Keskustelut Metsänhoito Viallisen männikön harvennus

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 16)
  • Viallisen männikön harvennus

    Pikkupalstallani on yleisen tien varressa vajaan hehtaarin kuvio männikköä Satakunnassa, jonka ajattelin itse harventaa ensi talven aikana. Ne ovat käsittääkseni istutettu/kylvetty joskus 80-luvulla ja vanhempien puheista muistelen, että joku tunnettu myrsky iski pahasti taimivaiheessa noin 1m mitassa. Sen vuoksi melko suuri osa noista männyistä on mutkalla alapäästä noin metrin matkalta. Kysymykseni kuuluu, että kuinka paha vika tuo tyven mutka on joskus sitten kun puut ovat tukkeja? Onko ne käytettävissä tukiksi katkaisemalla mutkan yläpuolelta vai pilaako tuo mutka pidemmällekin matkaa puun käytön tukkipuuna?

    Vastaus nimittäin tietysti vaikuttaa oleellisesti siihen miten valitsen karsinnassa poistettavat puut eli otanko pois ensimmäiseksi kaikki mutkaiset, vaikka ne olisivat muuten paremman oloisia kuin viereiset…

     

  • Jätkä

    Rasti on vaikea, kun et esitä, millainen tuo mutka tyvessä on.

    Eräs sääntö on, että tyvimutka sallitaan ensimmäisen metrin matkalla. Toinen sääntö on, että kun tukin latvapäässä laitetaan ohuet narut kummaltakin sivulta tyvelle asti samaa välimatkaa käyttäen. Jos puuta on narujen väli täyteen koko matkalla, on pölli riittävän suora.

    Eli: Jos latvaläpimitan mukainen sahaustulos pysyy koko matkan pölkyn puuaineksessa, niin tukki kelpaa.

    Jos mutka on liian suuri, se katkaistaan pois ja tukki tehdään sen yläpuolelta – siinä ei ole mitään vikaa.

    Pitkiästä rungosta voi tehdä hylkyleikkoja tukkien välistäkin, jos sillä saadaan enemmän sahapuuta taikka voidaan muuten parantaa laatua. (esim poikaoksa, oksakiehkura tai koro puun kyljessä). Tukin teon yhteydessä voi tehdä 2 -metrisen kuitupöllin laadun parantamisen takia.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Jos mutka terävä ja lyhyellä matkalla, se on helppo katkaista ja tehdä sitten terve tukki. Joskus mutka aiheuttaa lenkoutta runkoon hyvinkin pitkätä matkalta ja silloin voi mennä järeääkin tavaraa kuituun.

    Juuri niin kuin Jätkä sanoi mutkien laatu pitäisi tietää. Tutki joka runko ja jos mutka on lyhyellä matkalla, niin sen voi kasvattaa tukiksikin.

    jälkikirjoitus: tuo kahden metrin kuitupölli tuossa tilanteessa tehtynä ei ole kyllä tapana joka puolella maata. Meilläpäin ainakin kuitupöllin ehdoton alamitta on 2,5 m, oli selitys sen teolle kuinka hyvä tahansa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Timppa

    Kannattaa muistaa männikön harvennuksissa, että jäävien puiden pitäisi olla mahdollisimman samankokoisia ja samoin kasvavia, koska pienemmät puut jäävät helposti kasvussa jälkeen.  Eivät kasva, jopa saattavat kuolla, mutta häiritsevät kunnon puiden kasvua.

    Jätkä

    Joskus saattaa olla paras poistaa kasvatushakkuussa isoimpia puita, joiden sijaan voi jättää ns. lisävaltapuita, jotka ovat ehkä yhtä pitkiä, mutta parempilaatuisia tukkipuiksi ajatellen.

    Kuitenkin, kuten Timppa sanoi, männikön tulisi olla tasakorkuinen, eli poistetaan ”Isot ja pienet” puut, mutta ei kaikkia. Laatuharvennus on se, jolla tulevaisuuden tili tehdään. Enskassa voi vielä jättää puita, joista ei tukkia tulisi, mutta toiskan jälkeen kaikkien pitää olla laadultaan tukkipuita.

    kuusessa ollaan

    Ja kakkosharvennuksen jälkeen ei metsän tarvitse olla tasatiheyksinen, eli ensiharvennuksessa kannattaa aukkoja täyttävien viallisten runkojen lähialueille jättää laadukkaampi ylimääräinen runko, joka voi tulevaisuudessa hyödyntää lisäkasvutilaa.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Ei se tasaisuus ensiharvennuksen jälkeenkään ole niin pilkun päälle. Tärkeintä n että on valittu oikeat puut jatkokasvatukseen.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Metsuri motokuski

    Aika paljon tuohonkin aikaan istutettiin avojuuritaimia kuokalla. Niissä on poikkeuksetta tyvilenkoa melkein kaikissa. Nykyisin tahtoo olla että tehtaat eivät hyväksy kuin tasaisen lenkouden 1 cm / metri. Eli viiden metrin tukilla tasaista lenkoutta viisi senttiä.

    Sinällään tuo lenkous ei ole paha koska tyvestä saa lyhyen kuidun tehtyä. Sen jälkeen puu onkin riittävän suoraa tukiksi. Joten minä en niinkään pohtisi pelkästään tyvimutkaa vaan sen jälkeistä matkaa kuinka suoraa se on. Ilman muuta jos niitä tyvimutkattomia löytyy niin parempihan se on.

    Petkeles Petkeles

    Ota ensin pois ne mutkaiset ja sitten viereiset, enkä usko että senkään jälkeen tulee arvokasvua ajatellen tarpeeksi harvaa jälkeä 🙂

    mehtäukko

    Tekisin laatuharvennuksen tavoitetiheyteen.

    Ei yksin mutka tyvellä ratkaise vaan kokonaisuus siten, että loppulihotuksessa seisoo laadullisesti parasta tukkipuuta.

    rip

    Kiitoksia vastauksista. Selvensi riittävästi asiaa eli alapäästä mutkaisiakin voi jättää, mutta toki ensisijaisesti poistan niitä jos muut tekijät ei muuta määrää.

    Mutkien kokoa on vaikea sanoa kun ne ovat aika vaihtelevia. On siellä pari sellaistakin kaunista kaaritukkia, joista saisi 5 metrisen veneen pohjapuun valmiiksi muotoiltuna 🙂

     

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 16)