Keskustelut Puukauppa Tyvikuutioita ”liikaa”

Esillä 8 vastausta, 21 - 28 (kaikkiaan 28)
  • Tyvikuutioita ”liikaa”

    Tänään Hesarissa oli pitkä kirjoitus siitä, että motomittaus on antanut ensimmäisen 1,3 m:n osalta liian suuria kuutiomääriä ja että metsänomistajat ovat saaneet ”ilmasta” tukin hinnan. Epäilemättä tilanne voi ollakin niin, että mittaus on antanut ylimääräisiä kuutioita, . Metsäteollisuus kyllä unohti kertoa alkeellisen kustannuslaskennan perusteen. Nimittäin sen, että tukin hinta perustuu luonnollisestikin siihen, mitä tuotteita siitä saadaan.

    Siin, jos saha esimerkiksi ostaa nykymittausmenetelmällä puuta vaikka 1 000 000 m3, niin firma tottakai tietää sen paljonko siitä tulee sahatavaraa, haketta, purua ja kuorta. Näiden arvo määrittelee sitten sen, mitä yhtiö voi tukista maksaa. Jos mittausmenetelmää muutetaan, niin, että motomittaus näyttääkin esim 1 % pienempää määrää, niin luonnollisestikin yhtiöllä on vara maksaa samoista tukeista 1 % enemmän kantohintaa.

    Mittauksen systeemivirhe ei siis periaatteessa vaikuta kummankaan osapuolen eduksi tai tappioksi, jos kaikki firmat noudattavat samaa periaatetta. Markkinat lopulta säätelevät hinnan. Eri asia olisi, jos puun hinta olisi määrätty kiinteäksi..

  • Metsuri motokuski

    Tarkistuksena vain että on kahdenlaista paksuusmittausta. Karsimateriltä sekä vetorullilta tapahtuva mittaus.Itse en ole ainakaan vielä törmännyt sellaiseen kouraan joka mittaa takimmaisista karsimateristä. Eikä se oikein ole järkevääkään, koska niiden tehtävänä on kannaltella puuta ja pitää puu osaltaan kouran pohjassa.

    Olen samaa mieltä että lillukan varsia nyt halotaan. On paljon muitakin tekijöitä missä mittaus on enemmän pielessä kuin tyvitukin osalla.

    kuusessa ollaan

    Pinomäen kourissa oli aikoinaan paksuusmittausta takateristä, aivan sahalaipan läheltä…myös LogMaxin kourissa on mahdollisuus taaemman terän osallistumisesta paksuusmittaukseen. Vaikka mittaus tapahtuisi etuteristä, niidenkin etäisyys kaatosahauksen kohtiin vaihtelee paljon, riippuen kouran kokoluokasta. Lähimpää kantoa taitaa nyky kourista mitata Ketosen kourat, joissa paksuusmittaus on teloista, joiden takapää on n.30 senttiä kannosta.

    Visakallo Visakallo

    Vaikuttaa hyvin vahvasti siltä, että tämän ”mittausongelman” takana on vain teollisuuden halu laskea puusta maksettavaa hintaa.
    Onhan näitä vastaavia operaatioita ollut ennenkin.
    Työkaluina siinä tarvitaan höyli toimittaja ja valtakunnan suurin lehti Helsingin Sanomat.

    kuusessa ollaan

    Jos mittauksella yritettäisiin kikkailla, silloin vikaa olisi koko maan tyvien mittauksessa ja kaikilla puulajeilla.

    Kyllä tässä on vaan kyse siitä, että ei ole tajuttu puiden runkomuodon vaihtelevan niinkin paljon eri puolella Suomea ja koneissa on vain yksi tyvilaskentakaava. Jos sitten aletaan tekemään alueellisia std-tyviä, silloin riskinä on vielä suuremmat heitot, koska koneet eivät tunnista työskentelyn maakuntajakoa…

    Metsänsä ostanut

    Keväällä tehdyssä kaupassa liki jokaisesta kuusi tyvestä oli leikatti 30-70cm pois, sanoivat, että piparkakkuosuus osuus pois, mutta metsänomistajalle se tekee aika paljon kuutioita.
    ”Slumpit” oli yleensä piilotetti havujen alle, mutta niitä joita katselin ei ollut havaintoa lahosta, eikä viasta?
    Jos se mitataan 1,3m kohdalta, niin tappiota ei tule ostajalle laajentuneesta tyvestä!

    Metsuri motokuski

    Ei niitä lumppeja ole aikaa piilotella. Ne menee sinne havujen alle ihan luonnostaan. Kun lumpataan ja sitten puu karsitaan niin ne silloin jäävät havujen alle. Jos havut viedään leimikolta pois niin lumpit lähtee silloin mukaan havujen kanssa.

    Joskus isäntä on itse kerännyt lumpit ja olen silloin katkaissut lumpin hieman erillään ja jolloin ne eivät peity havuihin

    Timppa

    Toiselta alalta tositarina mittauksesta. Itse en ollut sitä näkemässä. Olin aikananaan eräässä rakennusliikkeessä töissä. Alpo-niminen pomoni oli ollut liikkeen teknisenä johtajana. Hän oli erittäin tarkka kaikissa asioissa.

    Sotien jälkeen alettiin työmailla käyttää tehdasvalmisteista muurauslaastia. Tämä Alpo alkoi epäillä, että kuormat olivatkin vajaat. Hän teetti työmaille kaksi laatikkoa, siten, että kuorma kipattiin aina tyhjään, jolloin saatiin aina tarkka litramäärä tietoon.

    Mittaukset olivatkin erittäin tehokkaat. Eräänä päivänä nimittäin rakennusliikkeenm omistaja kutsui Alpon huoneeseensa ja sanoi, että sinun täytyy jatkossa alkaa valmistuttaa laasti taas työmailla. Alpo tietysti hämmästyi, että hyvinhän tämä homma sujuu. Maksetaan vain siitä laastista, mitä tulee työmaille.

    Omistaja (Otto-nimeltään) kertoi olleensa laastintoimittjan (silloin Paraisten Kalkkivuori myöhemmin Partek ja nyt hävinnyt) toimitusjohtajan puhuttelussa. Sanoma oli lyhyt. Jos Alpo, ei poistata niitä mittalaatikoitaan, niin Oton omistaman firman työmaille eim enää myydä laastia. Laatikot poistuivat.

    Jokainen voi tehdä tarinasta sitten johtopäätöksiään.

    6puu

    Miksi ne meidän sahat ei ota mallia Japanin sahasta 3 ja 4 m tukeilla saahaan kuutiot ja laatukin paremmin talteen, kaikki hyötyy.

Esillä 8 vastausta, 21 - 28 (kaikkiaan 28)