Keskustelut Metsänomistus Uusi metsänomistaja

  • Tämä aihe sisältää 63 vastausta, 24 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 vuotta sitten akkli toimesta.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 63)
  • Uusi metsänomistaja

    Aika vähän keskusteluja löysin aiheesta, mitä uutena metsänomistajana kannattaa tehdä. Perintönä tullut tila.

    Olisiko se järkevin homma nyt sitten teetättää metsäsuunnitelma, ja sitten alkaa pohtimaan jatkoa? Metsässäni olen yllä käynyt tallustelemassa ja metsältähän se näyttää.

    Itse osaan kyllä raivuria heiluttaa tarpeen mukaan, mutta ei ole käsitystä milloin sinne kuvioille kannattaa mennä esim raivurin kanssa heilumaan. Kannattaako siellä käydä esim aina kun mahdollista raivaamassa pienenkin taimikon ympäriltä pois risukkoa yms? Entäpä jo kyseessä varttuneempi metsä? Vai onko näille hommille aina joku tetty aika / vuosi kun kannattaa tehdä?

  • A.Jalkanen

    Metsäsuunnitelman arvokkain osa on tila-arvio, jossa kerrotaan kasvupaikat, puuston iät ja määrät. Arvion voi teettää myös erikseen, ilman suunnitelmaa hoitotöistä ja hakkuista. Jos mhy:n ilmaisen tilakäynnin hyödyntää, ei ole ostopakkoa. Työt ja hakkuut voi sen jälkeen tilata keneltä haluaa.

    jees h-valta

    A.Jalkanen oikealla asialla neuvonnassa. Kyllä metsäsuunnitelmassa on nimenomaan arvokkainta kasvupaikat,puusto ja määrät. Mitä sitten Tapioon tulee on syytä suhtautua hyvin omalla kritiikillä ja soveltaa ja jälleen soveltaa taloudellisen tehokkuuden löytymiseksi. Turhaa nuhraamista on syytä välttää ja puukaupat mieluummin etu-kuin jälkijunassa.

    Ola_Pallonivel

    Kirjaviisas voi olla, mutta totuus voi olla jotain muuta. Esim. istuttamalla koivua tai mäntyä hirvien alueella, niin huonosti käy. Vaikka maaperä olisi niille se oikea.

    Metsään.fi on hyvä alku. Itse lähtisin sen pohjalta miettimään jatkoa. Kuviot siitä kyllä pitäisi selvitä, hoitorästit sitten paikan päällä tarkastella. Puukauppa onkin sitten se helpoin osuus, kilpailuttamalla tarjoukset alkaa totuus selvitä. Tarjousten läpikäymiseen saa rahalla apua.

    Suunnitelmia on laidasta laitaan. Joko nippu papereita, tai sitten sovellus kännykkään. Tai jotain siltä väliltä. Jos ei se suunnitelman tekijä mene maastoon ja kierrä palstaa kokonaan läpi, turha siitä on maksaa. Hintoja kannattaa kysellä, samoin suunnitelman laatua kannattaa miettiä. Tekijöitä on useita.

    Puuki

    Ennen ainakin metsäsuunnitelma oli erikseen  tila-arviosta.   Pienestä lisämaksusta sai tila-arvion siihen kylkeen.  Tai sitten voi teettää pelkän tila-arvion.  Metsään.fi:n tiedot ei ole ainakaan toistaiseksi tarpeeksi tarkkoja .  Jos tilalla on esim. sekapuumetsäkuvioita ; puulajisuhteet+kuitu/tukkiosa -arviot ei yleensä täsmää. Puustojen iät voi myös olla päin/c:ttä, silloin vuosikasvuarviotkin ja esim. sopivin harvennusaika  on siitä syystä pielessä  .  Ei ainakaan tilan arvon määrittelyyn ; taimikonhoitoja, harvennushakkuita yms. voi hyvin suunnitella senkin pohjalta, kunhan leimikontekijä/mo käy sitten metsässäkin tsekkaamassa pitääkö karttatiedot paikkansa.

    Tolopainen

    Isännättömään rahaan on myös syytä perehtyä, jos ongelmia Jovain opastaa.

    MaalaisSeppo

    Isännätön raha on Jovainin liikesalaisuus. Sotkee jäljet niin, ettei Erkkikään ota selvää, verottajasta puhumattakaan.

    Parempi uuden metsänomistajan on tutustua perinteisiin metsäopuksiin sekä hankkia metsäsuunnitelma. Kirjastoakin voi hyödyntää.

    Metsuri motokuski

    Kyllähän täällä kun lukee kirjoituksia niin ei kai kukaan metsäsuunnitelmaa tarvii. Sen verran tehokkaasti opastusta tulee niin metsänkasvatuksesta kun muustakin alaan liittyvästä. Välillä vähän ulkopuoleltakin.

    mehtäukko

    Tuolla aiemmin Tolopainen arvuutteli taimitieyksiä 1200 r/ha. Se pätee mt ja +kasvupaikoilla rauduksella. Se kasvaa sellaisella vourakalla, että toimii, eikä latvusto supistu liikaa. Tällöin eh on niin järeää (100L ja yli), että korjuu ja mo tili lyö ”leiville”.

    mettämiäs

    Muistelen, kun aikanaan tulin metsänomistajaksi. Ensi töikseni teetin metsäsuunnitelmat, koska siihen aikaan sai suuremmat kemeratuet, jos oli voimassa oleva suunnitelma.

    Toiseksi töikseni otin metsävakuutuksen ja kolmanneksi erosin metsänhoitoyhdistyksestä. Tämä kolmaskin toimenpide ei ollut siihen aikaan ihan yksinkertainen juttu.

    Näillä eväillä olen yrittänyt näin kansakoulupohjalta yrittävänä vähävaraisena pienmetsänomistajana pärjätä; pieninä murusina se leipä on maailmalla ollut…

     

     

    jees h-valta

    Aika samankaltainen on tarinani kuin mettämiehellä. Mhy:stä eroaminen tapahtui kahdessa vaiheessa vasta viime vuosikymmenenä. Ensin etäkohteen osalta ja sitten näistä kotimetsälöistä. Pienet muruset ovat ehkä hiukan suurentuneet myös viime vuosikymmenellä.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 63)