› Keskustelut › Metsänomistus › Vastapainoa joulukrääsälle

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 20)
1 2

  • Vastapainoa joulukrääsälle

    Sent on: 9.12.2012, 22:13

    Ylen sivuilla tuli vastaan keskustelu aiheesta ”Mikä olisi hyvä joululahja ihmiselle, jolla on jo kaikkea?”

    http://yle.fi/uutiset/mika_olisi_
    hyva_joululahja_ihmiselle_jolla_
    on_jo_kaikkea/6408772

    Itse en lahjoja välitä antaa tai saada, kun niistä 90% on kuitenkin turhaa. Vain lapsia ei sovi ilman jättää, muuten pettymys voi olla kova. Ylen keskustelussa tuli paljon hienoja ideoita esiin. Jos konkreettista lahjaa tarvitaan, kohokohdaksi nousee mielestäni nimimerkki MP:n kirjoitus:

    ”Anna ”jo kaiken omistavalle” lahjaksi palanen pohjalaista luonnontilaista suota. Suokummiksi voit liittyä SLL Pohjanmaan piirin tai Luonnonperintösäätiön nettisivuilla ja lahjoittaa tuon äveriään ystäväsi nimiin haluamasi rahasumman.

    Luonnonperintösäätiön ja Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin yhteiskampanjalla on juuri äsken hankittu 16 hehtaarin ala luonnontilaista upeaa suota Alajärven Heininevalta ja kampanja jatkuu erinomaiseen tarkoitukseen edelleen. Sanojen ja ajatusten sijasta voit siis myös toimia katoavan suoluontomme säilyttämiseksi. Liki 90 % siitä on jo ojitettu ja saatettu noilla aloilla suolajisto pääosiltaan alueelliseen sukupuuttoon.”

    Tuo on aivan loistava ajatus! Sellaisia kettutyttöjä, jotka suojelevat muita elinkeinon harjoittamiselta, on ihan tarpeeksi. Paljon suoraselkäisempää on rahoittaa itse suojelua.

    Vastaavia toimijoita kuin MP:n mainitsemat, on Suomessa käsittääkseni muitakin.

    Tekijä
    Gla Gla
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • hemputtaja 11.12.2012, 12:08

    ### Hemputtaja, tuo ”liki 90%” sisältänee myös pelloiksi, turvetuotantoalueiksi raivatut alueet, sekä kankaiksi muuttuneet alueet.
    Luku on varmaan eri jos vertaa nykyään suoksi määritettävää alaa siihen mikä on ojitettua suota.
    Lähetetty: 1 h, 38 min sitten
    Lähettäjä: jabe ###

    Valitan. Peltojen turvealojen mukaan otto ei taatusti nosta prosenttia 90 :n. Noin otsalla ajatellen. Temppuun tarvitaan luonnonsuojelullista asenetta.

    Tilaston ojitetut (ennallistetut) suot sisältävät ojikot, muuttumat ja turvekankaat, että apua ei tule sieltäkään.

    Ojitettu suo on suo, vaikka sen voissa paistaisi. Kokeileepa lapiolla, jos ei muuten usko.

    —————
    A.Jalkanen moittii, että tiedän mitä tarkoittaa ennallistaminen ja on oikeassa.

    Virallisesti se tarkoittaa viherliikkeen suosimaa höpöhommaa , jossa yritetään nopeuttaa luonnon toimintaa. Muutama metsäläinenkin on hommaan höpsähtänyt.

    En ole virallinen henkilö joten olen myös hyväksynyt ”Korpituvan Tanelin” määritelmän ojitukselle. Hän katsoo sen olevan ennallistamista. Havainto perustuu siihen, että aika monesta suosta löytyy jo puolen metrin syvyydestä kokonaisia tukkirunkojakin.

    Useimmat suot ovat siis olleet aikanaan metsää joten kyse on ennallistamisesta. mot.

    Pähkäilijä 11.12.2012, 12:09

    Suo on ollut aikaisemmin järveä tai metsää ja ennalistamalla sen voi saada takaisin alkuperäiseen tilaansa.

    jabe 11.12.2012, 13:41

    ”Ennallistamis” -termin uudelleenmäärittely on näköjään tehty viisastelumielellä, mutta todetaan nyt kumminkin tosikkomaisesti että ennallistaminen tarkoittaa oikeasti sitä kun ihmisen muuttamaa luontoa pyritään uusilla ihmistoimilla palauttamaan lähemmäs sitä tilaa jossa se oli ennenkuin ihminen alunperin sitä muokkasi.

    Järvi, lampi tai metsä on muuttunut itsestään suoksi, joten sitä ei tarvitse ennallistaa, eikä toisaalta sen muuttaminen ojitetuksi talousmetsäksi muutenkaan ennallistamista olisi, kun kerran sen ei anneta olla luonnontilaisena metsänä.

    Toivoisin ettei tätä termien vääristelyä jatkettaisi.

    hemputtaja 11.12.2012, 13:55

    ### ”Ennallistamis” -termin uudelleenmäärittely on näköjään tehty viisastelumielellä, mutta todetaan nyt kumminkin tosikkomaisesti että ennallistaminen tarkoittaa oikeasti sitä kun ihmisen muuttamaa luontoa pyritään uusilla ihmistoimilla palauttamaan lähemmäs sitä tilaa jossa se oli ennenkuin ihminen alunperin sitä muokkasi.

    Järvi, lampi tai metsä on muuttunut itsestään suoksi, joten sitä ei tarvitse ennallistaa, eikä toisaalta sen muuttaminen ojitetuksi talousmetsäksi muutenkaan ennallistamista olisi, kun kerran sen ei anneta olla luonnontilaisena metsänä.

    Toivoisin ettei tätä termien vääristelyä jatkettaisi.
    Lähetetty: 4 min sitten
    Lähettäjä: jabe ###

    Pahoitellen ilmoitan, että toiveesi taitaa olla turha.

    Virallinen jargon määrittelee ”ennallistamisen” kuten sanoit. Kyse on kuitenkin huijauksesta ja itsepetoksesta.

    Mennään (silmät kiiluen) esim. vanhalle vakiintuneelle ojikolle, jota luonto on vuosikymmenet hiljalleen hoitanut omaan suuntaansa. Suurella masiinalla sotketaan homma ja luontoparka saa aloittaa taas alusta.

    Mitä pirun ennallistamista se on.

    jabe 11.12.2012, 14:28

    Jos metsä joka ei jääkauden jälkeen ole suota ollut, voi suoksi muuttua, niin kyllä kai sitten muutaman vuosikymmenen ojitettuna ollut suokin.

    Lopputulos ei varmaan ole tasan samanlainen kuin ilman ojituksia olisi, mutta lähempänä suota kumminkin. Suojeltujen / säästettävien avosuon reunojen ojien tukkiminen on ihan selvä juttu, mitäs sitä hyvää suota kuivattamaan. Ja kyllä korvet ja rämeetkin suojelualueella pääosin kannattaa pyrkiä tukkimaan elleivät valmiiksi täynnä sammalta ole, kyllähän niitä ojia saa katsella talousmetsissä ihan kyllikseen.

    Syynä tähän koko hommaan taas on se, että aikanaan puoli vuosisataa sitten ei ymmärretty suunnitella asioita kaikista näkökulmista, vaan ajateltiin vain työllistämismahdollisuuksia ja että suolla ei ole arvoa ellei puuta ryhdy kasvamaan.
    Jos olisi jätetty liian karut ojittamatta ja komeimpien avosoiden reunoille jätetty vähän reippaammin ojittamattomia korpia ja rämeitä, niin olisi tilanne toinen.
    Jälkeenpäin on tosin paljon helpompi olla viisas…

    jabe 11.12.2012, 15:30

    Hemputtaja, tuo ”liki 90%” sisältänee myös pelloiksi, turvetuotantoalueiksi raivatut alueet, sekä kankaiksi muuttuneet alueet.
    Luku on varmaan eri jos vertaa nykyään suoksi määritettävää alaa siihen mikä on ojitettua suota.

    Muistaakseni tänä vuonna tehtiin joku selvitys osana turvemaiden käytön suunnittelua, jossa määritettiin aiempaa tarkemmin turvemaiden käyttöosuuksia. Eli paljonko ojitettu, mennyt pelloksi, turvetuotannossa jne.
    Turvetuotantoaluetta oli muistaakseni jonkun verran enemmän prosentuaalisesti kuin aiemmin luultiin.

    hemputtaja 11.12.2012, 16:54

    Niinpä.

    Taidatkos tuon paremmin sanoa.

    Onpa tuolla tuttu, ojittu rämeen pläntti. Tainnut olla ns. isovarpainen aikoinaan 60 -luvulla ja oikeastaan on sitä vieläkin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ojat olleet jo hiukan hänessään.

    Suomuurainta on tullut puoli ämpäriä joka kesä viimeiset 10 vuotta. Viime kesänä ne tosin vei halla tai liika märkyys. Jos aukaisen ojat hillat katoaa, jos tukin ne olen melko varma, että hillat katoaa silloinkin.

    Sama se on tuon ennallistamisen kanssa. Suo on suota oli siinä ojat eli ei. Mikä tahansa muutos järkyttää olevaa tasapainoa. Ns. ennallistaminen on pelkkää rahantuhlauspelleilyä.

    Tietääkseni myös tutkimatonta touhua tai pelkkää tutkimusta (eli tutkitaan mitä seuraa). Purojen ennallistamisesta on jo kuulunut huhua (siis huhua), että perseelleen meni.

    Pähkäilijä 11.12.2012, 17:16

    Niin kauan kun Suomeen tuodaan erikseen kivihiiltä, öljyä ja maakaasua poltettavaksi Venäjältä ei meillä ole mitään mieltä suojella sellaisia soita jotka voidaan valjastaan puuntuotantoon tai turvesoiksi.

    Maatalouden omavaraisuus on saatu ajettua myös näppärästi alas eikä sitä nykymenolla ole tarkotuskaan korjata. Jotenkin kun tuodaan tuotteet jostain muualta näyttää katsottuna kaikki hyvin tuotetulle ja ongelmattomalle – ongelmat jäävät kauas alkutuotannon paikkeille eikä ne liikuta meitä.

    Turvesoiden valumavedet kuitenkin käsitellään paremmin kun luonnontilaisten soiden.

    jabe 12.12.2012, 13:00

    SLL: Vapon vastuullisuuslupaukset eivät lopeta turpeenkaivuun ongelmia
    http://goo.gl/M5ibM

    Metsäkupsa Metsäkupsa 12.12.2012, 15:40

    Vastapainona joulurääsälle meillä päin olisi tarjolla hakoja lampien pohjassa,toiset oikein uistimien vieheillä koristelluina.Kai joskus siellä kasvaneet,tokkopa taivaasta sinne pudonneet.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 20)
1 2