› Keskustelut › Metsänhoito › Tyhmiä kysymyksiä taimikonhoidosta

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 53)
1 2 3 4 5 6

  • Tyhmiä kysymyksiä taimikonhoidosta

    Sent on: 1.6.2017, 15:38

    Ajattelin näin uutena metsänomistajana/alan omatoimiopiskelijana kysellä teiltä viisaammillta taimikonhoidosta. Perusasiat ovat jollain tasolla hallussa, mutta kun nyrkkisääntöjen soveltaminen tuntuu todellisuudessa välillä vaikealta. Lähinnä kysymykset koskee taimikonhoidon tarvetta ja ajoitusta.

    Ensiksi. Onko taimikonhoidolle tarvetta 4 metrisessä koivikossa, jonka tiheys on hyvä 1600 runkoa hehtaarilla, jos muu lehtipuuvesakko on n.metrin koivuja lyhyempää, mutta sitä on reilusti? Entäs sama tilanne 4 metrisessä kuusikossa?

    Varhaishoito tehdään kaikenlaisten opaskirjojen mukaan taimikon ollessa noin metrin pituista, viimeistään kun lehtipuut ovat kasvatettavien taimien mittaisia. Olen kuitenkin monta kertaa törmännyt n. 30cm kuusentaimikohin, jossa lehtipuuta on jo >5000 runkoa hehtaarilla ja vähintään kuusen taimien pituisia. Jos vahraishoidon tekee jo tässä vaiheessa, ottaako lehtipuusto uudestaan kuuset kasvussa kiinni ja joudutaanko perkaamaan kahdesti? Miten kannattaisi menetellä, jos haluaa yhdellä perkauksella selvitä varsinaiseen taimikonhoitoon asti?

    Näillä kysymyksillä alkuun. Kyselen lisää kunhan kysyttävää tulee mieleen ja kyselkää muutkin. Toivottavasti syntyy keskustelua varhaishoidosta, sekä varsinaisesta taimikonhoidosta, vaikka tällä foorumilla sitä todennäköisesti on jo ennestäänkin (saa laittaa linkkejä). Kaikenlaiset vinkit otetaan vastaan esimerkiksi juuri hoitotarpeen arviontiin liittyen erilaisissa taimikoissa.

     

     

     

     

    Tekijä
    jortsu
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 1.6.2017, 15:57

    Tyhmiä kysymyksiä ei ole. Tyhmiä vastauksia voi tulla. taimikonhoito on pääsääntöisesti tehtävä kahteen kertaan, eli varhaisperkaus, kun vesakko uhkaa esim havupuun taimia. (Nuorna vitsa väännettävä) silloin kun vesakko on lyhyttä, se on helppoa ja nopeaa perata. Kaikki muu poistetaan, vain esim viljellyt taimet jätetään.

    Oikeastaan sama pätee harvennukseenkin, jos sinulla on 1600 istutettua koivua, niin se on sopiva määrä. Jos annat pusikon vielä muutaman vuoden olla, harvennus on jo työläämpää ja kasvutappioita syntyy – niitä syntyy nytkin, koska tuo vesakkokaan ei tyhjällä elä, vaan syö istutuskoivujen eväitä.

    Kuusikossa sama juttu.

    Energiapuuta ei kannata haaveilla kasvatella.

    jees h-valta 1.6.2017, 20:24

    Ehkä kannattaa kuitenkin ottaa yhteys L&T:n bio-osastoon (vanha Biowatti) ennenkuin alkaa e-puuhakkuutakaan väheksyä. Tekee niitä toki muutkin. Ja kaunista taimikkoa tulee. Noiden vanhoolllispuupäiden vanhoihin metodeihin kannattaa suhtautua hiukan enemmän kuin isolla varauksella. Oma järki paras apu. Käsittää myös erittäin varauksellisen suhtautumisen mhy-organisaation ”museointendentteihin”.

    mehtäukko 1.6.2017, 20:36

    Edellä Jätkällä on tyhjentävät vastaukset.

    Itse tein ”kokeeksi” näin vinkin saatuani.Lähtötilanne luontainen sekametsä sp-hakkuu rauduksella ,4r /ha ja hyvin kevyt pintalaikutus kivennäismaalle heinäkuun alussa.Taimettui oikein hyvin.

    Perkaus kerran ja taimikon harvennus n. 4m pituisena 1200 r /ha.

    Idea on se, että taimikolla on tilaa kasvaa ensiharvennukseen ja joka runko järeytyisi 100 litraiseksi.

    Saas nähä, mutta kyllä kasvu on kovaa.

     

     

    Jätkä 1.6.2017, 20:55

    Jeessi:”-Ehkä kannattaa kuitenkin ottaa yhteys L&T:n bio-osastoon (vanha Biowatti) ennenkuin alkaa e-puuhakkuutakaan väheksyä. Tekee niitä toki muutkin. Ja kaunista taimikkoa tulee. Noiden vanhoolllispuupäiden vanhoihin metodeihin kannattaa suhtautua hiukan enemmän kuin isolla varauksella. Oma järki paras apu. Käsittää myös erittäin varauksellisen suhtautumisen mhy-organisaation ”museointendentteihin”.

    Ehkäpä kuitenkin – vaikka ensimmäinen energiapuusavotta tehtiinkin jo n. 25 vuotta sitten, ja kokopuurankaa tuli Virtain lämpövoimalaan parisataa hakemottia ja sen jälkeen – viisaampana, tehtiin pari muutakin – vielä reilumpaa savottaa, niin voisin väittää olevani asiassa ainakin yhtä paljon ajan hermolla kuin Jeessi.

    Jos energiapuulle laskee sen todellisen kantohinnan, minkä savotasta saa ja vähentää siitä esim. ajourien vaikutuksen, niin jo lyhyellä matematiikalla selviää, että olisi pitänyt tehdä taimikon harvennukset ja perkaukset ajallaan.

    Sekin n. kymmenen hehtaarin männikkö, jolla on ikää 65 vuotta, olisi d 1,3 keskiläpimitaltaan yli 30 senttistä, joka nyt on n. 20 senttistä.

    Energiapuuta EI kannata kasvattaa!

    jees h-valta 1.6.2017, 21:05

    Riippu aivan siitä mitä joutuu siihen taimikonhoitoon satsaamaan. Omatoiminen työ toki kannattaa aina metsänhoidossa mutta ei pätkääkään mitään ostometsureita tahi vastaavaa touhua. Jos jostain työvaiheesta saat hankintatuloa vaikka vähänkin kumoaa se nopeasti tämän tyypillisen mantran lässyttäjien hurskastelut.

    hatelo 1.6.2017, 21:06

    Kannattaa raivata molemmat vaikka heti. Pikkutaimikon seassa oleva nyt vaarattoman näköinen vesakko on tämän kesän jälkeen taas metrin pitempää. Todennäköisesti on raivattava vielä kahdesti ennen ensiharvennusta. Minulla on v.2011 kylvettyjä korpi/rämekuvioita joihin täytyy hieskoivun takia tehdä taas tänä kesänä kolmas totaaliperkaus. Tuo kertomasi vesakko joutaa sahata nyt isomman koivikon seasta, kun työ vielä käy joutuisasti. Hyvällä tuurilla se on viimeinen raivaussahahoito, eikä ennakkotaivausta tarvita.

    MaalaisSeppo 1.6.2017, 22:32

    Taimikon tasaustakin pitää harrastaa, jos seassa on luontaista taimiainesta. Itselläni menossa kuusitaimikon varhaisperkaus. Istutetut taimet n. 0.5 – 1.2 m. Seassa luontaisia, tiheitä kyysiryppäitä. Pisimmät 4 metrisiä. Pisimpiä olen poistanut, mutta, jos kunnollisia istutettuja ei ole lähellä, joitakin niin pitkiäkin olen jättänyt.

    Jätkä 1.6.2017, 22:57

    Kuusikossa voi toiki antaa olla hieman eripituisiakin, mutta varoisin yksittäisten isompien jättämistä. Siinä pitää aina huomioida se, että antaako sen isomman poisto tilaa niille tasakokoisille, vai jääkö siihen reikä.

    Jos kuvitellaan, että istutetut kuuset ovat nopeakasvuisempia, niin voidaan myös kuvitella, että ne saavat vielä nuo luontaiset kiinni ja pääsevät jopa ohi.

    Kyllähän se tuntuu joskus hullun hommalta noin isoja kaataa pois, männyntaimikossa pois ilman muuta, mutta kuusikossa melkein mieto EI.

    jees h-valta 2.6.2017, 07:45

    Kerrankin taas jätkän linjoilla, enpä kyllä lähtisi kaatelemaan valtapuita pois enkä ole kyllä sellaista ikinä tehnytkään. Jos pyrkimys on viilata, noin turhaa taimikon nuolemista tasaikäiseksi, on paljon turhaa aikaa. Ottakoon ensiharvennuksella sitten nekin vähät tukit talteen.

    Puuki 2.6.2017, 08:26

    Ottaa vesakko kiinni kuusikon uudestaan, jos ku-taimet on vain 30 cm pitkiä.  Jos haluaa päästä mahdollimman vähillä taim-hoitokerroilla, niin pitäisi vielä odotella, että kuuset ehtii vähän pidemmiksi, mutta vesakko ei saa ehtiä liian haittaavaksikaan.  Kävisin täyden lehden aikaan syynäämässä taimikon ja sen perusteella päätös joko pitää perata vai voiko odotella 1- 2 v. jotta yhdellä varhaishoitokerralla pääsisi. Ei kuusen taimet ole kovin herkkä tukehtumaan, mutta ei kannata jättää perkaamattakaan jos vaikuttaa että eivät selviä muuten kunnolla.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 53)
1 2 3 4 5 6