› Keskustelut › Metsänhoito › Vanha metsälaki takaisin

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 68)
1 2 3 4 5 6 7

  • Vanha metsälaki takaisin

    Sent on: 25.11.2023, 18:23

    Merkitty: 

     

    Metsien hiilensidonnan lisäämiseksi on ehdotettu niin lisäsuojelua kuin metsänomistajille maksettavaa korvausta hakkuiden lykkäämisestä. Molemmat vaihtoehdot ovat vaikeita toteuttaa ja aiheuttaisivat yhteiskunnallista eripuraa.

     

    Pöytälaatikosta kannattaisikin pelastaa Metsäkeskuksen muutosneuvotteluiden tuoksinassa vanhan metsälain mukaiset metsien uudistamisläpimitat ja -iät. Yksityisten metsänomistajien mielissä ne toimivat edelleen yleisesti päätehakkuun ajankohtaa määrittävänä tekijänä. Paluu vanhaan olisi siksi helppo hyväksyä ja valtion rahoja säästyisi.

    Kiertoaikojen määrittäminen palvelisi myös metsäluontoa. Valtion ja yhtiöiden metsissä hakataan parhaillaan aukoksi 1970-luvulla perustettuja männiköitä. Tämä hirvittää jopa leimikoita suunnittelevia metsäammattilaisia. Tauti tarttuu yksityismetsiin, sillä uuden sukupolven käsitys päätehakkuukypsyydestä on hämärtynyt.

    Vanhan lain mukaiset uudistamisrajat loisivat luontevan rajapyykin myös hiilensidontakorvauksille. Metsänomistajat sitoutuisivat lakirajoihin, mutta jos kiertoaikaa tästä jatkettaisiin, olisivat he oikeutettuja korvaukseen hiilivaraston ylläpidosta.

    Valtion ja yhtiöiden metsissä päätehakkuisiin saattaisi tosin tulla muutaman vuosikymmenen tauko.

    Artikkeli viimeisessä Metsälehdessä

    Tekijä
    tamperelainen tamperelainen
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 27.11.2023, 15:17

    Valtiota on syytetty sen omissa eli Metsähallituksen metsissä liian aikaisista päätehakkuista. Jos kokeilisi vaikka siellä ensin sitä pitempää kiertoaikaa.

    isaskar keturi 27.11.2023, 15:29

    Noin puolet valtion metsistä taitaa olla ikuisella kiertoajalla…

    MaalaisSeppo 27.11.2023, 15:31

    Metsähallituksen nimenomaan ei tulisi kokeilla ainakaan merkittävästi pidempää kiertoaikaa, ellei sen etuja voida osoittaa. Veronmaksajien etu edellä pitää mennä luontoarvoja unohtamatta. Poliittinen ohjaus pitää sivuuttaa.

    Yksityinen mo voi tietysti harrastaa myös kiertoajan pidentämistä. Taidan itsekin siihen ”syyllistyä”, kun metsäni puumäärä ja keski-ikä koko ajan kasvaa. Laiskuutta?

    Nostokoukku 27.11.2023, 16:03

    Olen maalaisSepon kanssa samaa mieltä, että veronmaksajien etu pitää huomioida. Siten Valtion metsissä pitäisi jatkaa kiertoaika pari kymmentä vuotta nykyiseen verrattuna. Keskenkasvuisten aukottaminen ei palvele veronmaksajien etua.

    Kalle Kehveli 27.11.2023, 16:14

    Suuren puun kasvattajat ei osaa laskea pääoman tuottoa, yleensäkin hyvin harva yksityinen metsänomistaja osaa sen. Kyllä Metsähallitus osaa laskea ja hakkaa metsää sen mukaan. Mallia pitäisi katsoa.

    MaalaisSeppo 27.11.2023, 16:22

    Valtion metsien hakkuiden merkitys veronmaksajien edun osalta on pieni verrattuna valtion velkaantumiseen. Veronmaksajien kontollehan se viimein kaatuu.

    Pientä lainaa ehkä otetaan myös valtion metsistä. Vaikea sanoa tehdäänkö näin. Pitäisi tietää valtion taloumetsien puumäärän muutos hakkuisiin verrattuna.

    Mielestäni keskustelu kiertoajan lisäämisestä on vain lievempi ilmaus hakkuiden rajoittamiselle. Miksei voida sanoa suoraan, että halutaan vähentää hakkuita, eikä sievistellä kiertoajan pidentämistermillä.

    mehtäukko 27.11.2023, 16:55

    Niin. Kun kasvatuskierron työt tehdään uudistamisesta alkaen tehokkaasti, mitä sillä pidentämisellä saavutetaan? Hiiltä sitoutuu lopussa vähempi, ylijäreät tukit ei sovi teriin samoin kuin mäntypylväätkään sorviin.

    Rukopiikki 27.11.2023, 18:03

    Tässä on nyt puhe vanhan lain takaisin ottamisesta. Vanhan lain uudistamisläpimitat olivat kaukana ylijäreydestä. Ja pohjoisessa ylijäreyden uhkaa ei ole vaikka kasvatettaisiin sata vuotta pitempään. Täälläpäin kuulunut juttuja että jopa latvaläpimitaltaan 20cm tukista olisi pulaa. Vanhassa laissahan oli läpimitta tai ikävaatimus. Kumpi täyttyy ennen. Lapissa ikä täyttyi usein ennen. Vanhan lain uudistamisläpimittojahan laskettiin 2000 luvun alkupuolella.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.11.2023, 18:06

    Entäs tämä: avohakattavat puut pitäisi siis kasvattaa suuriksi mutta jatkuvan kasvatuksen metsästä saisi kyllä poimia suuret puut pääosin pois, vain siemenpuut jättäen?

    Nostokoukku 27.11.2023, 18:18

    Rinnankorkeusläpimitaltaan 27-28 senttinen runko ei ole ylijäreä, se alkaa olla vasta oikean tukkipuun kokoinen. Säälittää katsoa nykyisiä tukkikasoja tienvarressa. Latvaläpimitaltaan yli 17 senttistä tukkia saa hakemalla hakea. Jos tukki-, pikkutukki- ja kuitukasa ovat avohakkuun jälkeen yhtä suuret, ei olla oltu oikealla asialla. Näin ovat tavaralajit tänä päivänä avohakkuun jälkeen järjestyneet.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 68)
1 2 3 4 5 6 7