› Keskustelut › Metsänhoito › Tuulenkaadot harvennetussa

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 41)
1 2 3 4 5

  • Tuulenkaadot harvennetussa

    Sent on: 16.3.2014, 19:17

    Viime aikoina on ottanut silmään monessa kohtaa tuulen kaatamia puita hiljattain harvennetussa metsässä. Eli puut ei pysy pystyssä harvennuksen jälkeen. Näin käy varsinkin jos puusto on ollut tavallista tiheämpää ennen harvennusta ja jos vielä tuuli sattuu hyvin. Olen vain miettinyt, että miksi näin käy? Vastausta mistään sen kummemmin en ole hakenut. Mikä on se perimmäinen syy että tuuli kaataa puun juuri harvennuksen jälkeen. Jotenkin maallikkona tuntuu, että ennen harvennusta puustossa olisi enemmän pinta-alaa johon tuuli tarttuu ja silloin voisi osa puista kaatua. Mutta kaatumiset tapahtuukin harvennuksen jälkeen. Onko se ilman virtausnopeus sitten korkeampi harvennetussa ja siksi kaatuu. Kyllä tähän varmasti jokin asiantunteva vastaus löytyy.

    Tekijä
    raivaussahaaja
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puun takaa 16.3.2014, 19:29

    Yksi nyrkkisääntö etenkin kuusikoissa pätee aika hyvin.
    Kuusen juuret ovat saman levyiset kuin oksatkin.
    Jos tiheä kuusikko harvennetaan voimakkaasti, ovat juuret liian kapeat pitämään puuta pystyssä kovassa tuulessa.
    Tuuli tarttuu pystyyn jätettyihin puihin, eikä tuulen voima jakaannu enää niin monien runkojen kesken.
    Juuret kasvavat kyllä yllättävän nopeasti lisää leveyttä harvennuksen jälkeen.
    Juuri tämän, ja lisääntyneen valon takia puut kasvavat harvennuksen jälkeen paremmin.

    metsänvartija 17.3.2014, 09:11

    Yksi syy olla tekemättä voimakkaita harvennuksia.

    Lievillä apuharvennuksilla välttää tuulituhot.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.3.2014, 09:59

    Harvennusvaikutus ja tuulituhoriski on täällä hyvin puitu. Eräs riskiä lisäävä seikka on routakauden lyheneminen, jos leudot talvet yleistyvät: puut kaatuvat helpommin kun routa ei ankkuroi juuria maahan.

    Jos jk metsää harvennetaan usein ja puusto on keskimäärin harvempi, tuuli pääsee puuston sisään, puiden juuristot ovat valmentautuneet tuuleen, eikä harvennus välttämättä aiheuta tuulituhoriskiin samanlaista muutaman vuoden piikkiä kuin jaksollinen kasvatus.

    Timppa 17.3.2014, 11:46

    Aloittajalla oli epäilemättä tarkka havainto siitä, että liian tiheässä kasvaneet puut voimakkaan harvennuksen jälkeen ovat ainakin joissakin tapauksissa herkkiä kaatumaan.

    Jos metsä on kasvatettu oikeaoppisesti huolehtimalla tarvittavista perkauksista, harvoin sieltä harvennusmetsästä mitään kaatuu.

    Meillä pääosa maista on erittäin kivisiä ja puut kestävät kyllä hyvin pystyssä. Jos on alle sattunut jäämään suuri kivi, niin sitten kyllä lähtee, koska juuret eivät ole kunnolla maassa.

    On kyllä silttimaitakin, joissa puita ajoittain kaatuu. Se on kyllä lähinnä aukon vieressä kasvavien suurten kuusten ongelma määrätyillä paikoin. Ei niinkään harvennusmetsien.

    Ainakin meillä tavanomaisten tuulenkaatojen merkitys metsätalouteen on pahimmillaankin alle 1 %. Paljonko jk-metsissä kaatuu, siihen en ota kantaa. Taitaa niissä kuitenkin kasvavaa puustoa turmeltua melkoisesti hakkuiden ja kuljetusten seurauksena.

    pihkanaama 17.3.2014, 12:19

    Pahin on vasta harvennettu kuusikko samalla tehdyn aukon reunalla.

    Timppa 17.3.2014, 12:43

    Pihkanaama on aivan oikeassa. Joskus kokeiltiin systeemiä, että poimittiin aukon vierestä metsän puolelta suurimmat kuuset aukon teon yhteydessä. Pian huomattiin, ettei oltu erityisen viisaita. Eivät muuten ostajayhtiön miehetkään asiasta huomauttaneet etukäteen.

    kuusessa ollaan 17.3.2014, 14:30

    Aukon laita kannattaa mahdollisuuksien mukaan rajata siten, että reunaan jää mäntyä kasvamaan ja vaikka samalla harventaa kaistaleelta kuuset pois. Männyt ottavat hirmu kasvupyrähdyksen valoa saadessaan(kuuset alkavat kitua ja lahota auringonpuolen kyljistä) ja pysyvät paremmin pystyssä, aukon laidastakin tulee luonnollisemman näköinen ”siirtymävyöhyke”

    Gla Gla 17.3.2014, 16:21

    A. Jalkanen: ”Jos jk metsää harvennetaan usein ja puusto on keskimäärin harvempi, tuuli pääsee puuston sisään, puiden juuristot ovat valmentautuneet tuuleen, eikä harvennus välttämättä aiheuta tuulituhoriskiin samanlaista muutaman vuoden piikkiä kuin jaksollinen kasvatus.”

    Tämä esimerkki osoittaakin jälleen kerran jk:n ja jaksollisen vertaamisen vaikeuden. Millaisen käsittelyhistorian omaavat kuviot voidaan laittaa rinnatusten, jotta asetelma olisi oikeudenmukainen?

    Tiheäksi päässyt ja juuri harvennettu kuusikko on varmasti herkkä tuulille ja hoidettu jk-metsä kestää tuulta jonkin verran. Mutta hoidettua jk-metsää pitää verrata hoidettuun jaksollisesti kasvatettuun. Entä puuston määrä? Kuusikon herkkyys tuulille kasvaa puuston varttuessa ja varttuneessa jaksollisessa metsikössä kasvaa lähes poikkeuksetta määrällisesti enemmän puuta kuin jk-metsikössä. Ja kun puuta kaatuu, verrataanko kaatunutta kuutiomäärää vai kaatuneen puun osuutta kokonaispuustosta?

    Ehkä pitäisi verrata jaksollisen metsikön kiertoajalla kaatuvaa puun määrää eli n. 60-80 vuoden ajanjaksoa. Paljonko tällöin kaatuu eri tavoin käsitellyistä metsiköistä puuta?

    Ei taida löytyä vastausta keneltäkään.

    jees h-valta 18.3.2014, 10:25

    Kyllä tuo A.J:n toteamus mielestäni aivan selkeä ja perusteltu on. Jos kymmenenkin vuoden välein harvennetaan puusto varmasti kestää myrskyä kokolailla hyvin. Alta nouseva uusi puusukupolvi saa aika luontaisen koulinnan pikkuhiljaa eikä tule voimakkaita kertarysäyksiä.
    Samalla alakerta myös suojaa tuulen vapaalta voimalta metsän sisällä.
    Nostevaikutus ainakin vähenee.

    Gla Gla 18.3.2014, 10:40

    Asiat voi nähdä monella tavalla.

    A. Jalkanen: ”Jos jk metsää harvennetaan usein ja puusto on keskimäärin harvempi, tuuli pääsee puuston sisään…”

    Jees: ”Samalla alakerta myös suojaa tuulen vapaalta voimalta metsän sisällä.”

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 41)
1 2 3 4 5