› Keskustelut › Puukauppa › Uskotteko kuitupuun hinnan nousuun uusien tehtaitten valmistuttua?

Viewing 10 replies - 21 through 30 (of 45 total)
1 2 3 4 5

  • Uskotteko kuitupuun hinnan nousuun uusien tehtaitten valmistuttua?

    Sent on: 9.2.2015 at 15:13

    Minä en usko että hinta nousee, hankinta voi hieman muttei merkittävästi. Luulen että hinta voi laskea.
    # näitä laitoksia suunnitellaan nykyisellä raaka-aineen hinnalla koska se on ainut minkä uskotaan pysyvän kohtuullisena ja siihen pystyy vaikuttamaan.

    #sellupuuta on tarjolla10-15 vuotta eteenpäin suuret määrät joten ei aiheuta hinnan nosto paineita.

    #valtio on halukas asettamaan sellaisia keinoja että puu liikkuu jos nämä kyseiset laitos suunnitelmat toteutuu.

    Näitä mietin ensiharvennus männikköä kierrellessä viikonloppuna.
    toivoisin olevani väärässä ja olen halukkaasti väärässä, mutta….

    Creator
    tervaHauta
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • TTL 11.2.2015 at 16:54

    Jos katsotaan hieman pitemmällä perspektiivillä, niin onhan jopa kuusikuidun hinta noin kymmenkertaistunut viisikymmentäluvun alusta, mihin nykyinen tilastointi yltää. Tämä tekee noin neljän prosentin vuosittaista hinnannousua.
    Tietysti vaikkapa vuodesta 2007 on kuusikuidun hinta pudonnut n 30 %.

    suorittava porras 11.2.2015 at 19:44

    Palataanpa kuitupuun hintaan vaikuttaviin tekijöihin .
    Taneli kertoi ansiokkaasti tuotantolaitoksen vaatimukset raaka-aineen suhteen toisaalla:

    #”Tärkeämpää on puun koko ja se että se on tuoretta, tehtaalle tullessaan. Pieni koko ja hyvin mutkainen puu, haittaavat kuorintaa ja haketusta ja ovat siksi harmillisia tehtaalla. Kaskisissakin esim. paikallinen vänkkyräinen hieskoivu oli todella hankalaa kuoria. Joskus kun tuli junalla koivua Venäjältä, niin kyllä kuorimatuloskin oli ihan toista luokkaa. Puu oli suoraa ja latvoissa ei juuri alle 10 cm menty.”#

    Tästäkin löytyy joukko perusteita sille , miksi suomalaisesta kuitupuusta maksetaan vähemmän , kuin venäläisestä ja kyseessä on nimenomaan koivu .

    Monesti paha ongelma on runkojen alhainen järeys ja heikko tekninen laatu. Ongelma vaivaa koko tuotantoprosessia hakkuusta jalostukseen . Tilannetta voisi parantaa merkittävästi kasvattamalla puut hieman harvemmassa ja järeämmiksi . Mutkaisuus on usein seurausta liian tiheästä alkukasvatuksesta .
    Jos puu on järeämpää , se kestää paremmin käsittelyä . Pienet muotovirheet eivät haittaa paksummassa rungossa , mutta mutkainen ohuempi runko pirstoutuu viimeistään jalostuksessa , useimmin jo hakkuun yhteydessä .

    Hoitorästien lisääntyminen näkyy nimenomaan kuitupuun hinnassa . Energiavillitys oli viedä koko metsänhoidon sivuraiteille . Onneksi suunta on muuttumassa .
    Oikea-aikaisilla hoitotoimilla on mahdollista tuottaa arvokkaampia leimikoita jo harvennuksista alkaen . Teollisuus voisi näyttää esimerkkiä ja kertoa , mitä oikeasti haluaa ja maksaa sopivasta , helposti saatavilla olevasta raaka-aineesta selkeästi nykyistä parempaa hintaa . Euro on hyvä konsultti !

    suorittava porras 11.2.2015 at 20:43

    Taneille vastaan , että keskijäreydeltään alle 50 litran koivikoissa ei ole paljon hurraamista. Kun vielä lisätään , että ne riu´ut kasvavat tiheissä ryhmissä , on haastetta riittävästi . Monesti käy niin , että motokouran karsintaterä katkaisee rungon mukavasti parin metrin etäisyydellä tyvestä olevasta mutkasta . Pölkky sinkoaa 6 metrin sekuntivauhtia jonnekin lepikkoon / hankeen ja lopusta rungosta ei enää kuitua saa . Nämä eivät luonnollisesti näy mittaustuloksissa . Vahinko isännälle ja vahinko työntekijälle . On tehty turhaa työtä.

    Jossakin tehtaan porttien sisäpuolella tällaistet ”tuotantohäiriöt ” toistuessaan aiheuttaisivat varmasti jyrkkiä toimenpiteitä . Motolla ne huonoimmat rungot kuitenkin käytännössä seulotaan pois jatkojalostuksesta .

    Tänäänkin mittarissa vilahteli 15- 20 litran tilavuuksia ja osasta koivurungoista tuli silppua . Jos terillä aiotaan karsia , on niiden oltava kunnossa , ja kun ne ovat kunnossa , mutkaisista koivuista tulee helposti silppua , vaikka kuinka teriä aukoisi syötön aikana. Kun koivurungon tilavuus olisi vähintää 100 litraa , voisi pinoonkin kertyä enemmän tavaraa ja tavaraa , josta saanto on jo
    kohtuullinen.

    jees h-valta 11.2.2015 at 21:54

    Suorittavan ajatuksellahan tässä mennään eli Venäjän laadukasta hyvin hoidetuista metsistä tulevaa koivukuituahan on se lähes kaikki mitä meillä jalostetaan. Hajaeriä joku sattumankauppa tulee kotimaasta joka on jäänyt parhaiden klapiyrittäjien huomaamatta. Meillähän tämä koivikko on suorittavan mielestä pelkkää mutkaista hoitamattomien rääseiköiden joten eihän sitä kukaan viitsi edes polttaa. Vaan se paras raudus oksattomana ja suorana lyödään klapikoneen läpi. Joku voisi kuvitella että siinä olisi hintavika mutta onneksi nyt tiedämme ettei ole kun suorittava sen meille kertoi. Naapuri tekee jalostukseen parempia koivikoita. Mahtaako se tulla kohta meillekkin sitä opettamaan. Kun saa nuo kovapäiset Ukrainalaiset ensin opetettua.

    Korpituvan Taneli 11.2.2015 at 21:56

    Kyllähän suorittavankin hakkaama koivukuitu on jo ihan eri tavaraa kuin mistä tuossa lainauksessa puhuin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Metsuri motokuski 12.2.2015 at 10:56

    Onhan se selvä että venäjän koivu on parempi laatuista ja ehkä hinta / laatussuhde on parempi. Täytyy kuitenkin muistaa että teollisuus viimekädessä valitsee ne hakkuun laatuvaatimukset puulle jota se haluaa käytettävän.

    Olen kyllä itsekkin ihmetellyt miksi koivu ja myös mäntykuitu hakataan niin pieneen mittaan. Joskus se on aika sulppua mitä sinne tehtaalle rahdataan,

    lastunraapija 12.2.2015 at 11:16

    TTL laskee edellä: ”Jos katsotaan hieman pitemmällä perspektiivillä, niin onhan jopa kuusikuidun hinta noin kymmenkertaistunut viisikymmentäluvun alusta, mihin nykyinen tilastointi yltää. Tämä tekee noin neljän prosentin vuosittaista hinnannousua.
    Tietysti vaikkapa vuodesta 2007 on kuusikuidun hinta pudonnut n 30 %.”

    Nordean rahanarvolaskuri kertoo, että vuoden 1950 tuhatmarkkasella oli vuoden 2013 rahassa arvoa 38,9 € eli 231,3 mummoa. Välissä oli rahan arvon leikkaus sadalla. Siis tuhatmarkkaisen sijasta voidaan laskea kympin alkupanoksesta. Kun lasketaan, millä korkoprosentilla tullaan tuohon 231 mummoon, on tulos 5,1%. Eli tämä on ollut keskimääräinen inflaation vauhti. Jos puun hinta on noussut TTL:n arvion mukaan 4% vuodessa, ovat metsänomistajat vuosittain kärsineet 1,1%:n kuitupuurahan ostovoiman laskusta.

    Metsäkupsa 23.2.2015 at 17:55

    Sellun hinta pudonnut n.700 dollariin ,listahinta n.900,alennus% kasvanut moninkertaiseksi,nyt jo n,20%.Onkohan pitkä sellubuumi lopuillaan,koska nousut ja laskut ovat olleet usein nopeita ja jyrkkiä.Hyvää ei aina piisaa,kunhan ei rupea romahtamaan kuin raakaöljyn hinta.

    Korpituvan Taneli 23.2.2015 at 18:33

    Kyllähän se sellun maailmamarkkinahinta on pomppinut aina, esim paperin hinta on ollut aina paljon vakaampi. Nämä selluprojektit Suomessa eivät välttämättä perustu hetkellisiin hintatietoihin, vaan pitemmän tähtäimen markkina-analyyseihin. Jo jonkin aikaa on sanottu siellä olevan jonkinlainen aukko pohjoisen havusellulle.

    Tämänpäivän uutisissa tuntui olevan venäläisillä halua työntää puuta Suomeen. Kyky vain on vähän vajavainen. Kyllähän sitä sieltä taas alkaa enenevästi tulemaan kunhan koneistot on ensin rasvattu suomalaisilla euroilla.
    Tämä tietää synkkiä näkymiä puun hinnalle Suomessa. Venäläinen puu saattaa pystyä kilpailemaan jopa hinnalla, sitähän se ei ole pystynyt aikoihin tekemään. Ostot ovat olleet lähinnä markkinataktisia.
    Ei niin suurta pahaa ettei jotain hyvääkin. Tämä tilanne on omiaan tukemaan Suomen sellutehdasprojekteja. Jospa se Kuopion tehdaskin saisi tuulta purjeisiinsa. Toisaalta tälläisten suhdannemuutosten pitää olla aika pitkäkestoisiksi ennustettavia, että ne otetaan tehdashankkeissa huomioon.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Kuitupuunkasvattaja 23.2.2015 at 18:50

    Nyt on päivänselvää, ettei länsirahalla synny Venäjälle sellutehtaita pitkään aikaan. Hyviä esimerkkejä investointien takapakeista ovat Assi Domän, Ruukki Group ja Ikean viimeisin vetäytyminen myös sahateollisuudesta Kostamuksessa. Putin saattaa toki osoittaa jossakin vaiheessa mahtiaan ja laittaa lisää keittokapasiteettia omin voimin.

    Elikkä kun tilanne on Suomesta säteellä 0-2000 km tämä, että Venäjän metsät kasvavat hyvää kyytiä ja kuitupuun kysyntä Venäjällä tuskin lisääntyy, niin johonkin se puusuma tulvii.

    Ei ole rapoisat näkymät niillä, jotka odottavat hinnan nousevan.

Viewing 10 replies - 21 through 30 (of 45 total)
1 2 3 4 5