Paskolammi oikeassa. Tuo lehden tyly linja vei kyllä aika paljon aivan asiaakin hukkaan. Mutta noin se menee. Se määrää joka maksaa. Tuttua mm. jääkiekosta näitä aikoja.
Kirjoittaja: paskolammi
”Vanhat kirjoittelut
Taisivat pysyvästi, lopullisesti tulla poistetuiksi?”
Ne ovat tallessa, mutta niihin pääsee vain metsälehti.
Kirjoittaja: paskolammi
”Tämä sijoittukin ajassa tuonne huhtikuun 27:n päivän taakse. Onkos täällä sijainnissa jokin logiikka. Siis tuo aloitukseni. ”
Uusi ketju sijoittuu aihealueen viimeiseksi. Kyseessä on ohjelmavirhe, josta ML on kyllä tietoinen.
Kun ketjuun kirjoitetaan yksi vastaus niin se hakee aikaleimansa mukaisen paikan listassa, siis tulee ensimmäiseksi, ainakin hetkeksi aikaa.
Kannattaa panna heti yksi vastaus avattuun ketjuun. Voihan sen sitten poistaa, kun on tullut muita vastauksia.
”Siellä lapuan myyrätarhoilla oli tehty seuraavanlainen koejärjestely: suljettuun hehtaarin kokoiseen aitaukseen oli päästetty kymmenen myyrää ja lumikko perään. Lumikolta oli mennyt kaksi (2) viikkoa aikaa tappaa ja syödä ne kymmenen myyrää.”
Mistä tuollainen laspsus tai oletus että petoeläimet säätelisi myyräkantaa on syntynyt?
Tomperi: tietoa löytyy kun hakee netistä hakusanalla vaihtoehtoissaalishypoteesi. Olet uusi palstalla niin olet missannut hyvät keskustelut asiasta. Saattaisi jokin vanha Metsälehden keskustelu löytyä myös avainsanalistasta hakemalla (myyrä tai muu sopiva sana).
Periaate menee niin että spesialistipedot lisäävät saaliseläimen kannan vaihteluita ja yleispedot vähentävät niitä. Edellyttäen että petojen kanta on tarpeeksi vahva. Tämä on Tomperi populaatiodynamiikkaa, sitä josta mielestäsi metsäihmiset eivät ymmärrä mitään!
Jos ajatellaan eri puolilla suomea olevia myyräkannan vaihtelua, ei siinä paljoa kasvusta ehdi ketut ja pöllöt napsia kun ollaankin jo pohjalukemissa. Samaten sopulikannat, ei siinä nisäkkäät paljon ehdi kasvaneesta sopuli kanasta suihinsa napsia kun hormonaalisista syistä alkoi stressi sopuliraasuilla ja hormoonitasapaino hetkahti ja alko vaellus vietti, voihan sitä kuvitella että itikka kantaan on korvessa jonkinmoinen vaikutus linnuilla, se tiedetään vuorovaikutussuhteista luonnollisissa populaatioissa että selkesäti napajänis on vaikuttanut saaliksi saatuihin ilveksien määriin, Kyllä se voimakkaampi ja merkittävämpi vaikutus on toisinpäin, ravinto vaikuttaa voimakkaammin kuin se että joku eläin laji säätelisi ravintokohteens määrää… Tietysti voihan ajatella niin että kun ja jos pöllö ei aloita pesintää kun saaliselääimiä on vähän niin ku sinnepäin, saaliselänten säätelystä. Vuorovaikutuksessa ovat mutta että pöllöt ja ketut supit voisi vaikutta merkittävästi myyrä kantoihin, voihan sitä selitystä harventuneille myyrä ja sopuli aalloille hakea vakaasta petokannasta. Täytyy kaiva esiin ajan myötä … Vaikeita tutkija vähän tutkittuja nuo saalis saalistaja vuorovaikutussuhteet. Naalikin hävisi suomesta … mitä todennköisemmin ketun vaikutuksesta, palasi nappuloitten ansiosta. Vai mikä on totuus….
Kyllä se tosiaan on niin että ei ne petoeläinkannat ehdi paljoa vahvistua kun myyräinvaaasio iskee kun kanta ehti jo romahtaa muista syistä… ja muuttujia on niin paljon että myyräantojen ja sopuli kantojen vaihtelun selityksiä jos selittäis vakaat petokannat, oiskohan noin?. Miten lie nuo kärpät ja lumikot onko kukaan tutkinut miten ne on selviytyneet, oma havainto on kumminkin aika pessimistinen, vähentyneet ja roimasti. Ehtivätkö ns myyrähuipusta nauttimaan…. ja romahduttaisi myyräkannan?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.