› Keskustelut › Metsänhoito › Vajaatuottoisen metsän uudistaminen?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 58)
1 2 3 4 5 6

  • Vajaatuottoisen metsän uudistaminen?

    Sent on: 28.7.2012, 07:05

    Minulla on pellolle istutettu männikkö (1972), jonka puut ovat paksuoksaisia, useat rungot mutkaisia ja paikoin metsässä on aukkoja.

    Voinko uudistaa metsän vajaatuottoisena vai pitääkö odottaa lakirajoja? Ja pitääkö hakea lupa mhy:ltä tai metsäkeskukselta (tulevatko arvioimaan)?

    Tekijä
    Hard
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • metsänvartija 11.6.2013, 14:02

    Kyllä räkämänniköistäkin löytyy pystykarsittavia runkoa.

    Latvaanhan kasvaa kesäisin uudet kiehkurat.

    Kun tyvitukki (4-6 m) osuus on riukuvaiheessa karsintaan kannattaa ryhtyä.

    Lisäksi räkämänniköissä on luontaisesti syntyneitä kuusia ja r-koivua. Päätehakkuun puusto muodostuu näistä rungoista.

    Valioharvennuksella näille elintilaa, huonolaatuiset päävaltapuut voi kasvattaa tiheässäkin, eli istutustiheydessä.

    jees h-valta 11.6.2013, 15:24

    Lähinnä vaikuttaa näiltä jk-opeilta tuollaiset. Sekametsän ymmärrän mutta sekaikäinen on hankala kasvatettava. Jos laatua noin haetaan tulee monisatavuotinen sekasuttu.

    Puun takaa 11.6.2013, 18:11

    Kyllähän metsänvartija on siinä oikeassa, että hyvin kasvavaa, vähän huonompilaatuista männikköä kannattaa kasvattaa kuin lyödä sitä nurin ennenaikojaan.
    Seasta löytyy melkein aina pystykarsittavia laatupuitakin, ja kun on nähnyt vanhoja valokuvia vuosikymmenten takaan, eivät ne nykyiset komeat männiköt välttämättä kovin hääpöisiltä nuorena näyttäneet.
    Laatuharvennusta on osattu tehdä ennenkin, ja se on paras lääke männiköille nykyäänkin.

    metsänvartija 11.6.2013, 19:11

    Laatuharvennus (valioharvennus) takaa huippu yksilöiden laadun.

    Tuollaiset yksilöt järeytyvät nopeasti, suurin runko v.1968 istutetussa männikössä on rinnankorkeudeltaan 41 cm! Rinnankorkeuden mänty on saavuttanut n. 8 vuoden iässä.

    Sekä seassa kasvavat kuuset, luultavasti olleet pieniä taimia v.1968, järeytyvät myöskin erittäin voimakkaasti.

    Sekapuuna siellä täällä kasvavat r-koivut ovat karsiutuneet hyvin ja ovat myöskin päävaltapuita.

    15 m3/v kasvua on ilo katsella.

    Näitä MERA-kauden männiköitä löytyy Suomesta runsaasti, osa jää unohduksiin, mutta 1000 m3/ha on saavutettavissa kiertoajan pidentyessä.

    Pete 12.6.2013, 09:48

    Mielestäni ns. räkämänniköiden kiertoaikaa ei kannata ainakaan pidentää, mutta siitä kannattaa huolehtia, että kasvutilaa on riittävästi nopealle järeytymiselle. Pystykarsinta näillä kohteilla on ehkä ilo silmälle, mutta tuottoa ei investoinnille tule saamaan.

    Räkämänniköissä on todellakin eroja. Joillekin räkämöntyjä ovat kaikki puut joissa on oksia tai oksakyhmyjä näkyvillä ensimmäisen tukin matkalla.

    Huonoimmilla kohteilla vaivana on oksakkuuden lisäksi sorokkasieni, joka asettaa omat rajansa kiertoajan jatkamiselle.

    Minusta räkämänniköt vertautuvat koivikoihin sikäli, että niille syntyy usein oikeinkin hyvä kuusialikasvos ja se kannattaa tietysti hyödyntää. Eli siis tilaa männyille kasvaa ja samalla myös kuusille nousta. Jos mäntyjen osalta on mahdollisuus kasvattaa ne tukiksi, niin toki se kannattaa tehdä.

    metsänvartija 12.6.2013, 12:15

    Loppujen lopuksi päävaltapuut ottavat suurimman osan mitä otettavissa on ja selviytyvät päätehakkuuseen. Aluspuut, välipuut ja lisävaltapuut kuluttavat kasvun edellyttämiä ravinteita.

    Metsänhoidolla kaikki kasvupaikan antamat edellytykset kohdistetaan päävaltapuihin.Usein toistuvat apuharvennukset vähentävät tuhoriskiä, se etu saavutetaan nimenomaan metsänhoidolla.

    Tekninen laatu saavutetaan ALKU kasvatustiheydellä ja pystykarsinnalla.

    Valiorungolle pitää antaa hyvät kasvuedellytykset usein toistuvilla harvennuksilla. Muut päävaltapuut saavat kasvaa lähekkäinkin. Tällä menetelmällä hoidettu metsä on hieman erikoisen näköinen. Yksinään kasvavia valiorunkoja ja sitten päävaltapuu ”tiheikköjä”.

    ”Tiheiköllä” korvataan laatu. Räkämänniköissä tämä onnistuu.

    Koneella suoritetuista harvennushakkuista koituu sitten vaurioita ja kasvutappioita. Tämän seikan voi jokainen nähdä omin silmin.

    Harvennuspuun voi tehdä palstalla metrin haloiksi ja ajaa ne pois esim. moottorikelkalla.

    Täystiheitä päävaltapuista muodostuvia viljelymetsiä joiden kasvatuksessa käytetään apuna luontaisesti syntynyttä taimimateriaalia.

    Metsuri motokuski 12.6.2013, 12:44

    Niin tuo metsävartijan ohje voisi sopia juuri tiettyyn kohteeseen mutta mitään yleissääntöhän siitä ei voi tehdä. Kyllä se vain on niin että kun tekijät loppuvat tai ainakin vähenevät on metsät hoidettava niin että ne soveltuu vain ja ainoastaan konekorjuuseen. Vielä nuo istutukset ja raivuut jotenkin hoituu kustannustehokkaasti miestyönä, mutta varsinainen hakkuutyö onkin sitten konehommaa.

    Jos tuo aloittajan metsä olisi minun niin ”rattaille” sen laitaisin ja uudempi ja parempi puusukupolvi kasvuun. Johan se alkaa hävettämään omistajaakin tuollainen metsä.

    metsänvartija 12.6.2013, 12:53

    Metsätyö tulee koneellistumaan 100%sesti. Koneellistumisen jäljet näkyvät sitten tulevaisuuden metsissä eriluokkaisina tuhoina. Lahona, koroina jne.

    Istutus-taimikonhoito-päätehakkuu. Ei korjuuvaurioita ja luonto päättää valinnoillaan taimikonhoidon ja päätehakkuun välisen ajan harvennukset. Ekologinen metsänhoitomalli.

    Nythän metsälakiin tuli muutoksia, eli tämäkin on mahdollista.

    jees h-valta 12.6.2013, 13:06

    Huomaa että aika ”ulkona” metsänvartija on koneellisesta metsien hakkuista. Kyllä ne harvennukset voidaan ja tehdäänkin konetyönä ja aivan kelpo kasvatusmetsiä niiden jälkeen siellä kasvaa edelleen. Nykyisin kolhut ovat enemmän poikkeus kuin sääntö.

    metsänvartija 12.6.2013, 13:21

    Ei ihme että metsänvartija on ulkona koneellisesta korjuusta.

    Metsänhoito-oppini on vuodelta 1903 lisättynä tutkitulla tiedolla mm. pystykarsinnasta.

    Nyt vartiopiirissä on MERA-kauden viljelymetsiköt ja avohakkuun kautta uudistetut vastaavat kuviot.

    Ekologiaa ja ekonomiaa Suomen metsissä.

    Rasvaiset, öljyiset koneet korjuuvaurioineen ei kuulu metsänhoitomalliini.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 58)
1 2 3 4 5 6