› Keskustelut › Metsänhoito › Vajaatuottoisen metsän uudistaminen?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 58)
1 2 3 4 5 6

  • Vajaatuottoisen metsän uudistaminen?

    Sent on: 28.7.2012, 07:05

    Minulla on pellolle istutettu männikkö (1972), jonka puut ovat paksuoksaisia, useat rungot mutkaisia ja paikoin metsässä on aukkoja.

    Voinko uudistaa metsän vajaatuottoisena vai pitääkö odottaa lakirajoja? Ja pitääkö hakea lupa mhy:ltä tai metsäkeskukselta (tulevatko arvioimaan)?

    Tekijä
    Hard
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 28.7.2012, 07:59

    Mhy ei ole mikään luvan antaja missään asiassa.

    Saat uudistaa.
    Ota yhteys Metsäkeskuksen paikalliseen tarkastajaan ensin. Tuskin hän lähtee edes katsomaan. Sitten vain hakkuuilmoitus, jossa kerrotaan mitä ja miksi ja mitä hakkuun jälkeen.

    Terveisin Korpituvan Taneli

    Kuusinen 29.7.2012, 08:25

    Korpituvan Taneli on oikeassa siinä, että mhy ei ole luvanmyöntäjä, mutta mhy on asiantuntija metsäasioissa ja palveluihin kuuluu mm. neuvonta, joka monissa yhdistyksissä on vieläpä maksutonta. Mhy käy tarvittaessa katsomassa kohteen ja voi tehdä metsänkäyttöilmoituksen metsäkeskukselle metsänomistajan puolesta sekä luonnollisesti neuvoa ja tarjota palvelujaan pellon uudelleen metsittämisessä.

    T.Pihlaja 29.7.2012, 09:29

    Hei…

    Metsän voi uudistaa vajaatuottoisena mm. kasvupaikalle sopimattoman puulajin takia…

    Kertomasi perusteella pelto on ravinteisuudeltaan vähintään lehtomainen kangas, jossa mänty ei ole ns. kasvatettava puulaji…

    Tarkista asia esim. metsäsuunnitelmasta tai MHY/MK asiantuntijalta… Jos edellä mainuttu asia todetaan, niin täyttelemään metsänkäyttöilmoitusta… Perusteluksi uudistamiselle vajaatuottoisuus/väärä puulaji, 2 vkoa ja eiku siliäksi…

    Toisaalta… Jos metsäsi on parhaassa kasvuvauhdissa (30-50v) kannattaa harkita sellun kasvatuksen maksimointia eli ulosmitata kovin kasvu odottaen 10-15 vuotta ilman harvennuksia ja vasta sitten siliäksi…

    Suositus on tapauskohtainen, joten harkintaa vaaditaan…

    Tuomas Pihlaja

    e-h e-h 29.7.2012, 11:00

    70-luvun alussa oli villitys istuttaa mäntyä kaikkiin reheviin notkoihin ja peltoihin,ovat paksu oksaisia ja lenkoja.
    Tukkia niistä ei kannata odottaa,vaikka ovat tyveltä paksuja niin puut ovat aika lyhyitä.
    Aloittajan männikkö on jo 40 v niin vois kyllä uudistaa ja tarkastaa pellon ravinteet.
    Täällä Pohjois-savossa on uudistettu em männiköitä.

    jees h-valta 29.7.2012, 20:59

    Tuossa Pihlajan odotteluajassa kerkiää kasvattamaan huomattavasti kovemminkin kasvavaa puuta lehtomaisessa kankaassakin. Joten männynrääsyt rattaille vaan ja oikeaa puuta paikkaansa.

    Pete 29.7.2012, 22:51

    Näkemättä on paha sanoa, mutta usein metsänomistajat pitävät viljelymänniköitään laadultaan todellisuutta heikompina. Tai siis varmasti he ovat oikeassa, että laatu on huonoa, mutta kun ainakin tähän asti puumarkkina on pelannut niin, että hyvinkin huonosta männiköstä tehdään kuitenkin tukkia. Mutkaisuus on yksittäisestä laatutekijöistä ainoa joka todella romauttaa tukkiprosentin. Oksikkuus ja paksuoksaisuus eivät ole paha ongelma.

    Jeesmies lupailee tuossa, että nopeamminkin kasvavia puita on. Pitää kuitenkin muistaa, että ensimmäisinä vuosina mikään puulaji ei kasva Suomen olosuhteissa mottiakaan. Parhaan kasvun vaihe kannattaa todellakin hyödyntää jos kohteella on siihen edellytyksiä. Jopa pelkän kuidun kasvattaminen on järkevämpää kuin uudistaminen ennenaikaisesti. Ennenaikaisuudesta on paha sanoa kuitenkaan kysyjän tapauksessa mitään kun kohdetta en ole nähnyt. Viljavat männiköt kasvavat 40-50v iässä jopa 15mottia vuoteen ja tällaiseen kiertoajan keskikasvuun tuskin päästään edes haavikoissa. Hybridihaapakin täytyy viljellä ja alkukehityksessä on hyvin merkittäviä (hirvi)tuhoriskejä joten jo valmiin puuston kasvattamisen jatkaminen voi olla hyvin järkevää.

    Jos edellytyksiä on jonkinlaiseen tukkisaantoon, niin siinä tapauksessa tutkisin ravinnetilanteen neulasanalyysillä ja tekisin terveyslannoituksen jo nyt vaikka puustoa kasvatettaisiin vain vaikkapa 10 vuotta. Boorilannoitus tässä vaiheessa antaa eväät myös seuraavalle puusukupolvelle kunhan männikön hakkuussa oksat ja neulaset jätetään kuviolle.

    Pete 29.7.2012, 22:51

    Erityinen huomio vielä kysyjän kohteestä. Jos kyseessä on entinen turvemaapelto, niin ravinnetasapainoon pitää kiinnittää erityistä huomiota! Kaliumista ja boorista voi olla ankara puute. Myös kupari- ja sinkkipitoisuudet voivat olla hyvin alhaisia. Typpeä näillä kohteilla on usein todella runsaasti joten kuusi on tuottoisin puulaji jos muut ravinteet laitetaan kohdilleen. Rauduskoivua ei turvemaalla kannata yrittää kasvattaa ja hieskoivun tuotos jää myös hyvin alhaiseksi. Miten lienee hybridihaavan kanssa sopiiko entisille turvemaapelloille? Turvemailla ei haapaa juurikaan muuten näy kasvavan ainakaan luontaisesti.

    Hard 30.7.2012, 00:18

    Kuseessä on kivennäismaapelto (hiesua). Monet rungot ovat mutkaisia ja alueella on aukkopaikkoja joista puusto puuttuu kokonaan.

    Kurki 30.7.2012, 07:56

    ”Kuseessä on kivennäismaapelto (hiesua). Monet rungot ovat mutkaisia ja alueella on aukkopaikkoja joista puusto puuttuu kokonaan.”

    Aika tyypillinen tapaus sen ajan männyn peltoistutuksesta ja tämänpäivänkin hienojakoisten ja rehevien maiden istutuksista.

    Ensinnäkin istutuksen jälkeisten vuosien seuranta on jäänyt tekemättä.

    – ei ole heinätty – taimia kuolee ja tulee aukkoja

    – myyrien torjunta jäänyt tekemättä ( ainoa tepsivä keino = myyrien pyynti)- tulee mutkia runkoon, kun latvasilmut on syöty

    – ei ole arvioitu joka kevät lumen painamien taimien suoruutta ja oikaistu – tulee lenkoja runkoja

    – riittävän tieheä taimikko väli 1,5m..2m – oksaisuus pysyy kurissa

    – ei ole torjuttu haapaa – versoruoste tekee mutkia runkoon

    – vesakon torjunta jää tekemättä – kasvaa sitten vain toisarvoista hieskoivua

    – jos ei ole hirvialuetta ei sähköistä hirviaitaa tarvita

    Kaikki tuo vaatii vain työtä, ei rahaa, mutta melkein kaikilla metsänomistajilla on se käsitys että, kun kerran taimet on saatu maahan, niin se on siinä, odotellaan sitten vain tukkimetsän kasvavan.

    Nyt 40 vuoden aikana pellon ravinnetasapaino on parantunut huomattavasti, joten uudistaminen myös männylle onistuu paremmin kuin ensimmaisellä kerralla.

    Rane 30.7.2012, 09:30

    Hyvä olisi myös arvioida onko metsänomistajan kyky huolehtia uuden taimikon kasvuunlähdöstä parantunut 40:ssä vuodessa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 58)
1 2 3 4 5 6