Keskustelut Luonto Vihreää metsäpolitiikkaa

  • This topic has 187 vastausta, 34 kirjoittajaa, and was last updated sitten by A.JalkanenA.Jalkanen.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 187)
  • Vihreää metsäpolitiikkaa

    Vihreiden uusi metsäpoliittinen ohjelma: Hakkuita vähennettävä, kolmannes suojeltava ja voimalaitosten puunpoltto verolle

    Vihreiden puoluevaltuuskunta hyväksyi sunnuntaina 29.11. uuden metsäpoliittisen ohjelman. Ohjelmassa esitetään muun muassa hakkuumäärien vähentämistä, kolmannesta Suomen metsistä suojeltaviksi ja polttoaineveroa voimalaitoksissa poltettavalle puubiomassalle.

    Suojelusta 10 prosenttia olisi täyssuojelua ja 20 prosenttia osittaisesti suojeltua.

    Ohjelmaa valmistelleessa työryhmässä oli puheenjohtajana Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Jenni Pitko.

    ”Myös metsätaloudella on merkittävä rooli suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Ohjelma esittää keinoja, joilla sitä voi ylläpitää kestävästi”, arvioi työryhmän toinen puheenjohtaja, dosentti Tarmo Ketola tiedotteessa.

    ”Ympäristölle haitalliset metsätalouden tuet on lakkautettava ja ohjattava ympäristön tilaa parantaviin toimiin, kuten luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden suojeluun. Haluamme suojella pikaisesti kaikki valtion vanhat, yli 140-vuotiaat ja muuten luontoarvoiltaan merkittävät metsät”, Ketola sanoo.

    ”Tarvitsemme ilmastotavoitteiden saavuttamiseen metsiä. Suurimmassa osassa talousmetsiä on hyödynnettävä jatkuvaa kasvatusta avohakkuiden sijaan”, toteaa Pitko.

    Ketolan mielestä Suomen nykyinen metsätalous on ylittänyt luonnon kantokyvyn.

    ”76 prosenttia metsien luontotyypeistä on uhanalaisia ja yli 700 lajia uhkaa kuolla sukupuuttoon ensisijaisesti metsätalouden vuoksi. Metsätalouden vesistöhaitat ovat mittavat, ja metsänieluja tarvitaan ilmastonmuutoskamppailussa. Maamme nykyinen metsäpolitiikka vaatii täyskäännöstä.”

    Uutinen: Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus 29.11.2020.

    http://www.vihreat.fi/ohjelmat/metsapoliittinen-ohjelma/

  • Planter Planter

    Tästä Jukka Tannerin ottamasta ja Facebookin Suomen linnut -yhteisöön laittamasta lohduttoman hellyttävästä kuvasta kaikki alkoi.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Vihreä metsäpolitiikka on yhtä  edellä olevan kuvan kanssa. Arkitodellisuus vääristynyt ja kaikki keinot toisten omaisuuden kaitsemiseksi ja holhoamiseksi heille ok. Ostakoon ja suojelkoon omiaan metsiään, silloin ovat omillaan. Mitäs Anneli vihreänä metsänomistaja tuumaa puoluehallituksen linjauksista?.

    puunhalaaja

    Pikaisella lukemisella koen ohjelman isoimmaksi ongelmaksi sen, että se nostaa yksittäisen satunnaisen kansalaisen intressin virkistyä naapurin metsässä yhtä tärkeäksi kuin tämän naapurin oikeuden hankkia toimeentulonsa metsästä.

    Sinänsä ohjelmassa oli valtavasti hyvää ja kannatettavaa, mutta tietty vähän epäreilulta tuntuva eetos välillä puskee esiin. Mieluummin vaikka ohjelmassa ehdotettua enemmän suojelua ja muuta puunhalailua valtion metsiin, kuin kategorisia suojakaistoja. (Siis itsehän toki toivon niitä suojakaistoja, mutta ne pitäisi sitten korvata)

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos kysymästä! Metsänhoidon linjaukseni taitavat olla jo palstan lukijoille koko lailla selkeät. Minulla ja vihreillä on kyllä samat tavoitteet, mutta keinot poikkeavat toisistaan – esimerkiksi käyttäisin porkkanaa, ei keppiä. Meidän metsälainsäädäntö ja Tapion hyvän metsänhoidon ohjeet ovat aivan hyvät. Käytännön toimintaa voidaan tietenkin aina parantaa, ottaa vaikka kunnianhimoinen tavoite kääntää uhanalaiskehitys kohenemaan, ja lisätä varoja metsien suojeluun Etelä-Suomessa, mutta kokonaiskuva on kohdallaan.

    Olen miettinyt pitäisikö kirjoittaa Verde-uutiskirjeeseen vihreästä metsä- ja riistapolitiikasta pamfletin, mutta en tiedä julkaisisivatko sitä. No, sen voisi sitten laittaa omaan blogiin…

    Panu Panu

    Mitä ovat ne 700 lajia, jotka ovat kuolemassa sukupuuttoon metsätalouden takia?

    Visakallo Visakallo

    Suomen vihreiden metsäpolitiikka myötäilee hyvin paljon EU:n metsäohjelmaa. Valitettavasti tässä vain käy vähitellen niin, että koko eurooppalainen metsätalous ja -teollisuus taantuvat muiden maanosien hyväksi. Eurooppalainen terästeollisuus on jo joutunut tiukempien ympäristönormien takia suurelta osin luovuttamaan markkinat kiinalaisille ja muille maanosille. Autovalmistajatkin yksi toisensa perään siirtävät tuotantoaan pois Euroopasta. Väestöltään vanheneva Eurooppa on valinnut väärän tien, eikä korjausliike enää ehdi pelastamaan Euroopan taloutta. Talousongelmat johtavat paheneviin konflikteihin eri maiden sisällä ja myös maiden välillä. Ennenpitkää Eurooppa on sodassa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Anteeksi – unohdin täysin, että oli jo tullut perustettua kaksi vuotta sitten sama ketju!

    Tässä näkyy joitakin lajiesittelyjä, loput löytyy varmaan ns. punaisesta kirjasta.

    http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit/Metsalajien_esittelyt

    http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit/Suomen_lajien_Punainen_lista_2019

    mulle

    Voiteluvoimaa luonnosta pienydinvoimalat toimittaa:

    https://yle.fi/uutiset/3-11026726

    jees h-valta

    Onneksi vihreät puolueena on aika pieni tai paremminkin pienenevä tekijä tässä valtiossa.

    Puuki

    Punasen kirjan mukaan metsissä on heikkeneviä :  kynäjalavalehdot, tuoreet runsasravinteiset, vanhat havupuuvaltaiset kankaat,  nuoret kuivahkot kankaat, kuivat kankaat, nuoret kuivat kankaat, karukkokankaat.    Paraneva : vanhat havupuuvaltaiset lehtomaiset kankaat, vanhat kuivat kankaat. Vanhat kuivahkot kankaat  = vakaa . (VV -08-18) ,   (L: Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnin tulokset 2018 ) .

    Syitä metsä luontotyyppien uhanalaisuusmuutoksiin voisi olla esim. ilmaston lämpeneminen => puuston kasvun lisääntyminen (vanhat lehtomaiset ja kuivat kankaat paranevia) ja vanhat kuivahkot kankaat= vakaita .        Sama syy pätenee heikentyneisiin ;  nuoret kuivahkot ja kuivat kankaat  ja karukkokankaat.  Kun lämpösumma kasvaa ym. ilmasto-olot muuttuu, muuttuu usein kasvupaikka tyyppikin erilaiseksi ja lajisto muuttuu samalla.  Esim nuoret kuivat kankaat muuttuneet heikompaan suuntaan, syynä voi olla lisääntyneet harvennusrästit ; ryteiköt ei olekaan enää yhtä hyviä elinympäristöjä samoille lajeille kuin aiemmin.   Ja sekin voi olla syynä muutokseen , kun metsätyyppi on rehevöitynyt ja onkin silloin eri,  tai esim. nuoresta kuivasta kankaasta on tullut 10 vuodessa vanha kuivakangas (= paraneva lajistoltaan).     Kirjan mukaan siis metsänluontotyypeistä oli uhanalaisia n. 70 % .    Pittää miettiä keinoja sitten niiden uhanalaisuuden vähentämiseen.  Puuston kasvun lisääminen lisäisi myös hiilinieluja joten jalostettujen puiden taimien käytön lisääminen ja maanmuokkauksen sopiva käyttö parantaisi sitä tilannetta  . Harvennuksia tekemällä säilyy sille kasvupaikalle tyypillinen lajisto paremmin ( nuorella kankaalla esim.) .

    Esim. paisterinteet on uhanalaisia . Siksi niitäkin pitää suojella ja joskus jopa lisätä avaamalla esim. avohakkuun avulla niille sopivissa kohteissa.     Tässä  tuli käytäntöön sovellettuna uhanalaisarviointien tietoja, olkaa hyvä…

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 187)