› Keskustelut › Metsänhoito › Tyhmiä kysymyksiä taimikonhoidosta

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 53 total)
1 2 3 4 5 6

  • Tyhmiä kysymyksiä taimikonhoidosta

    Sent on: 1.6.2017 at 15:38

    Ajattelin näin uutena metsänomistajana/alan omatoimiopiskelijana kysellä teiltä viisaammillta taimikonhoidosta. Perusasiat ovat jollain tasolla hallussa, mutta kun nyrkkisääntöjen soveltaminen tuntuu todellisuudessa välillä vaikealta. Lähinnä kysymykset koskee taimikonhoidon tarvetta ja ajoitusta.

    Ensiksi. Onko taimikonhoidolle tarvetta 4 metrisessä koivikossa, jonka tiheys on hyvä 1600 runkoa hehtaarilla, jos muu lehtipuuvesakko on n.metrin koivuja lyhyempää, mutta sitä on reilusti? Entäs sama tilanne 4 metrisessä kuusikossa?

    Varhaishoito tehdään kaikenlaisten opaskirjojen mukaan taimikon ollessa noin metrin pituista, viimeistään kun lehtipuut ovat kasvatettavien taimien mittaisia. Olen kuitenkin monta kertaa törmännyt n. 30cm kuusentaimikohin, jossa lehtipuuta on jo >5000 runkoa hehtaarilla ja vähintään kuusen taimien pituisia. Jos vahraishoidon tekee jo tässä vaiheessa, ottaako lehtipuusto uudestaan kuuset kasvussa kiinni ja joudutaanko perkaamaan kahdesti? Miten kannattaisi menetellä, jos haluaa yhdellä perkauksella selvitä varsinaiseen taimikonhoitoon asti?

    Näillä kysymyksillä alkuun. Kyselen lisää kunhan kysyttävää tulee mieleen ja kyselkää muutkin. Toivottavasti syntyy keskustelua varhaishoidosta, sekä varsinaisesta taimikonhoidosta, vaikka tällä foorumilla sitä todennäköisesti on jo ennestäänkin (saa laittaa linkkejä). Kaikenlaiset vinkit otetaan vastaan esimerkiksi juuri hoitotarpeen arviontiin liittyen erilaisissa taimikoissa.

     

     

     

     

    Creator
    jortsu
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • MaalaisSeppo 2.6.2017 at 08:33

    Taimikon tasauksessa pitää ottaa huomioon missä etukasvuiset kuuset ovat. Vierimetsän kyljessä voi jättää pisempiä.

    Luontaiset, muita kookkaammat kuusentaimet kasvavat vauhdikkaasti, koska juuret ovat suhteessa puun kokoon laajemmat kuin istutetuilla. Todennäköisesti istutuskuuset eivät saa kiinni luontaisia, kasvuisia taimia.

    Olen jättänyt näitä etukasvuisia tairyppäitä melko paljon. Täytyy seurata, saavatko istutetut niitä kiinni. Seuraava tasaus, jos tarpeen on taimikon harvennuksen yhteydessä. Siihen mennessä etukasvuisista taimista ei ole haittaa.

    Jätkä 2.6.2017 at 08:38

    Perkausta en menisi tekemään ennen kuin vesakko uhkaa viljeltyjä taimia.

    Siis havupuun taimet mahdollisimman pitkiä, mutta ei vielä kärsi vesakosta. Ja RS rallattamaan heinäkuun puolessa välissä, kun vesakko on pituuskasvunsa kasvanut ja kaikki voima on lehdissä.

    Tolopainen 2.6.2017 at 08:41

    Miksi pitäisi päästä mahdollisimman vähällä työllä, jos omistaja itse tekee. Sehän on aivan sama vaikka pyyhkäsee raivaussahalla joka toinen vuosi haittaavat lehtipuut pois, jos lopputulos on taloudellisesti paras. Hehtaarilla kuluu aikaa pari päivää ja bensiiniin muutama euro.

    ate 2.6.2017 at 09:04

    Ajankohta perkaukselle on kaksipiippuinen juttu. Jos raivaat keskikesällä, kuten jätkä kertoo, niin vesominen jää vähäisemmäksi. Mutta varsinkin ”täystiheässä” vesakossa ryönän seassa pienten taimien etsiminen on aika hitakaista hommaa.

    Itse olen tehnyt vaikeimmat maastot (kivisimmät kontteikot yms.) ja tiheimmät risukot heti toukokuussa. Perusteena on ollut parempi näkyväisyys niin säästettäviin taimiin ja maastoon, jolloin työ sujuu hyvin joutuisasti. Tässä aikataulussa tosin vesominen on runsaampaa ja jossain vaiheessa joutuu todennäköisesti uudelleen perkaamaan.

    Minusta paras ajankohta raivaukselle on aina, kun metsänomistajalla on aikaa. Jos aina jää odottamaan sitä oikeata hetkeä ja kuun asentoa, niin saattaa jäädä lopulta tekemättä. Paras on hyvän vihollinen!

     

     

    sikari 2.6.2017 at 09:16

    Aten linjoilla. Kuusi saa myös alkukesään parhaan startin.

    Pete 2.6.2017 at 09:26

    Jos oma aika ei riitä, niin ostometsuria ei todellakaan kannata vieroksua. Kilpailutat vaan sen varhaisperkauksen niin hinta ei paljoa päätä huimaa ja kemeraakin vielä saa.

    kaikkein huonoin vaihtoehto on tehdä jonkinlaista omatoimista reikäperkausta ja uskoa siihen, että joku vielä 10v päästä tulee vesakon korjaamaan energiapuuksi ja vielä maksaa siitä. Ja vaikka tämä toteutuisi niin kasvutappiot ovat pysyviä.

    jos raivata itse niin raivaa kunnolla. Siis todellakin kaikki lehtipuu nurin. Jos mietityttää onko tänä vuonna vielä liian aikaista, niin raivaa nyt ainakin reippaan kokoinen alku. Siitä on sitten hyvä seurata miten taimikko kehittyy eri aikaisella käsittelyllä. Taatusti työ ei mene ainakaan hukkaan! Saat myös hyvän käsityksen siitä minkälaista työ on ja paljonko saisit itse kesän aikana tehdyksi.

    koivikosta kannattaa se alusvesakko raivata tänä kesänä pois. Joudut sen kuitenkin tekemään. Nyt työ on vielä kevyttä, mutta parin vuoden odottelulla työmäärä  helposti tuplaantuu. Ja koivujen kasvutappiot ovat tosiasia.

    A.Jalkanen 2.6.2017 at 10:06

    Edellisten linjoilla. Keväällä tai syksyllä on paras raivailla, kun ei ole lehtiä lehtipuussa, ei ole kuuma eikä ötököitä. Minä en ole koskaan ymmärtänyt reikäperkauksen etuja. Sitä ei ole mainostettu (ainakaan jo julkaistuisssa osioissa) myoskään Metsämakasiinin taimikonhoitosarjassa. Jos sen tekee varhaishoitovaiheessa, saa vain lisää vaivaa ja rahanmenoa seuraavaan taimikonhoitoon, ja väleihin jätetyt koivut lipsahtavat helposti etukasvuisiksi. Jos lehtipuuta on kovasti tuloillaan, kannattaa vetää ne pääosin aluksi sileäksi. Sitten taimikonhoitovaiheessa voi havutaimikossa pohtia, että jätetäänkö pieni mutta selvästi pääpuulajia matalampi lehtipuusekoitus – monimuotoisuuden ja maan kunnon paranemisen vuoksi. Jatkuva kasvatus on sitten oma lukunsa; jos sitä aikoo, kuusen uudistumisen avuksi olisi hyvä olla seassa ’valopuita’ ( = tuovat ja vaativat valoa).

    Tolopainen 2.6.2017 at 10:35

    Olen käyttänyt reikäperkausta kun oli tarkoitus suojata kuusentaimia varhaisvuosina kevät halloilta. Kun itse tekee raivauksia, voi kokeilla eri tapoja samalla sitä kaatelee vähän enemmänkinn risuja, kun tekee varhaisperkauksen ja ottaa Kemerat pois kuleksimasta, pitää siihen jonkin verran jättää risukkoa, jos käyvät tarkistamassa kantoja. Ei pidä kaikkea poistaa ennenkuin on saanut valtiolta rahat.

    A.Jalkanen 2.6.2017 at 11:03

    Hyvä lisäys, Tolopaiselta. Noissa tapauksissa lehtipuuston jättäminen on järkevää. Mutta ’kemerapuiden’ pitänee olla siemensyntyisiä taimia eikä vesoja (vain ns. kasvatuskelpoiset hyväksytään tiheyteen).

    pihkanaama 2.6.2017 at 11:22

    Edellä on tullutkin jo hyviä ohjeita. Lisäänpä kuitenkin lusikkani soppaan.

    4m kuusikon ja koivikon tapauksessa kirjoitat, että lyhempää vesakkoa on seassa aika paljon. Itse en E-puun kasvatusta harrasta, joten raivaisin heti alas. Kolmimetrinen vesakko ei ole vielä kovin paksua, joten raivaustyö ei vie niin paljon aikaa. Pääset ensiharvennukseen selvästi nopeammin, kun kasvu kohdistuu kasvatettavaan puustoon. Parhaassa tapauksessa ei tarvita edes ennakkoraivuuta ennen harvennusta.

    30cm kuusikossa saman pituinen vesakko on todella hentoa. Tuon kokoista kuusikkoa joutuu yleensä vielä heinäämään, jolloin voi samalla poistaa taimien läheisyydessä olevat vesat. Taimikon raivuuseen lähden silloin, jos vesat ovat noin sormen paksuisia, 1-2m pituisia, jolloin raivaus on nopeaa, mutta taimikkokin on jo pidempää. Tällöin pääsee yleensä kahdella hoitokerralla. Kuusikko kestää lievää varjostusta, mutta liian pitkäksi ja vahvaksi vesakkoa ei pidä silti päästää.

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 53 total)
1 2 3 4 5 6