› Keskustelut › Puukauppa › Tyvikuutioita ”liikaa”

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 28)
1 2 3

  • Tyvikuutioita ”liikaa”

    Sent on: 27.6.2015, 15:59

    Tänään Hesarissa oli pitkä kirjoitus siitä, että motomittaus on antanut ensimmäisen 1,3 m:n osalta liian suuria kuutiomääriä ja että metsänomistajat ovat saaneet ”ilmasta” tukin hinnan. Epäilemättä tilanne voi ollakin niin, että mittaus on antanut ylimääräisiä kuutioita, . Metsäteollisuus kyllä unohti kertoa alkeellisen kustannuslaskennan perusteen. Nimittäin sen, että tukin hinta perustuu luonnollisestikin siihen, mitä tuotteita siitä saadaan.

    Siin, jos saha esimerkiksi ostaa nykymittausmenetelmällä puuta vaikka 1 000 000 m3, niin firma tottakai tietää sen paljonko siitä tulee sahatavaraa, haketta, purua ja kuorta. Näiden arvo määrittelee sitten sen, mitä yhtiö voi tukista maksaa. Jos mittausmenetelmää muutetaan, niin, että motomittaus näyttääkin esim 1 % pienempää määrää, niin luonnollisestikin yhtiöllä on vara maksaa samoista tukeista 1 % enemmän kantohintaa.

    Mittauksen systeemivirhe ei siis periaatteessa vaikuta kummankaan osapuolen eduksi tai tappioksi, jos kaikki firmat noudattavat samaa periaatetta. Markkinat lopulta säätelevät hinnan. Eri asia olisi, jos puun hinta olisi määrätty kiinteäksi..

    Tekijä
    Timppa
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • kuusessa ollaan 27.6.2015, 16:06

    Suorittava voisi syventää syytä, miksi ”ongelma” on vain ensimmäisellä 1,3metrin matkalla ja kuka on määritellyt jo. palikan motit….

    oksapuu 27.6.2015, 16:59

    Niin

    Kuinkahan paljon on mennyt tukkia kuidun hinnalla sen viimeisen
    1,3 metrin matkalla?

    Hyöteikkö Hyöteikkö 27.6.2015, 17:23

    Taas väännetään kättä ja tehdään otsikoita tuosta motomittauksesta. Peräti 1 %:n heitto tyvitukin kuutiomäärässä ensimmäisen 1,3 metrin matkalla!

    Gla Gla 28.6.2015, 05:16

    Juttu ei löydy googlella, mutta itsekin sen luin. Samanlainen ajatus tuli heti mieleeni kuin Timppa esitti. Ruotsissa ilmeisesti puut määritellään kuorettomana tilavuutena, joten hinnat ei ole vertailukelpoisia.

    Ellen ihan väärin muista, jutussa puhuttiin 8-13% ylihinnasta.

    Visakallo Visakallo 28.6.2015, 09:19

    HS:n jutun kirjottaja toimittaja Jyrki Iivonen on viime aikoina hieman lipunut noissa metsäalan jutuissaan iltapäivälehtilinjalle.
    Seuraillaanpa, mihin jutut jatkossa kehittyvät.
    Onko näkemykset mahdollisesti toimittajan omia, vaiko taustavoimien aikaansaamia.

    hemputtaja 28.6.2015, 09:27

    Luinpahan tuon jutun. Heti pisti silmään tuo ”virhe” -väite.

    Sitä ei tarvitse epäillä, että tyvitukin muoto ja kuori aiheuttavat ”klappia” mittaustulokseen, mutta virhe se ei ole.

    Oletuksena puut mitataan umpikuutioiksi, mikä tosiaan on vain oletus. Aidon umpikuution mittaus puuerästä on mahdottomuus.

    Kaupassa ja teossa mitataan puukuutio sovitulla tavalla ja virheitä syntyy vain, jos sovittua tapaa ei noudateta.

    Syystä tai toisesta oikeiksi sovittuja menetelmiä ja kertoimia vatkaillaan ja sovitaan uusiksi aina silloin tällöin. Kuka kulloinkin hyötyy – on sitten eri asia.

    Upotusmittaus taitaa tyvetkin kuutioida, mutta sopimusmittauksesta on silti kysymys. Nipussa kun on ilmaa, roskaa, lunta ja tyhjiä koskispulloja.

    suorittava porras suorittava porras 28.6.2015, 13:16

    Ensimmäinen varsinainen mittauspiste on 1,3 metriä puun tyvestä . Siihen asti tyvipölkyn tilavuuden määrittäminen perustuu jonkinasteiseen arvioon ja tiettyihin keskiarvoihin . Absoluuttinen tarkkuus ei siis ole mahdollista konemittauksen kohdalla näiltä osin .
    Laskentakertoimia ollaan muuttamassa suuremman kokonaisuuden antaman seurantatiedon perusteella .
    Mäntytukki on muutenkin ongelmallinen . Tyven paksu kaarna verrattuna muun rungon ohuempaan kaarnan osuuteen vaikuttaa mittatarkkuuteen jo samallakin rungolla . Kuusen ja koivun kohdalla tätä ongelmaa ei juuri ole . Kaarnan vahvuus on lähes sama koko rungon mitalla.
    Miksi ja miten kaarnan paksuus vaikuttaa ?
    Jos esim. mäntyä käsitellään kuuselle viritetyillä arvoilla , voi tarkistusmittauksen tuloksena olla nähtävissä , että kaikkien muiden rungon osien paitsi tyven osalta tarkastusmittaus antaa samansuuntaisen tuloksen , kun kuusen kohdalla .
    Männyn tyven kone mittaa kuitenkin useita prosentteja pienemmäksi tarkastusmittaukseen verrattuna . Tämä johtuu siitä , että mittaava karsintaterä painaa kaarnaa kokoon , mutta mittaajan sakset eivät painu puuhun samalla tavoin . Ero on yleensä niin suuri , että konetta viritetään mittaamaan hieman enemmän kasvattamalla läpimittojen kalibrointiarvoja. Rungon toisella pölkyllä (vähemmän kaarnaa ) kone mittaakin jo pölkyn tilavuuden hieman liian suureksi virityksen jälkeen.Sama tilanne on , kun kone mittaa tyven kanssa samaa läpimittaluokkaa olevan ohuempikaarnaisen välitukin. Muun muassa näistä seikoista johtuvat mittauksen oikeellisuuden ongelmat männyn kohdalla . Jos läpimitan mittaus tapahtuu vetorullilta , on ongelma vielä suurempi säätilan vaihtelujen lisätessä haastetta tämän edellä kerrotun ohella .

    Kivelänhanttu 29.6.2015, 21:16

    Tässä on myrsky vesilasissa. Hyöteikkön kanssa samaamieltä. Mittauslaissa edellytetään mittaus kuoren päältä. Tiedän puunkuoren olevan paksumpaa puun tyvessä ja oletan myös ostajan sen tietävän. Hinnoitelkoon puun sen mukaan. En ole tavannut puunostajaa joka olisi hylännyt tukin liian paksun kuoren johdosta päinvastoin tyvitukki kaikista halutuinta. Yksittäisessä pölkyssä saa olla pientä heittoa kunhan leimikkokohtaisesti tulee todellinen kuutiomäärä. Kenen edun mukaista muuttaa tätä mittaustapaa?, onko metsänomistajan, moton valmistajan, puunostajan, moton kuljettajan, tietokoneohjelman tekjän ja paljon muita kertokaa.

    hemputtaja 29.6.2015, 22:02

    ### —-snip—

    Kenen edun mukaista muuttaa tätä mittaustapaa?, onko metsänomistajan, moton valmistajan, puunostajan, moton kuljettajan, tietokoneohjelman tekjän ja paljon muita kertokaa.
    Lähetetty: 38 min sitten
    Lähettäjä: Kivelänhanttu ###

    Hyvä kysymys. Vastaus vain taitaa olla vähän hakusessa.

    On tullut aloitettua jaloilla ja neljän tuuman tasausvaralla. Sen jälkeen on muuttunut yhtä sun toista moneen kertaan. Koskaan en ole tajunnut muuta hyötyä kuin sotkua.

    No jaa, onhan sitä puu erimuotoinen eri puolilla maata, että tasapuolisuuden nimissä joskus ehkä.

    Tietysti voisi väittää, että kun mittauksen muutos- ja valvonta- ym. järjästelmät ovat olemassa, pitää välillä jotain muuttaa tai koko organisaatio happanee omia aikojaan.

    En nyt oikeastaan muuta keksi ja taatusti kukaan ei tunnusta harjoituksesta olevan kyse.

    suorittava porras suorittava porras 29.6.2015, 22:17

    Hinnoittelu ei liene varsinainen ongelma , vaan se , että tavaraa ei tulekkaan riittävästi taholle , jolle sitä välitetään edelleen .Varsinaisella ostajalla ei välttämättä ole edes omaa sahaustoimintaa .
    On muuten melkoista itkua kuulunut siitäkin , jos kone tekee keskimäärin sentin tavoitepituutta pidempiä pölkkyjä . Puuta menee liikaa hukkaan ! Pienestä asiasta tulee suurten massojen kyseessä ollen äkkiä iso asia .Miljoonassa motissa sahatavaraa puhutaan jo isosta läjästä hukkapätkiä.

    Tuo tilavuuden samansuuntainen heitto ylöspäin yli parilla prosentilla saattaa aiheuttaa jo korvausvelvollisuuden korjuuyrittäjälle . Tämä siitäkin huolimatta , että mittauksissa on noudatettu sovittua käytäntöä ja käytetty hyväksyttyjä parametrejä. Pelivara siis kapenee , jos mittausmenetelmässä on systemaattinen virhe tiettyyn suuntaan jo valmiiksi.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 28)
1 2 3