› Keskustelut › Metsänhoito › Vaikuttaako maaperän typpipitoisuus männyntaimien maistumiseen hirville?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 25)
1 2 3

  • Vaikuttaako maaperän typpipitoisuus männyntaimien maistumiseen hirville?

    Sent on: 14.3.2020, 10:25

    Merkitty: 

    Olen usein ihmetellyt sitä, miksi suurin piirtein samanlaisella kuviolla toisella säästyvät istutuskuusten sekaan kasvaneet männyt ja toisella ne syödään.  Esimerkiksi kerran samana viikonloppuna kahteen melko läheiseen aukkoon istutettujen kuusten joukkoon on toisella kuviolla kasvanut hyvä mäntytaimikko.  Toisella taas ne luontaiset männyt syötiin pääosin pois.  Oma johtopäätös on, että maaperässä on jotain eroja.  Voiko olla kyse esimerkiksi typpipitoisuuden eroista.  Siis paremmin maistuu vähätyppisessä aukossa kasvanut taimi.

    Viime talvena silmiinpistävä havainto oli taas sellainen, etteivät aukkojen männyt maistuneet hirville lainkaan.  Ne hakivat ruokansa varttuneista metsistä.  Kävelivät tietä pitkin aukkojen ohi.  Olisiko ollut niin, että kuiva kesä lisäsi mäntyjen pihkapitoisuutta aukoissa, jolloin ne eivät maistuneet hirville?

    Tutkittu on lehtipuusekoituksen vaikutusta taimikoiden syöntialttiteen.  Onkohan tätä mäntyjen syöntiongelmaa käsitelty tutkimuksessa tältä kantilta?   Siis maaperän typpipitoisuuden vaikutusta ja tietysti muidenkin ravinteiden.  Tässä olisi selkeä tutkimusaihe.   Jos typen lisääminen auttaisi, niin sehän olisi helppo ja suhteellisen halpa keino varmistaa männiköiden ja mänty-kuusisekametsien kasvu.

    Tekijä
    Timppa
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 14.3.2020, 13:52

    Onko Rautalammilla ja Rautavaaralla ollut eniten taimikkotuhoja ?   Ei vaan -saattaa hivenainepuutokset aiheuttaa oikeasti hirvien syönnin keskittymistä johonkin paikkaan, mistä puuttuvaa ravinnetta on saatavilla.  Hirvet syö tietyn määrän havupuun neulasia , ohuita oksia ja sitten jotain muuta puulajia , jos on tarjolla .  Puutokset osaa metsän elukka korvata itselleen sopivalla ravinnolla vaistonvaraisesti luulen (tai jotenkin muuten osannee ).   Taimien saama valon määrä on kuitenkin yksi  tekijä joka vaikuttaa taimien syönteihin. Voisi ainakin kuvitella, että rehevä taimi maistuisi paremmalle hirven suussakin kuin kituliaasti kasvanut kuiva taimi. Mutta käytännön kokemukset ei sitä aina tue.

    Timppa 14.3.2020, 15:09

    Tuo Nikulan tutkimus käsitteli tilannetta suurilla aloilla.  Siis 2500 ha:n ruuduissa.  Toisekseen tutkimus käsitteli kivennäislajien vaikutusta.  Ei typen.

    Meikäläisen havainnot keskittyvät n 500 hehtaarien alueelle, jossa siis hirvikannan voi katsoa olevan periaatteessa kaikkialla sama, elleivät ruokailuolot johdattele eläimiä paikasta toiseen.

    Sekin on tietysti totta, että istutustaimet usein maistuvat hirville hyvin.   Voiko tämä johtua jostain mitä taimi on saanut tarhalla tai ei ole saanut?  Siis tarkoitan  lähinnä jotain sientä, joka toimii yhdessä taimen kanssa.

    Kuten täälläkin on moneen kertaan todettu, niin näyttäisi, että huonosti kasvava taimi saattaa helpommin joutua syödyksi.  Hyvin menestyvällä paremmat trjuntamekanismit?

    Kurki 14.3.2020, 15:16

    Tapauksissa, joissa kaikkia mäntyjä ei ole syöty vaan maittavimmat, lienee kysymys hirvikannan koosta eli on alempi kuin sillä, missä kaikki on syöty. Typellä kasvatetut perunat ovat kyllä syömäkelvottomia. Voisi ajatella, että typellä sitten olisi jokin osuus maittavuudessa, mutta liika typpi on taimen kannalta taas huono asia.

    Olisiko edes Trico auttanut tuossa kuvan tapauksessa, jossa kaikki taimet on syöty pilalle?

    Saisiko taimiin jonkin muun maun siirrettyä maan-juuriston kautta esim. pippuria tai chiliä neulasiin. Olisi hirville liian tulista.

    Planter Planter 14.3.2020, 15:56

     ”Siis paremmin maistuu vähätyppisessä aukossa kasvanut taimi.”

    Typpeä Timpalle. Näyttäisi olevan vastoinpäin.

    Pitäisikö hakkuutähteet kerätä vastoin ohjeita pois ennen neulasten karisemista, etteivät taimet saa typpitälliä.

     

    typpi

    Timppa 14.3.2020, 16:56

    Uskotaan, kun tetkimus noin näyttää.  Edelleen ihmettelen sitä, miksi jostain kuusentaimikosta syödään männyt pois ja toisesta ei.  Oliko tuossa tutkimuksessa kyse istutetuista vai siemensyntyisistä männyistä?

    Sitäkin ihmettelen, kun metsäpaloalueen männyt ovat meidän mailla maistuneet parhaiten hirville, kun tiedetään toisaalta, että metsäpalossa typpi häviää taivaalle.

    Kuitupuunkasvattaja 14.3.2020, 17:12

    En usko, että hirvet seuraavat kasvien pääravinteita N, P ja K. Jotain verrannollisuutta voi olla. Hirvet – aivan kuten nautakarja ovat hivenien ja kivennäisten perässä: Fe, Cu, Zn jne pitäisi olla seurattavien listalla. Ca, Mg yms. ovat tietenkin vielä tärkeämmät, mutta syönnin syy voisi löytyä hivenistä.

    Planter Planter 14.3.2020, 18:23

    Nikulan tutkimus:
    ”Hirvituhotaimikoiden alla oleva maaperä sisältää enemmän Ca-ja Mg-pitoisia silikaattimineraaleja ja emäksisiä kivilajeja kuin kontrollitaimikoiden. Mäntyvaltaiset hirvituhotaimikot kasvoivat ravinteikkaammalla ja hienojakoisella maaperällä kuin vertailutaimikot.”

    Typen vaikutus löytyy esim. linkin dokumentista. Se tosin koskee karuja nevoja, mutta  vaikutus syöntiin lienee sama muuallakin. Omien havaintojen mukaan keväällä istutetut pottitaimet, joissa on potissa lainnoitus syödään jo seuraavana syksynä, ovathan mehevän näköisiäkin.

    https://www.silvafennica.fi/pdf/article7604.pdf

    Timppa 14.3.2020, 18:54

    Mielenkiintoinen tutkimus.  Erona meikäläisen ”koealoihin” on se, että tutkimus tehtiin nevoilla ja istutustaimilla.  Kuten yleinen käsitys lienee, istutustaimet ovat herkempiä hirvituhoille.  Päteekö tutkimustulos siis myös kivennäismaille ja niiden siemensyntyisille taimille?   Kuka tietää?

    Perko 14.3.2020, 19:01

    Onko istutustaimet syntyneet ehkä  mistä  jos eivät siemenistä?

    Kuitupuunkasvattaja 14.3.2020, 19:22

    Pottitaimissa pääravinteet ovat kohdillaan. Jos kasvualusta on lisäksi vaikkapa turvetta ja se on lannoitettu turpeen peruslannoksella, on mukana hyvin myös hiveniä. Planterin viestin jälkeen (tutkimusta en ole ehtinyt lukea) laittaisin järjestyksen Ca, Mg, Cu, Fe, Zn jne.

    Turvemaiden haaste: Tuhkaa turvemaille, niin saadaan runsas ja maittava neulasmassa hirvikarjalle.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 25)
1 2 3