Keskustelut Metsänomistus UPM narraa metsänomistajia ekovalheen loukkuun

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 33)
  • UPM narraa metsänomistajia ekovalheen loukkuun

    Merkitty: 

    UPM houkuttelee metsänomistajia mukaan FSC -ryhmäsertifiointiin. Maailman FSC-sertifioiduimmat metsät, pinta-alalla mitattuna, huojuvat Venäjällä. Oheisesta linkistä löytyy WWF:n Venäjän metsäjohtajan käsitys sertin ansainneista metsistä. Minulle on tullut hyvin samanlainen käsitys Karjalan, Vologdan ja Komin alueiden metsiin tekemiltäni työreissuilta.

    UPM lupaa maksaa FSC -sertifioidullle puulle lisähintaa, mutta ei kykene tai halua kertoa, paljonko!?

    Voin vakuuttaa, että hyvin vähän verrattuna siihen, mitä metsänomistaja menettää esimerkiksi 5%:n suojeluvaatimuksen ja monien muiden ehtojen takia.

    Ruotsin ”mtk”:n eli LRF:n edustaja tutki omassa metsässään, riittääkö 20 kruunua/kuutiometri -sertilisä kattamaan FSC:n aiheuttamat puuntuotannon ja myyntien supistumiset. Ei riittänyt alkuunkaan.

    Uusia kriteereitä tulee FSC-sertifikaattiin varmasti, esimerkiksi tietty %-osuus metsäalasta on pidettävä jatkuvapeitteisenä. Tämä vaade on pian arkieloa FSC:n ekoautuuteen haksahtaneille.

    Saksan, Sveitsin, Itävallan ja Ruotsin yksityisistä metsänomistajista hyvin harvat ovat erehtyneet FSC:n kelkkaan eikä meidän kannata toimia toisin.

    Ennen tarkastin maito- ja jugurttipurkista rasvaprosentin, nyt mahdollisen FSC-merkinnän; jos sellainen löytyy, jää purkki kauppaan.

    Noloa on löytää perinteikäs metsäjättimme eksyneenä valheiden viitaan luontopaimenen riimu kaulassa.

    Kiintoisaa olisi tietää, miten paljon valuuttaa syö metsätalous-teollisuus arvoketjusta maailmalla kymmenet erilaiset ekoleimat ja sertifikaatit. Niiden uskottavuus ja elinkaari alkavat olla lopuillaan, joten entistäkin oudompaa on rahatarkan UPM:n istuminen kusiaispesään suomalaiselta talonpojalta narratuilla housuilla.

     

     

     

     

     

  • Rane2

    ”Ainakin niiden asiakkaiden metsänhoidon taso on parantunut selvästi ,jotka ovat valinneet FSC:n.”

    Saisiko tästä jotain faktaa?

    pihkatappi

    Valtavan hyvä asia kun joka kuviolle pitää jättää 10% lehtipuu sekoitus taimikonhoidosta lähyien. Näitähän suorittava porras on ylistänyt ajat päivät. Kätevää myös, kun kaikki kosteikot jätetään luonnontilaan, sopivalla palstalla on sitten huomattava määrä muutaman aarin puskia ja tuulenkaatoja. Tuulenkaatojen ympärykset suojellaan myös, eli pitääkö moton kiertää. Vesistöjen ja norojen reunoille leveämmä reunavyöhykkeet ilman harvennusoikeutta, jonka puut sitten kaatuilevat viereiselle kuviolle. Jatkuvakasvatus tietysti suotavaa kaikilla kuvioilla, mutta tuulenkaatojen väistely tekee tuostakin entistä vaikeampaa.

    Onko suorittava saanut viherpesun, luontojärjestöjen kanssa kimpassa ilmeisesti suunniteltu jokamiehen oikeuksia ja takki kääntyi kerralla. Luonnonsuojeluliitto ym. Greenpeacit ja samassa listassa metsästäjien liitto ajamassa metsänomistajien omistusoikeutta alas. Elämä on täynnä valintoja.

    suorittava porras

    Mitä lehtipuusekoitukseen tulee, ei 10% ole lainkaan paha verrattuna siihen , kun palstalla hoitamattomuuden ansiosta suhdeluku on 90% aisakoivun mittaa olevia kampiakselikoivuja. Kun metsä hoidetaan alusta alkaen biologisesti sopivalla hetkellä , ei lehtipuusekoitus muodostu ongelmaksi.

    En tiedä ,mikä autuus siitäkin koittaa ,kun kosteikoilta tai korjuun kannalta hankalista paikoista yritetään väkisin kerätä puuta. Jätetään suosiolla rauhaan luonnon hoidettavaksi.

    Tuolla edellä kaipailtiin faktoja FSC:n eduista. Omat kokemukseni perustuvat kahden eri yhtiön ja heidän hoitosopimustilojensa tilanteeseen. Vaikka kyseessä on vasta siirtymävaihe , taimikoiden hoitotilanne on parantunut merkittävästi muutaman vuoden takaisesta ,korjuuolosuhteet ovat parantuneet ja toiminta kaikilta osin selkeytynyt. Maalaisjärjen käyttökään ei ole kiellettyä . Muutos on tapahtumassa ihan myönteiseen suuntaan .

    Tämä tietysti voi olla vaikeaa niellä kemeraorientoituneelle metsäväelle ,joka on tottunut aloittamaan metsänhoitotoimenpiteet vasta,kun maksimi määrä kemeraa on saatavissa tarvittaviin toimiin. Valitettavasti tuo ajankohta on biologisessa ja taloudellisessa mielessä vuosia liian myöhään. Kun ollaan FSC-sertifikaatin piirissä toiminta on biologisesti ,taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä pohjalla.

    Timppa

    Meillä on naapurissa UPM:n tila.  En ole huomannut eroa metsänhoitotasossa eikä metsien ilmessä.  Lehtipuuta kasvaa naapurissakin lähinnä siellä, missä kuusentaimet olivat hävinneet.

    Ainoa poikkeus on rajan takana suuremmat aukot.

    Muistaakseni sertifikaatti on voimassa 5 vuotta.  Voisikohan tehdä metsäsuunnitelman, jonka mukaan ensimmäiset 5 vuotta tehtäisiin aukkoja ja seuraavat 5 vuotta sitten jatkuvaa kasvatusta ja irtisanoisi sen 5 vuoden jälkeen sen sertin?  Todellista viherpesua.

    Jos tuota FSC:tä aikoisi noudattaa kirjaimellisesti, niin ainakin meidän metsissä se olisi käytännössä mahdotonta.  Valtaosassa nuorempia ja vanhempia metsiä koivua on erittäin vähän.  Monista uusista taimikoista hirvet ovät syöneet tai syövät koivun lähes kokonaan.

    Puuki

    Eipä sillä FSC-sertillä ole metsän kannalta käytännössä juuri eroa PEFC:en . Enemmän on kiinni mo:n halusta hoitaa metsänsä kunnolla.

    Kemeratukiehdotkin muuttui n. 3 vuotta sitten. Varhaishoitoonkin saa tukea.  Ensiharvennusmetsiin ei tarvitsisi maksaa tukea. Se tuki menee pääosin metsäteollisuudelle suoraan.

    Sitten voisi liittyä FSC:nkin kun muuallakin aletaan FSC-metsissä toimimaan edes yhtä hyvin sos. ekologisesti ja taloudellisesti kuten nyt Suomessa toisessa sertissä jo tehdään.

    suorittava porras

    No ei sitä koivua tarvitse jättää ,jos sitä ei ole…ja hirvensyömä/vioittama puu kelpaa 10:een prosenttiin mainiosti.

    On huomattava,että yhtiöiden kohdalla on menossa vasta siirtymävaihe . Tuore iso aukko ei vielä kerro ,kuinka homma etenee. Itse olen nähnyt jo hyvin hoidettuja taimikoitaja hakkuutyömaita ,jotka on suunniteltu ja valmisteltu huolella. . Leimikoiden rajaukset ja raivaukset on tehty asianmukaisesti . Toki itsellekin on tullut velvoitteita lisää ,mutta ne on helppo toteuttaa ,kun kaikki muut asiat on kunnossa.

    Timppa

    Oletpa Suorittava saanut kunnon viherpesun.  Tarkoitat siis, että esimerkiksi täällä palstalla kirjoittavat eivät osaa hoitaa taimikoitaan vaan apuun tarvitaan tuo ihmeellinen kolmikirjaiminen järjestö, joka sertifioi vaikkapa Venäjän taimikot.

    Taloudellinen homma sattaa olla siis silloin, kun toimitaan edellä kuvaamallani tavalla poimimalla hetkellisesti rusinat pullasta.   Muuten ei, koska sertillä on huomattavia kustannusvaikutuksia.

    En ymmärrä mitten tuo sertti antaisi metsille enemmän sosiaalista pohjaa.  Minusta oleellista metsien käsittelyssä on huolehtia siitä, että niiden kasvu on mahdollisimman hyvä.  Kuten Suorittavakin epäilemättä tietää, niin jatkuvan kasvatuksen metsissä näin ei ole.   Hyvin kasvavista metsistä saadaan enemmän puuta, mistä hyötyvät metsänomistajan lisäksi lukuisat metsäalan toimijat, yhteiskunta verotuloina ja ilmasto suurempana hiilensidontana.

    Timppa

    Oletpa Suorittava saanut kunnon viherpesun.  Tarkoitat siis, että esimerkiksi täällä palstalla kirjoittavat eivät osaa hoitaa taimikoitaan vaan apuun tarvitaan tuo ihmeellinen kolmikirjaiminen järjestö, joka sertifioi vaikkapa Venäjän taimikot.

    Taloudellinen homma sattaa olla siis silloin, kun toimitaan edellä kuvaamallani tavalla poimimalla hetkellisesti rusinat pullasta.   Muuten ei, koska sertillä on huomattavia kustannusvaikutuksia.

    En ymmärrä mitten tuo sertti antaisi metsille enemmän sosiaalista pohjaa.  Minusta oleellista metsien käsittelyssä on huolehtia siitä, että niiden kasvu on mahdollisimman hyvä.  Kuten Suorittavakin epäilemättä tietää, niin jatkuvan kasvatuksen metsissä näin ei ole.   Hyvin kasvavista metsistä saadaan enemmän puuta, mistä hyötyvät metsänomistajan lisäksi lukuisat metsäalan toimijat, yhteiskunta verotuloina ja ilmasto suurempana hiilensidontana.

    suorittava porras

    Timpalle totean ,että mielipiteeni perustuu näkemääni ja kokemaani . Katteeton propakanda ei minuun uppoa.

    On totta ,että valtaosa palstalaisista kasvattaa metsiään kuhtuullisen hyvin ,mutta tilastot siitä ,että valtakunnan tasolla taimikoiden varhaishoitoa tehdään alle puolet tarpeeseen nähden ja että rästit kasvavat edelleen ,kertovat toista. Jotkut jopa viivyttävät töitä saadakseen enemmän kemerakorvauksia ,vaikka metsä on menossa hyvää vauhtia pilalle. Tätä ei tapahdu jos noudattaa FSC-n kriteereitä muutenkin ,kun paperilla.

    Reima Ranta

    Suorittavan portaan ihanteet metsänomistuksesta ovat kauniita, mutta metsänomistajan talous täytyy vain silloin unohtaa. Tuollaista mieltä voi olla, kunhan ei ole vastuussa metsänomistajan taloudesta. Jos tietää kuinka metsätaloudessa tulisi toimia viisaasti, pitää tietysti itse ryhtyä metsätalousyrittäjäksi. Jos uskallus ei siihen riitä, olisi suuret puheet katteettomina syytä unohtaa. Toisen takapuolella tuleen istujia kyllä riittää.

    Hirvikanta tulisi kiireesti pudottaa murto-osaan nykyisestä. Kun seurat eivät kykene kantaa hoitamaan, metsästys tulisi vapauttaa. Vapauttamalla metsästys hirvet tapetaan vaikka sukupuuttoon, eikä tarvitse murehtia metsästysseurojen ikääntymistä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 33)