Keskustelut Puukauppa Uusi ajatus puun hinnoitteluun

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 46)
  • Uusi ajatus puun hinnoitteluun

    Tukki ja kuitupuun nykyhinnoittelu on lähtökohtaisesti ongelmallinen, kun ostaja voi katkoa puut haluamallaan tavalla. Talteen otetun tukin osuus riippuu sitten monenlaisista asioista, joihin myyjän on hyvin vaikea vaikuttaa. Ongelma on varmasti kaikille puun myyjille hyvin tuttu. Myös ostajan valinta leimikolle on lähinnä arpapeliä, kun katkonnan lopputulos ei ole etukäteen tiedossa.

    Mielestäni kaikkien osapuolten kannalta parempi tapa olisi hinnoitella rungot siten, että rungon tukkiläpimitan (esim 15cm) alapuolisesta osasta maksetaan ”tukkihinta” ja siitä latvaan päin ”kuituhinta”, riippumatta siis siitä mistä kohtaa runko katkotaan.  Käytännössähän puun mennessä moton kouran läpi, kone mittaa rungon paksuuden sentin välein, eli tämä hinnoittelun rajakohta löytyy joka rungosta helposti, ja jäisi siis aina johonkin kohtaan ensimmäisen kuitupölkyn matkalle.

    Tällä tavalla hinnoitellen ostaja saisi katkoa puut täysin omien tarpeidensa mukaan, eikä myyjän tarvitsisi epäillä ja vahtia tukkiosuutensa hupenemista kuitupinoon. Olisi selvä ja reilu peli.

    Tietysti lähtökohtaisesti puukaupassa liikkuisi edelleen sama rahamäärä, eli varmaankin tukkipuun hinta laskisi hiukan, koska joka rungosta tulisi laskennallisesti enemmän tukkia. Homma olisi kuitenkin ajatuksena reilu, ja lisäksi eri ostajien puukauppatarjousten vertaaminen olisi yksinkertaista, kun katkonta ei vaikuttaisi hintaan, kuten se nykymallilla tekee.

    Nykysysteemillä esimerkiksi tukkileimikon myyminen kuitupuulla tilinsä tekevälle ostajalle on aika ongelmallinen yhtälö, ja näistä tahtoo joskus syntyä isojakin riitoja. Tällä mallilla nämä ongelmat lakkaisivat olemasta.

    Millaisia ajatuksia tällainen hinnoittelumalli kanssaihmisissä herättäisi? Ja mikäli muittenkin mielestä ajatus olisi hyvä, niin sitten täytyisi yrittää jotakin kautta edistää asiaa myös käytäntöön?

  • A.Jalkanen

    Ehdotin tätä vuonna 2007, ei ottanut tulta. Mites jos vaan siirryttäisiin entistä laajemmin runkohintakauppaan?

    Kts. blogi vuodelta 2007 osoitteessa metsanomistaja.blogspot.com.

    suorittava porras

    Eikös käyttöön ole yleistymässä runkokauppa ,jossa myyjän ei tarvitse pohtia lainkaan ,mitä rungosta tehdään tai mahdollisesti pitäisi tehdä. Ostaja tietää asiakkaiden tarpeet ja pyrkii täyttämään ne edullisimmalla tavalla. Näin tehdään tulos ,josta on vara maksaa riittävä kantohintakin. Puuttuu vain yhteinen halu ruveta toteuttamaan laajemmin jo olemassa olevaa kauppatapaa. Kilpailu pitää huolen hintatasosta. Hyvä kelpaa aina ja siitä myös maksetaan paremmin.

    Kurki

    Miten rungon laatu näkyy moton mittauksessa. Lenko,oksaisuus ja muut viat vie puun kuitupinoon, vaikka olisi tukkipuuta mittojen mukaan.

    JamesJesse

    Kiitos, A.Jalkanen.  Arvelinkin, että ajatus ei välttämättä ole uusi, mutta en ole siihen aiemmin törmännyt.

    Kokorunkohinnoittelu on ehkä vielä hiukan eri asia. Siinä sitten tukkirungot, pienet harvennuspuut ja vialliset/lengot puut menee samalla hinnalla, joten ostajan tekemä hinnoittelu perustuu enemmän tai vähemmän onnistuneeseen arvioon ja puukaupan lopputulos on jälleen tuurissaan.

    Sahatukit ja kuitupuut jalostetaan kuitenkin käytännössä eri tavalla, ja tukki on väistämättä arvokkaampi puun osa. Tästä syystä minun mielestäni kannattaa ehdottomasti mitata tuo laatutukin osuus erikseen, jotta puukauppa olisi mahdollisimman reilu.

    mehtäukko

    Jokainen voi kuvitella itsensä autovälittäjäksi, joka ostaa koslat painoon perustuen iästä, merkistä ja kunnosta välittämättä. Yksikään putiikki ei olisi huomenna pystyssä.

    Kun metsäteollisuus ostaa raakapuuta vientiin ostajan määritteiden mukaan, pitkällekkö pötkisi se laatumalli: sutta ja sekundaa? Eihän ”tukkiläpimitan (esim 15cm) yläpuolisesta” massaromusta voi vaatia kuin massan hinnan.

    Itämaan ihme

    Täytyy muistaa, että metsäfirmat tarjoaa yleensä vain palvelua X. Firmat eivät ole mittatilaustyötä tekeviä, vaan heillä on omat intressit puukaupan suhteen. Eli sellufirmat tarjoaa puukauppaa ehdoilla, jotka palvelevat heidän omia tarpeitaan mahdollisuuksien mukaan.

    Nämä mitta-ja laatuvaatimukset kannattaisi käydä läpi ja miettiä, miten ne vaikuttavat omassa metsässä katkontaa.

    Jos nämä kriteerit eivät täytä asiakkaan vaatimuksia, joutuu myyjä etsimään sellaisen palvelun tarjoajan, joka tähän kykenee. Yleensä se on työläämpää ja sitä kautta maksaa enemmän myyjälle.

    Sulli

    Ei kai siinä muuta ole kuin ostajan ongelma. Jos ei saa enää tukin katkonnan jälkeen loppupätkästä haluttua lyhintä tukin pituusmittaa, joutuu loput laittamaan kuituun tukin hinnalla ja ostajalle tulee takkiin. No kuituun se menee nytkin mutta kuidun hinnalla, eli myyjä ottaa sen takkiinsa.

    Tekniikka varmasti osaisi ennustaa sen rungon pituusmitan jossa 15 cm alittuu, jolloin voi ehdottaa (ulkomittoihin perustuen) optimaallista tukin jakoa jo melko pian tyveltä alkaen. Siinä ei kylläkään toteudu sitten se ostajan haluama jako. Laaturiski (rungon mutkat, lenkous, oksat) käsittely pitäisi myös ratkaista.

    mehtäukko

    Kenen metsissä rungot ovat kaikki virheettömiä, jolloin aina minimi lpm  saavutettaisiin? Ei vienti vedä metrin pulikoita. Tämän päivän moto-apteeraus osaa jaon lähes poikkeuksetta. Laadun ratkaisee kuski.

    Aloituksen …”kun ostaja voi katkoa puut haluamallaan tavalla…” ei pidä paikkaansa.

    Metsuri motokuski

    En kyllä näe suurempaa ongelmaa meidän puukaupassa kun asiaa ajattelee myös ostajan kannalta. Meistä varmaan jokainen joka ostaa raaka-ainetta toivoisi että saanto olisi mahdollisimman hyvää. Ilman muuta myös jokainen toivoisin että huonostikin raaka-aineesta saisi saman hinnan kuin hyvästä raaka-aineesta. Jokainen sen varmaan ymmärtää että lenko tukkki ei ole suoran värtti. Saanto ja tuote on niin huono että valmiin tuotteen ostaja ei sitä osta. Meillä on runkohinta yleistymässä eikä sekään mikään ideali ratkaisu ole. Jos leimikko on huonolaatuinen niin runkohinnan tarjoajia on vähän jos ollenkaan.

    Tuo Annelin idea on puhdas runkohinnoittelu mainostamisesta huolimatta. Olemme tästä keskustelleet aiemmin eikä se miksikään siitä ole muuttunut.

    Ainoa huono puoli meidän metsäkaupassa on se että se ei huomioi laatua tarpeeksi. 200 vuotias mäntytukki on samanhintainen kuin 80 vuotias tukki. Ilmeisesti meillä markkinat ovat sellaiset että määrät erikoistyville on niin pienet että hinnoittelua ei valtakunnallisesti voida ottaa käyttöön.

    mehtäukko

    ”..Jos leimikko on huonolaatuinen niin runkohinnan tarjoajia on vähän jos ollenkaan…”

    Tästä tullaankin taas siihen, mistä se voisi johtua? Eihän missään tapauksessa mo:n metsiensä hoidon laiminlyönneistä…

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 46)