Keskustelut Metsänomistus Vähäpuustoinen suo

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 30)
  • Vähäpuustoinen suo

    Olisiko palstalaisilla näkemystä, mikä se on kymppipykälän muksinen puuton tai vähäpuustoinen suo. No sen puuttoman minä ymmärrän mutta se vähäpuustoinen on vaikeampi.

    Metsaan palvelun mukaan Portimolla on yksi kuvio, jossa on puuta 54 m3/ha. Se on merkitty sinisellä suojelukohteeksi.

    Montako mottia pitää pohjoisessa olla, että ei olisi kymppipykälän kohde.

  • Timppa

    Ainakin MHY uskoo, että puolukkaturvekankaalle saa tuhkalannoitukseen Kemera-tukea.  Tukianomus jätetty, mutta tukipäätöstä ei vielä ole tullut.

    Toisessa kohteessa metsäsuunnitelman mukaan kyse on vähäpuustoisesta suosta.  Ei kylläkään pienialaisesta.  Osalla kuvion reuna-alueita kasvaa normaali puusto.  Kaiketi voi harventaa.

    Kalle Kehveli

    54 m3 puusto on pohjoissuomessa aivan normisuo. Kaikki toimet sallittu.

    metsä-masa metsä-masa

    Kiitos  neuvoista, Sen verran vielä kuvion historiasta lisää. Hieman ennen toista ojitusta 2005 tehtiin kuviolle ylispuuhakkuu ja harvennettiin ylitiheät kohdat. Kun vesitalous saatiin kuntoon toisella ojituksella kasvu lähti yllättävän hyvään kehitykseen, jota nyt olisi tuhkalannoituksella tarkoitus jatkaa ja vahvistaa puuston kasvua ja siten lisätä hiilen sidontaa.

    Mhy teki toiselle tilalle lannoitussuunnitelman, joka toteutuu tulevana kesänä. Siinä yhteydessä ilmeni se puolukkaturvekankaan sopimattomuus ( se köyhempipää) kemerakohteeksi. Tuhkalannoitus porukkaa ollaan nyt kehittelemässä, joka tulisi toteutumaan Otson toimesta.

    Timppa

     
    <h3>Ehdot metsän terveyslannoituksen tuen myöntämiselle:</h3>

    • Kohteen pinta-ala vähintään 2 hehtaaria ja kuvion 0,5 hehtaaria.
    • Turvemaan kohde ravinnetasoltaan vähintään puolukkaturvekangasta vastaava ja alue on asianmukaisesti kuivatettu.
    • Terveyslannoitusta tehdään tuhkalannoitteella ja boorilannoitteella.
    • Tuen edellytyksenä on, että lannoituksen yhteydessä on kiinnitetty erityisesti huomiota toimenpiteiden vesistö- ja ympäristövaikutuksiin sekä mahdollisten haittojen vähentämiseen.
    • Tuki on 30 prosenttia kokonaiskustannuksista, joihin voi sisältyä 1suunnittelu-, työ- ja tarvikekustannukset sekä ravinneanalyysi.

    Näin sanoo Metsäkeskus.  Ilmeisestikin sääntö muuttui 1.5.2o20 tällaiseksi.  On osa nykyhallituksen ilmastopolitiikkaa.

    Vesistöön pitää olla MHY;n mukaan 50 m.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Semmoinen tarkennus vielä lienee tarpeen, että metsälain 10 §:ää sovelletaan vain luonnontilaisilla ja luonnontilaisen kaltaisilla vähäpuustoisilla soilla, ei ojitetuilla soilla.

    metsä-masa metsä-masa

    Hyvä Arjalta ja Timppa, minäkin löysin Metsäkeskuksen uudet tuen ehdot !

    Mhy:n nuori neuvoja oli vielä varovainen näissä kemera- asioissa ja lisäksi ilmeisesti tulkitsi vielä vanhaa tiettoa.

    Puuki

    Ptkg vastaa ravinteisuudeltaan kuivahkoa kangasta. Omiaan männyn kasvatukseen. Parhaat jopa kuuselle mahdollista uudistaa. Varputurvekangas ei sovi varmaan enää tuen piiriin. Ne onkin monesti semmosta vitelikkoa, että ei männyt kasva paljon mitään vuosikymmeniin vaikka alkuun olisi lähteneetkin.

    Kurki

    Puuki:     Taisi mennä niin Ojasen tutkimusten mukaan , että vanhoilla ojitusalueilla kun suo on muuttunut kangasturvemaaksi, ei CO2-päästöjä välttämättä enää synny.

    Ojasen mukaan turvekangas olisi  metaaninielu −0,28±0,04g CH4/m2/vuosi.

    Ojitus 80 cm tekee rehevän suon metsäpohjasta hiilineutraalin ja karu ojitettu suo olisi aina hiilineutraali.

    https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos syväojitus poistaisi rehevän suon hiili- ja ilokaasupäästöt, silloinhan kannattaisi kaikki rehevät kohteet kunnostusojittaa syvään. Hiilitase paranisi kertaheitolla paljon. Ei kuitenkaan kuulosta oikein uskottavalta.

    Kurki

    Ei kuitenkaan kuulosta oikein uskottavalta.

    Eipä niin, mutta Ojasen mukaan.

    Rehevät suot, joita varmasti on suurin nyt osa ojitetuista soista luonnontilaisena päästävät sitten metaania, joka on pitkällä 100v aikavälillä ks.linkki 34-kertainen (lyhyempiaikaisella 30 vuoden periodilla 72-kertainen) hiilidioksidiin nähden. Sen poistuminen ojituksella kyllä korvaa hiilipäästöt, jos niitä nyt on.

    Ks. Linkki 1.

    Methane is an important greenhouse gas with a global warming potential of 34 compared to CO (potential of 1) over a 100-year period, and 72 over a 20-year period.

    Linkin 2 sivulta 7/10 eri tyypin luonnon soiden metaanipästökeskiarvo olisi 6 milj.ekv tn/ha/v olettaen,  että näitä kolmea tyyppiä jokaista on saman verran.
    Siitä 4 milj.ha Suomen nykyisten luonnon soiden mettaanipäästöt olisivat +24 milj.tn/vja vähennettynä CO2-sidonta -3,1 milj.ekv tn/v tulisi kasvihuonepäästöjä kaikille Suomen luonnontilaisille soille n. 21 milj.ekv tn/v.

    Suomen 5 milj.ha ojitetut suot Ojasen mukaan päästävät metaania ja N2O-kaasuja vain +2,3 milj. ekv tn/v ( https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf), joten turvemaiden ojitus vähentää Suomen kasvihuoinekaasuja -5/4*21+2,3=-24 milj. ekv tn/v siihen nähden, että olivat luonnontilaisia.

    Olipa vähäpuustoinen suo tai runsaspuustoinen, niin ilmastosyistä se pitäisikin ojittaa aina.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 30)