› Keskustelut › Metsänomistus › Uutta tietoa myyristä!

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 29)
1 2 3

  • Uutta tietoa myyristä!

    Sent on: 15.3.2013, 12:37

    Ekologian ja evoluutiobiologian väitös paljastaa myyristä yllätyksen: eristyneillä saarilla parhaimmin menestyvät sisäsiittoisimmat yksilöt.

    Metsämyyriä tutkimalla toteutettu tutkimus osoittaa, että saarilla elävistä myyristä sisäsiittoisimmat lisääntyivät suuremmalla todennäköisyydellä kuin vähemmän sisäsiittoiset. Yhtenäisellä manneralueella elävissä metsämyyrissä samaa ilmiötä ei havaittu.

    Saarilla elävien myyrien on tultava toistensa kanssa toimeen, sillä poistuminen saarelta onnistuu ainoastaan talvisin. Kenties saariolosuhteissa tullaan toimeen parhaimmin omien sukulaisten kanssa, mikä puolestaan voi näkyä sisäsiittoisten myyrien lisääntymisetuna.

    Kaisa Rikalaisen väitöskirja tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa ensi viikon torstaina. Rikalainen tutki väitöstutkimuksessaan geneettisen monimuotoisuuden säilymistä, ja siihen vaikuttavia tekijöitä
    HS

    Tekijä
    Puun takaa
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • jees h-valta 22.3.2013, 08:36

    Onko tuo kurki tutkittua tietoa ettei pienpedot ja pöllöt muka voisi estää myyrähuippuja? Olen hiukan eri mieltä asiasta.
    Ainakin voimakas lieventävä vaikutus koska myös pesiä tuhoutuu aina kun emomyyrä jää saaliiksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 22.3.2013, 09:00

    Omatoimisten myyränpyytäjien havainnot ovat tosi arvokkaita. Onko Kurki sinun taimikkosi pienpetojen metsästyksen piirissä? Ja mitä lajeja metsästetään?

    Timppa 22.3.2013, 09:50

    Siis myyräkantoihin vaikuttaa sisäiset tekijät, siis taudit ja loiset sekä ulkoiset, pedot ja sääolot.

    Itsestään selvää on, että ne myyrähuiput lisäävät petokantoja.

    Kuinka sitten petokannat vaikuttavat myyräkantoihin. Vaikutukset voivat ainakin teoriassa olla päinvastaisia. Pedot poistavat sairaita yksilöitä, jolloin taudit eivät pääse leviämään ja kanta kasvaa entisestään. Tai sitten pedot tassavat sen huipun. Kun ne huiput ja syklit vaihtelevat ja vielä osuvat eri vuosiin eri osissa maata, niin näyttää kyllä loogiselta päätellä, ettei pedoilla ole lopulta merkitystä koko asiassa vaan säätelevänä tekijänä on myyräkannan taudit. Esimerkisi tuo Kurjen havainto todistaisi mielestäni tämän puolesta.

    Gla Gla 22.3.2013, 10:38

    Vaikuttaa petokannat niin tai näin, metsänomistajan kannalta merkittävä asia on se, miten petokantoihin voi vaikuttaa. Rauhoittamalla oman palstan ei ilman naapureiden apua ehkä asialla mitään vaikutusta ole. Tosiaalta ehkä sirpaloitunut lupa-alue ei houkuttele metsästämään.

    Kurki 22.3.2013, 16:31

    <<<Omatoimisten myyränpyytäjien havainnot ovat tosi arvokkaita. Onko Kurki sinun taimikkosi pienpetojen metsästyksen piirissä? Ja mitä lajeja metsästetään?<<<

    Itse en metsästä. Ketun jälkiä kyllä näkee näillä kulmilla Kainuussa ihan riittämiin.
    Kärppää tuskin kukaan metsästää missään ja se on vielä ketunkin riistaa.
    Eli pienpetojen kanta lienee aivan normaali.
    Toissa kesänä eli 2011 täällä Länsi-Kainuussa oli peltomyyriä jonkin verran. Omilta taimikoilta pyydystin loukuilla luokkaa 20..30 kpl/ha peltomyyriä. Eli myyriä oli aika vähän.
    Viime kesänä täällä ei myyriä käynyt loukkuihin.
    Eli tänä ja ensi talvena omat taimikot eivät ole vaarassa.

    Viitasaarella olen pitänyt loukkuja velipojan taimikoilla mielenkiinosta ja vuonna 2011 keväällä istutetulla kuusen taimikolla sitten osui runsaan myyräkannan aikaan mahdollisuus tutkia loukkupyynnin tehoa. Pyrin käymään noin kuukauden välein loukut tarkistamassa, mutta tietenkin näinkin pitkän matkan n. 250 km takana olevan taimikon tarkastusväli jää pakostakin liian pitkäksi, sillä syötit ehtii kuivaa ja homehtua jo viikossa.

    Mutta myyriä sain loukuilla noin 350 kpl hehtaarilta, mikä määrä olisi riitänyt täystuhoon tuossa taimikossa, kun nyt tuli n.100 sadan taimen syönnit, jotka olivat etupäässä kesän vanhan taimen päätesilmun syönti. Nuo taimetkin kyllä kasvuun lähtee ja 90% taimista oli koskemattomia.
    Ikävä huomio viime kesältä oli että loukkuihin kävi myyriä puolisenkymmentä ja se enteilee taas huipua tapahtuvaksi parin seuvaan vuoden aikana.
    Kajaanissa oli myös viime kesänä loukkuja pyytämässä yhden ha alalla viime keväänä istutetulla mannytaimikolla.
    Myyriä ei käynyt loukkuihin.

    Kurki 22.3.2013, 17:04

    <<<Onko tuo kurki tutkittua tietoa ettei pienpedot ja pöllöt muka voisi estää myyrähuippuja? Olen hiukan eri mieltä asiasta.
    Ainakin voimakas lieventävä vaikutus koska myös pesiä tuhoutuu aina kun emomyyrä jää saaliiksi.<<<

    Liekö noita tutkimuksia?
    Ainakin myyrähuippuja tulee tasaisin väliajoin jopa peräkkäisinä vuosina.
    Itselleni noilla pienpeto- ja pöllömäärillä ei ole merkitystä, sillä yritän suojata taimikot pyytämällä loukuilla myyrät pois.
    Eihän myyriä ravintonaan käyttäviä pöllojäkään voi mitenkään riittää joka taimikon reunaan, kun hiiripöllöparejakin Suomessakin on vain 500..6000 ja varpuspöllöpareja n.10 000.

    On muuten sen verran ikäviä kokemuksia taimikoiden myyrätuhoista, että mihinkään peto- ja pöllösuojaukseen en usko.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.3.2013, 20:06

    Kurjen ja muutamien muiden harrastama loukkupyynti on ihan pätevä keino selvittää kannattaako taimia istuttaa keväällä vai ei. Tosin taimet joutuu tilaamaan jo talvella, joten ennuste täytyy tehdä edellisen syksyn myyrätilanteen pohjalta. Kevätpyynnin perusteella voi miettiä syysistutuksia.

    Varmaan pöllöillä yksinään tai edes lajiryhmänä ei ole suurta merkitystä myyrien kannalta. Mutta kaikkien pienpetojen yhteenlaskettu saalistus voi olla sitten toinen juttu. Varmuuden vuoksi ne voi jättää metsästämättä.

    Pienpetojen metsästämättä jättämisellä ei ole myöskään haittaa metsäkanalinnuille, jos joku sellaista pelkää, koskapa lintukadon syyt ovat toisaalla:

    http://www.luomus.fi/seurannat/talvilintulaskennat/artikkelit/100lajia/lajit.htm#12

    suorittava porras suorittava porras 23.3.2013, 20:45

    …ja ilves puhdistaa reviirinsä ( myös susi) ketuista ja supikoirista. Ilves on kohta jänistäkin yleisempi metsänelävä.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 23.3.2013, 20:46

    Otso Huitu

    Metsäntutkimuslaitos

    Myyrien kannanvaihtelut Suomessa ovat voimistuneet huomattavasti viimeisen puolentoista vuosikymmenen aikana. Tämä on johtanut myyrien aiheuttamien metsätuhojen vahvaan kasvuun. Esimerkiksi talven 2005/2006 aikana myyrät aiheuttivat 2500-5500 ha:n tuhot metsäpuutaimikoissa. Vastaavat luvut seuraavan myyrähuipun jälkeen keväällä 2009 olivat jo 18000-20000 ha.

    Lisäys:
    Myyrät ovat ketun pääravintoa (Angelstam ym. 1984, Dell´Arte ym. 2007).

    Supikoira on keskikokoisista petonisäkkäistä kaikkiruokaisin, ja sen pääravintoa ovat myyrät (Kauhala ym. 1999, Kauhala 2009).

    RKTL:n saalistilastojen mukaan Suomessa metsästettiin 60-luvulla keskimäärin 24000 myyriä pääravintonaan käyttävää pienpetoa (kettu, näätä, supikoira, minkki, mäyrä), kun 2000-luvulla peräti keskimäärin 300000.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 23.3.2013, 20:53

    Älä viitsi valehdella. Mistä niitä on sitten riittänyt tuollaisille luolarasseille vielä muutamia satojatuhansia. Tällä tienoolla ei metsästetä pienpetoja, joita on riittävä määrä, kuten on jäniksiäkin. Ja ilveksiä. Ilves ei tervettä kettua kiinni saa. Supikoiria kyllä verottaa.

    Ketun reviiri on luokkaa 500 hehtaaria, ilveksen pienimmillään 20000 hehtaaria. Kumpikohan tuntee alueensa tarkemmin.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 29)
1 2 3