› Keskustelut › Tekniikka › Tutkimus.mitä mieltä

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 27)
1 2 3

  • Tutkimus.mitä mieltä

    Lähetetty: 20.4.2022, 10:55

    Aamun uutisisoinnissa hehkutettiin,että on kehitetty kone joka kertoo mitä siellä pitää tehdä jne….Ymmärsin ,että hakkuu hoituisi tuolla valinnalla.Ei tarvitse miettiä.

    Ymmärrän sen ,että koulutuksessa vaikkapa motokuskisi lisää mutta jos kone tekee tutkijan mukaista päätöstä metsässäsi.Mihin meitä alkupäräis metsäläisiä enää tarvitaan.Voisihan se metsäkin olla leikisti vain pelkkää sitä.

    Sen verran meni ohi juttu,etten ihan kaikkea Aalto opiston kuullut.

    Oisko ajatus jatkumoa saada metsämme noihin -taksonomien piiriin ja ohjauksiin.

    Tekijä
    r.ritva
    Teema Tekniikka Tekniikka
  • Timppa 20.4.2022, 11:08

    Epäilemättä päällimmäinen tavoite on saada Tahvoselle kunniaa ja mainetta ja tutkimustiimille rahaa.

    Ihmekone, kun tunnistaa myös maapohjan ja pystyy ennustamaan yksittäisen puun kasvun.

    Ei kai kovin vakavasti otettava hanke ole. Jos pystyttäisiin ohjaamaan hakkuuta konenäön avulla, niin siitä olisi hyötyä.

    Perko 20.4.2022, 11:21

    Timpan on hyödyllistä  tutkia yhtiönsä metsän tuottavuutta ja unohtaa vaikeammat  toisten laskelmat.  Äkkiseltää näyttää tuottavan pääomalle pyöreästi noin  0,oo18 % tuloa.    Kaikella ystävyydellä!

    Timppa 20.4.2022, 11:45

    Ei me Perko päästä kuin n 3,5 %:n verotettavaan tuloon.  Johtuu suhteellisen suuresta puumäärästä, josta valtaosa on hitaasti kasvavaa laatumäntyä.   Mutta silläkin pärjää hyvin.

    Puuki 20.4.2022, 12:13

    ” Koneoppiminen jonka avulla  mo voi päättää mikä olisi tuottavin tapa hoitaa metsää kestävästi.”      Kuulostaa hyvältä.  Ehkä liiankin hyvältä.

    A.Jalkanen 20.4.2022, 13:54

    https://yle.fi/uutiset/3-12402012

    Tutkimus ja tuote varmaan ihan ok. Jos tuohon puun ja hiilen lisäksi koettaisi ympätä T. Pukkalan lanseeraamat ulkoisvaikutukset, kasassa voisi olla kohtuullisen hyväkin paketti.

    Mutta yleisön keskustelu vetää verenpaineet ylös! Esimerkiksi tämä nimimerkiltä Johan On 66 (lainaus). On niin pielessä että voisi olla jopa satiiria?

    ”Varmaan täyssuojelun kannattajien ja aukkohakkuuta suosivan selluteollisuuden näkemykset ovatkin aika kaukana, mutta väliin mahtuu useita vaihtoehtoja molemmille. Meillä on rekisteröityä tietoa sadan vuoden ajalta metsäammattilaisten toimesta miten jatkuva kasvatus paitsi onnistuu hyvin niin antaa selvästi enemmän tuloa metsänomistajalle. Vertailuakin on tehty pääte-eli avohakkuuseen nähden, jota kokeiltiin osassa metsää 50 vuotta sitten. Sen antama hehtaari tulo on huomattavan huono , kun istutuksia joutuu uusimaan , raivauksia tekemään ja puun laatu on väärää ja oksaista.

    Jatkuvassa kasvatuksessa taimikko syntyy itsestään ja harvennus tapahtuu edullisesti samalla kun ylispuustoa poistetaan. Metsä tuottaa koko ajan lähinnä tukkipuuta, jonka hinta on moninkertainen sellu -ja energiapuuhun nähden. Selluteollisuus on saanut tutkimuksenkin ajamaan metsänomistajalle tappiollista kasvatustapaa, joka kyllä tuottaa selluraaka-ainetta halvalla tehtaille, mutta jättää metsän omistajan ja maapohjan heikoille.

    Kansantaloudellekin automatisoitu bulkki sellunkeitto on nykyaikana heikompi vaihtoehto kuin se että puu jalostettaisiin pitkälle työvaltaisilla aloilla kuten esim. huonekaluiksi tai rakennuselementeiksi. Pitää myös muistaa metsän rooli matkailussa, turismi työllistää jo kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin metsätalous. Jatkuvassa kasvatuksessa matkailu ja virkistys onnistuu, aukkohakkuussa ei.”

    Kalle Kehveli 20.4.2022, 14:12

    ”Meillä on rekisteröityä tietoa sadan vuoden ajalta metsäammattilaisten toimesta miten jatkuva kasvatus paitsi onnistuu hyvin niin antaa selvästi enemmän tuloa metsänomistajalle.” 

    Sehän oli hienosti vääristelty. Kyllä vihreät osaa!

    Visakallo 20.4.2022, 14:33

    Vaikuttaa siltä, että ainakin osalle näistä jk-ihmisistä yli satavuotias suomalainen metsäntutkimus oli aivan tuntematon käsite.

    Perko 20.4.2022, 14:39

    Koneoppiminen  on nykyisillä koneilla ja mahtavalla datamäärällä  helpompi kuin silloin  ensimmäisiä ohjelmia  tein Vic 20 koneella.  Ohjelmointioppaissa ei  olut puhetta tai ohjeita koneoppimisesta.  Kun nyt katselen  silloista ”hyötyohjelmaani” niin siinä on net koneoppimisen muuttuvat parametrit.  Hidas kone   monilla  muuttujilla jauhoi kuukausia ja printtaili tuloksia   harvakseltaan.  Parhaita saatuja ohjeita oli huonojen sijoitusoletusten  ilmitulo.   Metsätietojen käsittelyn kuvaamiseen  nykyiset ohjelmat sopivat kuin se suutarinsormi ……  .

    A.J . Hyvä kopio!

    Puuki 20.4.2022, 14:40

    Olihan siellä kommenteissa joku keinoälyalaa opiskellut joka kertoi, että vaikutuksiltaan tärkein osatekijä noissa kehitelmissä on se ympäristö jossa algoritmin luotettavuutta testataan eikä ohjelman bittien lukumäärä.   Sopivasti annetut oletusarvot siis voi johtaa sopiviin ennalta odotettuihin lopputuloksiin.

    Mitenkähän esim. juurikääpäalueilla sienen tuoma lisäriski on otettu huomioon ? Tai puureservin tarve  tuulisilla ja pehmeillä kasvupaikoilla, kun korjuuolosuhteet on muuttuneet entistä haastavimmiksi ?  Siksi esim. kuusikoihin suositellaan jo usein  vain yhtä harvennuskertaa.

    R.Ranta 20.4.2022, 15:00

    Kehitys kehittyy. Tulevaisuudessa omistaja antaa arvot millä hakataan ja kone tekee sen mukaisen valinnan. Ei tarvitse enää motomiehelle selvittää, mihin pyritään. Kone kykenee tällaisen moniulotteisen  ongelman huomattavasti paremmin ja nopeammin ratkaisemaan.

    Metsäntutkimuksen tieto pitkältä ajalta on aivan hyvä ja tarpeellinen.  Pitää vain ymmärtää, mihin sillä on pyritty ja mitä tavoiteltu. Yksipuolisuus on ollut suuri vahinko, joka nyt on iso ongelma. Vaikutelma on se, että meidät on yllätetty housut kintuissa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 27)
1 2 3