksen enemmän suuntaa antavana kuin tarkkana lukuna.”

    Tutkijoiden(ilmasto/luontopaneelit yms.) tehtävähän on tuottaa päättäjille tarkkaa tieteellistä tietoa johon voi luottaa.Jos päättäjät joutuvat lähtökohtaisesti olettamaan ettei tutkijoiden tuottama tieto olekaan paikkansa pitävää tai on poliittisesti värittynyttä,niin päätöksenteko on huteralla pohjalla.

    Tämä Kotiahon lahogate on vain esimerkki siitä miten luontoväki syöttää harhaanjohtavaa tietoa meille.Jo roomalaiset kyselivät että kuka vartioisi vartijoita.Luontotutkijoiden keskuudessa ei näytä olevan minkäänlaista faktantarkistusta.Eli vastuu siirtyy kuulijalle…

    kaapo123 17.2.2023, 06:06

    Lahopuueläjät elää sillai,että osa elää oksilla,osa rungolla,osa järeillä puilla,osa pitkästi lahonneilla puilla eli nämä ei kovin isona määränä elä talousmetsissä.Harvinaiset lajit hyödyntävät vain tiettyjä puita,usein lehtipuita,osa elää tiettyä lahoamisvaihetta,osa järeillä puilla,ja osa elää kuolleilla pystypuilla, ja selkärangattomat elää jäkälien ja kääpien elinympäristöissä,osa elää maapuilla tai sammalpeitteellä.Eli luonnossa on elukoilla oma paikka,jossa he elävät ja siellä on sopivää ruokaa kuten täpläverkko perhonen syö tiettyä ruokaa,jne

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.2.2023, 06:09

    Ei ekologiasta yleensä saa irti tarkkoja lukuja. Lajien menestymiseen vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin se lahopuun määrä. Lahopuun laatu ja jatkumo. Muut lajit. Ilmaston muutos. Ihmisen muut toimet kuten talviruokinta. Ja niin edelleen. KaaPon listassa edellä lajin ekologinen lokero joka voi olla kapea tai laaja.

    Vika ei ole tieteessä vaan ilmiön luonteessa.

    Rane 17.2.2023, 06:17

    ”Ei ekologiasta yleensä saa irti tarkkoja lukuja”

    Kotiaho kuitenkin sai sen vaatimuksen 30m3 lahopuuta/ha jota ei löydy kaikista kansallispuistoistakaan eikä edes Talaskankaalta (10m3).

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.2.2023, 06:27

    Ainakin yhdessä haastattelussa Kotiaho sanoi että ensin 10 kuutioon ja sitten siitä eteenpäin aina 30:een pitemmällä aikavälillä. Ymmärtää varmasti asian haastavuuden ja sen että tuota määrää ei tule olemaan tasaisesti kaikkialla. Korkeimmat määrät olisi varmaan perusteltua keskittää suojelualueille, ei talousmetsiin. Jos lasketaan mukaan kannot, silloin järeän lahopuun määrät saadaan kyllä kasaan helposti.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 17.2.2023, 06:58

    ”Ideologinen” luonnon vastustaminen/viha suhde näyttää olevan tiukassa kaveri porukassa. Koska tämä (kään) laho puu asia ei tullut Suomessa kuntoon omin voimin, se kierrättyy säätely-eu ¨ n kautta. Tois taiseksi huhun asteella, mutta tiukennus:ta luvassa. Tulevana syksynä rysähtää!

    15-tai jopa 20\vuotta sitten täällä kertoovat, notta jotain tarttis tehrä mettien luonto asioissa. Oisko sitten kannattanut toimia ajallansa, tierä häntä.

    Leena

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 232)
1 2 3 4 … 22 23 24