› Keskustelut › Metsänomistus › Vaihtoehtona yhteismetsä ?

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 58)
1 2 3 4 5 6

  • Vaihtoehtona yhteismetsä ?

    Lähetetty: 3.2.2026, 14:36

    Sattui silmään juttu  Lähi-Tapiolan yhteismetsän kehityksestä. Kasvu ollut huimaa viimevuosina, jos hehtaareissa mitataan. Ilmeisesti tarjouksissa on pärjätty, vaikka hinnat ovat olleet aika mahdottomia. Kieltämättä joskus itsekkin olen miettinyt tätä vaihtoehtoa, kun mittarilukemat itselläni kasvavat, eikä työvuosia mahdottomasti enää oo edessä. Onkohan kokemuksia näistä, nämähän ovat kokeneet renessanssin viimevuosina.

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Timo Heikki 8.2.2026, 14:31

    Ok. Verohallinnolla ei tietääksni ole ollut tapana kyseenalaistaa laskelmia, etenkin jos ne ovat ns. asiantuntijoilta lähtöisin. Siksi meidän yhteismetsän arvoa ei ole yhdessäkään perunkirjassa kyseenalaistettu. Ymmärrän hyvin tuon perunkirjaa varten alhaisen osuuden arvon laskennan kuolinpesien kannalta, mutta mitään mutta perustelua sille en näe, etenkään kun viraomaisen harhautuksesta voi tulla syytös mm. veropetoksesta.

    Timo Heikki 8.2.2026, 16:21

    Katselin vielä noita verohallinnon ohjeita ja näyttää siltä, että Timpan yhteismetsällä on ollut hyvä tilitoimisto asioita hoitamassa.

    Mistään ei pysty tulkitsemaan sellaista ohjetta, että aikaisempien vuosien tuloksen perusteella voisi yhteismetsän arvon verotusta varten ilmoittaa lahja- ja perintövero ilmoituksissa. Tuottoarvolaskentaakin pidetään toisijaisena tapana. Korkokantaa ei ole ilmoitettu missään, mutta käyvälle arvolle tulisi laskea 5% tuotto jos tuottoa ei muutoin pysty arvioimaan.

     

    R.Ranta R.Ranta 8.2.2026, 17:27

    Tuo 5% olisikin varsin mielenkiintoinen tarina. Perustaa yhteismetsän ja viiden vuoden hakkuut minimiin ja siirtää seuraavalle sukupolvelle osuudet verotta.

     

    Timppa Timppa 8.2.2026, 18:35

    Tuottoarvolaskentaakin pidetään toisijaisena tapana. Korkokantaa ei ole ilmoitettu missään, mutta käyvälle arvolle tulisi laskea 5% tuotto jos tuottoa ei muutoin pysty arvioimaan.

    Juuri näin.  Pitää laskea osuuden arvo tuon 5 %:n mukaan, koska ei ole osuuksista tehtyjä kauppoja, joihin perustaa niiden arvo.

    RR:lle sanoisin, että yhteismetsällä on aina useita osakkaita.  Ei yhteismetsän toimintaa ohjata yhden osakkaan perintöveron välttämiseksi.

    Yleisesti sanoisin, että verojen välttely johtaa hyvin usein epätaloudellisiin tuloksiin.

    Timo Heikki 8.2.2026, 18:53

    Lisäjengan tähän tuo se, että yhteismetsämme on ostellut metsiä hinnalla kokonaisarvo plus 10%.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 8.2.2026, 19:00

    Ymmärsinkö oikein, että 10 % summa-arvon päälle. Jos tila-arviot ovat olleet kohdallaan, aika kovia hintoja on yhteismetsänne maksanut. Ovat kai olleet sopivalla läheisyydellä, kun  yli hintaisilta vaikuttaa.

    R.Ranta R.Ranta 8.2.2026, 19:24

    Oikeudenmukainen lähtökohta tietenkin pitäisi olla käypä arvo, ja yhteismetsän pitäisi velvoittaa pitämään yllä laskelmaa tästä kulloisestakin käyvästä arvosta. En toki tunne yhteismetsien kirjaamisvaatimuksia, kun en ole niissä mukana.

    Kuinka Timppakin nyt tässä yhteydessä on kiinnostunut prosenteista. Montako osakasta yhteismetsällä on minimissään oltava?

    R.Ranta R.Ranta 8.2.2026, 19:42

    Timppa: ”Yleisesti sanoisin, että verojen välttely johtaa hyvin usein epätaloudellisiin tuloksiin.”

    Mikä on verojen välttelyä ja mikä on verosuunnittelua – en tiedä.

    Siitä sensijaan minä olen täysin  vakuuttunut, että merkitys on vieläkin huomattavan suuri.

    Kysyin aikanaan verohallitukselta, kun jostakin muusta asiasta jouduin sinne olemaan yhteydessä (tämä toki verotuksen siirtymäkauden aikana), että onko metsäverotus oikeudenmukainen, kun toinen maksaa tulosta veroa 100% ja toinen ei ollenkaan ja saa vielä metsäverotuksen takia muitakin veroja anteeksi. Välitön vastaus kuului, että  niin kai se luonnonvalinta toiomii.

    No se oli silloin, mutta väitän luonnonvalinnalla olevan tavaton merkitys tänäkin päivänä. Ei nyt ehkä 100% enää.

    Timppa Timppa 9.2.2026, 10:32

    Näin sanoo Yhteismetsälaki:

    Yhteismetsällä tarkoitetaan tässä laissa kiinteistöille yhteisesti kuuluvaa aluetta, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi.

    Koska osakkaista puhutaan monikossa, niin minimimäärä osakkaita on 2.

    Vielä selvennykseksi kiinteistöteknillinen juttu.  Kun yhteismetsä perustetaan, niin tila jaetaan ensin määräosiin, joista muodostetaan ns haamutilat, jotka ovat yhteismetsän osakkaita.   Näitä tiloja voidaan sitten sitten lohkoa pienemmiksi tiloiksi, myydä tai pantata.  Tämä ei vaikuta mitenkään yhteismetsän toimintaan.

    Sitten on aiemmin perustettaja yhteismetsiä (esim Kuusamon yhteismetsä) , joissa se  yhteismetsäosuus on liitetty normaaliin maarekisteritilaan.

    Timo Heikki 9.2.2026, 10:38

    Juuri näin.  Pitää laskea osuuden arvo tuon 5 %:n mukaan, koska ei ole osuuksista tehtyjä kauppoja, joihin perustaa niiden arvo.

    Verohallinnon ohje on laskea summa-arviomenetelmällä yhteismetsän arvo ja jakaa se osuuksien lukumäärällä. Toisena vaihtoehtona on tila arvio joksi käy esim. metsään.fi ohjelman antama puustoarvio.  Myös ulkopuolisen arvioitsijan esim. metsähoitoyhdistyksen arvio tähän käy. Kolmantena vaihtoehtona käy paikallinen hintataso jonka verottaja on itse markkinahintaisten kauppojen perusteella määrittänyt. Tuottoarvolaskelmaa voi myös käyttää, mutta korkokantaa ei ole siihen määritelty. Lähtökohtaisesti korkokannan tulisi olla sellainen, että laskema vastaa markkinehtoisten kauppojen hinta tasoa.

    Jakorahan perusteella ei voi laskea minkäänlaista arvoa, mutta kokonaiskasvun perusteella voisi laskea. Eli vuotuinen kokonaiskasvu hinnoitellaan ja jaetaan osuuksien määrälllä. Tässäkin tulee ongelmaksi korkokannan määrittely, mutta yleisesti yhteismetsäosuuksilla on tehty kauppaa 1-3% tuotto-odotuksella.

    Tuolta voi hiukan tarkastella hintoja: https://omallamaalla.fi/yhteismetsaosuuksien-kauppapaikka/

    5% tuotto sopii ehkä metsästysoikeuden arvolle, vuokratonteille ja muille yhteismetsän rönsyille jotka ei suoraan liity metsään.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 58)
1 2 3 4 5 6