Kuuntelin Yle areenan Tiedeykkösestä uutta tutkimustietoa ojitetuista suometsistä.
Minkälainen vedenkäyttö eri puulajeilla on? En tarkistanut vielä. Onko luonto siinäkin viisas, että koivu pioneeripuuna hoitaa vesitaloudenkin oikealla tavalla?
Raudus kaipaa ilmavuutta maahan. Liika märkyys vie siltä elinkelpoisuuden. Samasta syystä savimaa voi olla vaikea koivulle ainakin, jos ojitus toimii heikosti. Jää liian tiiviiksi tuollainen maaperä.
Puuston sanotaan kuivattavan maaperää, mutta silloin metsän täytyy olla kohtalaisen varttunutta ja saatu jollain tavalla kasvatettua eli märkä maa vaatii taimikkovaiheessa ojat. Myöhemmin ei ehkä niin haittaa, jos ojat alkaa vetää huonommin.
Pohjoisessa sadanta on suurempaa kuin haihdunta, joten nämäkin skaalautuu vähän eri tavoin siellä ja pohjoisessa. Pohjoisessahan voi suotkin olla yllättävän jyrkässä rinteessä.
Kyllä se varmaan sama lainalaisuus toteutuu niin pohjoisen kuin eteläsuomen soissa. Yleensä vesi virta rinnettä alaspäin. Se miksi Lapissa soita on hyvinkin jyrkissä rinteissä johtuu mielestäni siitä että vesi seisahtuu jostain syystä rinteeseen. Siellä on peruskallion reuna joka nousee alarinteessä ja pysäyttää veden virtaaman. Olen kiinnittänyt vaelluksella juuri näihin huomiota ja yleensä se kallion löytyy sieltä alarinteestä joka rajoittaa veden virtaamaa.
Kyllä ilmastollakin on vaikutusta ja se on jo hiukan erilainen Lapissa. Esim. runsaat sulamisvedet ylhäältä rinteestä pitää pohjoisessa kauemmin rinteen kosteana, jolloin siihen alkaa muodostua kunttaa. Paksu kuntta eloperäisenä aineksena taas pidättää vettä. Tämä yhdessä vähäisemmän puuston kanssa edistää rinteiden soistumista. Toki valumaesteillä on merkityksensä, muttei selitä sitä, että esim. äskettäin otsikoissa olleella Aalistunturilla on suota lähes 150 metriä varsinaisen jänkän yläpuolella ja rinne laskee yhtämittaisesti suolle päin.
Keski-Euroopassa alavilla alueilla (esim. Puola ja Alankomaat) peltoalueilla ojien varsilla olevilla pajukoilla on ratkaiseva merkitys vesitaloudelle. Iso osa Puolan pohjoisosista on merenpinnan alapuolella ja Hollantilaisten satoja vuosia sitten tuomalla viljelytekniikalla maat saadaan pidettyä viljelykunnossa.
RR:n kysymykseen: lehtipuut haihduttavat ymmärtääkseni selvästi enemmän vettä kuin havupuut. Hieskoivu on oikea valinta suolle tai hienojakoiselle kivennäismaalle.
AJ: ”lehtipuut haihduttavat ymmärtääkseni selvästi enemmän vettä kuin havupuut.”
Niinpä. Luonto on viisas. Pioneeripuilla on luonnon omassa kiertokulussa oma roolinsa. Siksikin olen aina hiukan kritisoinut yksioikoista tuotoksen maksimointipyrkimystä.
Jo isäni aikanaan kauan kauan sitten opasti kotonani tehdyn ensimmäisen aukon taimikonhoidossa, että pitää niihin kosteisiin paikkoihin jättää riittävästi koivua.
Niinpä. Luonto on viisas. Pioneeripuilla on luonnon omassa kiertokulussa oma roolinsa. Siksikin olen aina hiukan kritisoinut yksioikoista tuotoksen maksimointipyrkimystä.
Ainakin yksi tutkimustulos kertoo, että kuusi-mäntysekametsä kasvaa paremmin kuin yhden puulajin metsät. Siis on tuoreen kankaan talousmetsissä on samanaikaisesti mahdollisuus saavuttaa sekä hyvä tuotos että metsän monimuotoisuus
Reima: ”Pioneeripuilla on luonnon omassa kiertokulussa oma roolinsa. Siksikin olen aina hiukan kritisoinut yksioikoista tuotoksen maksimointipyrkimystä.”
Avaatko tätä, mitä ristiriitaa näet tuotoksen maksimointipyrkimyksen ja pioneeripuiden välillä?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.