Keskustelut Metsänomistus Vapautta puunkaatoon

Esillä 8 vastausta, 1 - 8 (kaikkiaan 8)
  • Vapautta puunkaatoon

    Pääministeri Juha Sipilä antoi keskiviikkona eduskunnalle pääministerin ilmoituksen normien purkamisesta. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen lupaili, että omalla tontilla saa tulevaisuudessa kaivaa ja kaataa puita nykyistä vapaammin.

    – Otetaan vaikka maisematyölupa. Jos ihminen haluaa kaataa omalta tontiltaan puun, niin ei se saa ilmoitusmenettelyä järeämpiä toimia edellyttää. Tai jos haluaa öljylämmityksen korvata maalämmöllä, niin kyllä se reikä on saatava sinne tontille kairata, Tiilikainen sanoi.

    Sipilä lupasi, että pihalla sallittaisiin myös pienimuotoinen rakentaminen ilmoitusmenettelyn turvin.
    – Lähiaikoina kumoamme 12 turhaa ilmailusäädöstä.

  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Puun kaato tontilta onkin oiva esimerkki turhasta byrogratiasta.
    Asun kaupungiksi kammetussa suurehkossa ”maalaiskunnassa”. Meillä oli aiemmin rakennustarkastaja, joka kysyi vain että että minkälainen tontti ja sen kuultuaan, kaikissa tietämissäni tapauksissa, sanoi että älkää tehkö vahinkoja kun kaadatte. No, eipä niitä soittoja kai sitten paljon tullutkaan, kun vastaus tiedettin.
    Hän jäi eläkkeelle ja uusi oli tietysti tiukempi ja ihmiset tulivat varovaisemmiksi. Niinpä minäkin soittelin että tarttis kaataa muutama puu rivitalon pihalta. Kysyttiin osoite ja näppiäänien lomassa ilmoitettiin että pitää hakea maisematyölupa. Samalla hänellä aukesi oikea sivu koneella ja hän jatkoi että asemakaavassa ei ole näköjään mitään syytä, jolla lupa voitaisiin evätä, sen saa siis jos hakee vain. Minä tyhmänä kysymään että miksi se pitää hakea jos sen saanti kerran on jo etukäteen varmaa? Vastaus oli että tasapuolisuus syistä lupa pitää kaikkien hakea. Minä kysymään että tuutkos kyttäämään jos me emme kuitenkaan sitä hae. Vastaus oli en tule on muutakin tekemistä.
    Arvatkaa kolme kertaa haimmeko lupaa?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Se rakentelu ilman lupaa on vähän jo eri asia mutta nämä koirankoppien ja leikkimökkien sijoituspaikkaluvat voisi siirtää historiaan.
    Siis siirrettävä koppi tai mökki jopa aitta, varasto tms, alle jonkun sopivan kuutiotilavuuden ilman lupaa. Tilavuus ja rakennelmien määrä voisi olla hiukan suhteessa tontin pinta-alaan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    hemputtaja

    On tuo puunkaato hyvä esimerkki – monessakin mielessä.

    En sitä vapautta kyllä mielelläni kelle tahansa soisi. On täällä kaapunnissa jonkun verran niin viimeisen päälle pöljää sakkia, että kyllä se pitäisi ammattilaisen hommana pitää, mutta muuten nurin vain kyselemättä, jos on pätevä tekijä ja laskut peritään jälkikäteen, jos tarvetta.

    Tuo ”virkailu”, se on mennyt överiksi, eikä pelkästään se. Tuhansia vuosia pärjättiin sillä oletuksella, että kyllä immeiset asiansa hoitaa, kun annetaan. Nyt on tultu tähän.

    Väitän, että kansakunta kestää vain kohtuumäärän ”virkailijoita” ja muita taiteilijoita. Kun heitä on liikaa, seuraa tarpeetonta tyhjäkäyntiä, joka lopulta vie kansakunnan varat.

    Nytkin viritetään Hesaan tuota Guggenheimia ja luottamushenkilöt ynnä virkailijat käyvät taustalla hiljaista sotaa, että jooko vai eikö. Lopullisen maksajan tiedämme. Samaan aikaan nousee ainakin pari uutta taidemuseota Hesaan.

    Kehitys kehittyy ja saavumme kohta pisteeseen, jossa metsäkakalla käynnistä on ilmoitettava ELY-keskukseen ja on esim. tarkasti määrätty kumpaa kättä pyyhkiessä on käytettävä. Samoin taidemuseoissa on pakko käydä vähintään kerta kuukaudessa.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Hemputtaja:
    ”En sitä vapautta kyllä mielelläni kelle tahansa soisi. On täällä kaapunnissa jonkun verran niin viimeisen päälle pöljää sakkia, että kyllä se pitäisi ammattilaisen hommana pitää, mutta muuten nurin vain kyselemättä, jos on pätevä tekijä ja laskut peritään jälkikäteen, jos tarvetta.”

    Niin, turvallisuus ennenkaikkea. Mutta eihän se maisematyölupa siihen ota kantaa, kuka kaataa, vaan siihen että saako kaataa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Visakallo Visakallo

    Suomesta löytyy n.18.000 ympäristön käsittelyyn jollakin tavalla liittyvää säädöstä. Karsimisen varaa siis on.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jotain valvontaakin on syytä olla. Esimerkiksi se maalämpökaivo voi vaikuttaa toisten kaivoihin. Kunnan vesijohdon piirissä olevilla alueilla tällä ei tietysti ole niin merkitystä.

    Visakallo Visakallo

    Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen joutuu tasapainottelemaan energiantuotannon lisäämisen ja ympäristöarvojen välillä.
    Hallituksen strategisessa ohjelmassa linjataan sitoutuminen omavaraisen energiantuotannon lisäämiseen, joka sisältää muun muassa turpeen.
    On jo tehty linjaus siitä, että taloudellista toimintaa ohjataan alempien luontoarvojen kohteisiin. Parhaiden luontoarvojen kohteet taas saavat jäädä rauhaan ja saavat virallisen suojelun.

    Hallituksen yli neljän miljardin säästöt vähensivät tuntuvasti myös perinteisen luonnonsuojelun rahoitusta.
    Noin 20 miljoonaa lähtee pois luonnonsuojelualueiden toteuttamisesta.

    Luomuviljelijä-ministeri korosti tilaisuudessa hallituksen haluavan vähentää turhaa byrokratiaa ja ”syynäystä”.
    Tiilikainen lupasi myös Euroopan unionissa pyrkiä siihen, että byrokratia vähenisi eritoten maataloudessa.
    Tiilikainen painotti myös sitä, että raaka-aineet on saatava entistä tehokkaammin kiertoon ja uudelleen käyttöön.
    Kauppalehti

    Visakallo Visakallo

    Porissa jatkuu kiista erään asukkaan kylpytynnyrin lämmittämisessä syntyneistä savukaasuista. Naapurien mielestä savu haittaa heidän elämäänsä.

    – Toiset alkavat yskiä, huulet palavat muutaman minuutin oleskelusta pihalla, suun limakalvot palavat, kurkku menee tukkoon, silmät kirvelevät. Emme voi oleskella pihallamme käryn ja savun vuoksi, valituksen allekirjoittanut kahdentoista hengen joukko kirjoittaa.

    Kaikki valituskirjelmän allekirjoittajat eivät kuitenkaan ole alueen asukkaita, vaan muita henkilöitä, jotka ovat käyneet valittajien luona toteamassa haittoja.

    Asiasta jo vuonna 2013 tehty valitus ei ensin saanut vastakaikua Porin ympäristölautakunnalta, joka katsoi, että kiista on yksityinen riita-asia. Hallinto-oikeus totesi toisin ja palautti asian lautakunnalle.

    Savuhaittojen laajuutta on selvitelty viranomaisvoimin kattavasti. Paikalla on käyty tekemässä tarkastuksia, alueella on järjestetty postikyselyjä, ja lisäksi asukkaita on pyydetty pitämään kirjaa savuhaittojen esiintymisestä.
    Ristiriitaisia havaintoja

    Selvitysten perusteella ympäristöviranomaiset ehdottavat, että valitus hylätään. Kaupungin mielestä ei ole pystytty kiistattomasti osoittamaan, että naapurien kokema savuhaitta johtuisi valituksen kohteena olevan kylpytynnyrin lämmittämisestä.

    Lisäksi selvityksissä on todettu, että kylpytynnyriä lämmitetään enimmillään vain 1–4 kertaa kuukaudessa. Silti eräs valittaja on kokenut haittoja peräti 27 päivänä.

    Tynnyriä ei ollut omistajan mukaan lämmitetty kertaakaan 7–8 kuukauteen ennen tontilla tehtyä tarkastusta, mutta naapurit olivat ilmoittaneet kokeneensa savuhaittoja myös tuona aikana.

    Naapurit olivat kokenut haittaa myös silloin, kun kylpytynnyrin omistaja ei ollut edes kotona. Valittajien lisäksi muut alueen asukkaat eivät ole kokeneet haittaa kylpytynnyrin käytöstä.

    Viranomaiset katsovat, että asian käsittely voidaan päättää tähän.

    Yle Satakunta

Esillä 8 vastausta, 1 - 8 (kaikkiaan 8)