› Keskustelut › Luonto › Villisikojen metsästys

Viewing 10 replies - 31 through 40 (of 73 total)
1 2 3 4 5 6 7 8

  • Villisikojen metsästys

    Sent on: 3.3.2018 at 07:54

    Kampanjaviikon aikana saatiin 7 kpl 3150 yksilöstä kiinni. Lieneekö kyse vaikeasta kohteesta, uutuudesta johtuva osaamisen puute, vähäisestä joukosta metsästäjiä, haluttomuudesta leikata kasvavaa kantaa vai noiden yhdistelmästä, en tiedä. Huolestuttava tieto kuitenkin oli Metsästäjäliiton sivulla:

    ”Metsästäjäliiton tavoitteena ei missään nimessä ole hävittää villisikaa Suomesta, vaan haluamme ennen kaikkea lisätä tietoisuutta mielenkiintoisesta riistalajista. Samalla on toki hyvä oppia hallitsemaan kantaa, mikäli afrikkalainen sikarutto joskus saapuu Suomeen.”

    Onko niin, että tässäkin tapauksessa yhden porukan harrastus ohittaa monien elinkeinoa uhkaavan, hallitsemattoman riskin?

    https://metsastajaliitto.fi/node/928

    SLL:n mielestä MMM:n kannustus villisikojen pyytämisen on hätävarjoittelun liioittelua, koska tautia ei ole meillä ollut ja voihan se tänne levitä muillakin tavoin. Lisäksi villisiat leviävät idästä, kun sikalat ovat enimmäkseen lännessä. Susille SLL:n porukka olisi kuitenkin valmis siat syöttämään eli tässä viitataan susien kaatolupien määrään.

    https://www.sll.fi/ajankohtaista/blogi/villisika-vai-ei

    Onko palstalla villisikajahtiin osallistuneita ja jos on, mikä oli viikonlopun anti oppien suhteen?

    Creator
    Gla
    Theme Luonto Luonto
  • Perassic Park 4.3.2018 at 10:24

    Olen myös käynyt Virossa villsikoja metsästämässä ja homma poikkeaa perinteisestä kotimaisesta hirvijahdista joissain määrin.

    -Omia havaintojani:

    Passimiehiä paljon tiheämmässä. On kiellettyä ampua ”mottiin’ päin ampumaturvallisuuden vuoksi. Ammutaan passin läpitulevia yksilöitä.

    Tärkeää että passimiehet eivät tällöin seiso keskellä tietä , vaan motinpuoleisella penkalla .

    -Koirilta vaaditaan erilaista , paljon painostavampaa toimintaa. Sika (usein lauma) -lymyää tiheikössä, eikä lähde millään liikkeelle. Hyvä hirvikoira lähinnä ”paimentavalla tyylillä” toimien ei saa sikoja ylös. Paikallisilla on omat koirat hirvelle ja toiset sialle.

    -Käytetään ajoketjun ja koirametsästyksen yhdistelmää. Eli liikkeelle saantia tehostetaan ajoketjulla. Ajomiehillä haulikot, joilla ampuvat välillä ilmaan.  Tämä helpottaa tietoa missä ketju tulee ja saa siat liikkeelle.

    Illalla on sitten iltakyttäys ruokintapaikalta.

    On vaativa ja erittäin kylmä homma ilta olla liikkumatta . Kun tornista on ennenkin ammuttu, siat ovat erittäin varovaisia tulemaan.

    Ensin aina tulee emät porsaineen ja viimeisenä pilkkopimeässä karjut.

    Emää ei saa ampua porsailta ja porsaiden kuolevuus on muutenkin luonnossa suurta. Eli ei leikkaa tehokkaasti kantaa. Sitten ovat ylivuotiset ”kesikit”. Kyttäyksen käytännön saalis koostuu lähinnä porsaista ja kesikeistä.

    Sikäläiseen jahtiin on käytettävissä paljon väkeä. Suomessa pelkkiä ajomieheksi pyrkiviä ei sen sijaan lauantai-aamuisin ole jonoksi asti.

    Virossa suurriistan metsästys ei ole sidoksissa maanomistajuuteen. Alueet ovat isoja ja yhtenäisiä ja kaupallisesta metsästyksestä on muodostunut turismin muoto ja osa-aika elinkeino.

    Lihat pitää tarkastaa trikiinin vuoksi kuten karhulla.  Porsaissa sitä ei ole juuri koskaan, mutta vanhoissa yksilöissä joskus.

    Tämä ei ole kannanotto mihinkään, tai hyvä/huono -ajattelua. Lähinnä näkemääni  ja asian omaa tulkintaa etelänaapurista..

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Planter 4.3.2018 at 10:39

    Jos asustelee vähän pohjoisempana missä on hirviä pari tuhannella hehtaarilla, eikä juuri muuta, ei ehkä tiedä mikä on tilanne etelä-ja lounaisrannikolla. Ihmetellään mitä ne kitisevät.

    Täällä on hirviä 5-6 / 1000 ha, valkohäntäpeuroja pahimmilla alueilla 40 / 1000 ha, metsäkauriita 20 / 1000 ha, muutaman vuoden kuluttua  on villisikoja sama määrä kuin kauriita. Ruokinnan nettovaikutus on kuitenkin kantaa lisäävä.

    Täällä yritetään kasvattaa taimikoiden lisäksi varhaisperunaa, mansikkaa, hernettä, viljaa… Kyllä menee mahdottomaksi kun nuo kaikki lajit tunkevat kyseisille viljelmille ja  yhteimäärä alkaa pian lähestyä pahimmilla tihentymillä 100 kpl / 1000 ha.

    mehtäukko 4.3.2018 at 10:42

    Tuo SLL:n ”asiantuntija”-lausunnot, että sikaruton leviämisen uhka on mitätön ja jahti ylireagointia, ovat taas sitä yhdenlaista sontaa.

    Kun villisikoja täällä on liiaksi, tottahan riski kasvaa joka suhteessa. Rutto voi levitä sitten vaikka millä konstilla ja sikaloihin levitessään katasroohvi on tosi-asia.

    Siihen loppuu vienti niin Kiinaan kuin muuallekin ja konkkavasarat paukkuvat entistä herkemmin.Sitäkö tässä haetaan?

    Ulkokuntalainen 5.3.2018 at 11:53

    Kyllä ainakin tuolla Tampereen Teiskossa kuuluu olevan entisillä Serlan, Metsäliiton, mailla useampiakin monipuolisia villisian ruokintapaikkoja.Voisi ajatella,  että sikoja ei haluta vähentää vaan pikemminkin lisätä. Voimakas ruokinta takaa emakoille hyvän porsastuoton ja maita vuokraavalle metsästysseuralle ”riista-automaatin” Kesän ajan ruoka tuleekin sitten lähistön viljapelloista ja jälkiruoka perunamaista.

    Toimintaan yhtiöiden mailla eivät paikalliset maanomistajat voi puuttua, saavat vain ”nauttia” sikojen tuomasta riesasta.

    suorittava porras 5.3.2018 at 11:58

    Laittelin juuri Metsäliiton metsästysvuokria maksuun. Laskun liitteenä oli päivitys sopimukseen villisian osalta ja EHDOTON KIELTO RUOKKIA ko elukkaa.

    Nyt on syytä myös muidenkin saattaa metsästysvuokrasopimukset ajan tasalle villisian osalta , ellei sopimus ole muotoa : ”koskee kaikkea metsästystä”.Pelkästään oikeus metsästää hirvieläimiä tai pienriistaa ei riitä. Isäntä itse voi toki homman hoitaa , jos omistaa tarkoitukseen sopivan aseen ja on suorittanut ampumakokeen.

    Gla 5.3.2018 at 12:39

    Miten peurojen ruokkijat varmistaa, että vain peurat käyvät siellä syömässä?

    Planter 5.3.2018 at 13:16

    Peurojen ruokintapaikoilla eväs on kuvan mukaisesti sen verran ylempänä, etteivät villisiat yllä siihen?

    Näitä peurojen/kauriiden ruokintapaikkoja on tuhansia, joten pelkään, että peli on pelattu villisikojen suhteen. Niitä on pian kymmeniä tuhansia, sillä sikiävät nopeasti, kuten kuvasta nähdään.

    https://yle.fi/uutiset/3-9366331

    Villisikoja ruokintapaikalla

    Varsi 5.3.2018 at 20:08

    Ruokinta on hyvä asia, jos tornissa metsästäjä kiväärin kanssa useimpina iltoina viikossa. En nyt edes muista saiko Suomessa ampua emakon porsailta. Virossa näin saa tehdä, helmikuiset porsaat pärjää metsässä. Kun emakoita vähennetään, näkyy se kyllä kannassa.

    Varsi 5.3.2018 at 20:24

    Ruokinta paikkoja pitää olla, mutta ei kovin tiheässä. Ruokinta paikoilla riittää kunhan on hieman ruokaa, ei sikoja tarvitse lihottaa. Ruokinta paikan houkuttelevuus ei ole juurikan kiinni ruoan määrästä. Tehdään näin ja sitten reikiä kylkeen.

    Pete 5.3.2018 at 20:47

    Gla, koitan kerrata vaikka turhaa se varmaan on. Villisikaa ei ole houkutellut Suomeen riistaruokinta. Viime vuosien lauhat talvet ovat sen tänne tuoneet. Ja kannan kasvu miehitetyssä Karjalassa. Ruokinnan kanssa tarvitaan jatkossa varmasti enemmän tarkkuutta ja jos sitä tekee, niin sitten pitää seurata mitä riistaa siellä käy. Kamera ei maksa montaa kymppiä. Jos sikoja ilmaantuu niin niiden jäljet oppii kyllä tunnistamaan. Ja hajustakaan tuskin voi erehtyä. Ja kyttäysjahti on sitten pakollinen operaatio. Tällä hetkellä Suomen pelloissa on niin paljon viljaa että siat pärjäävät tämän talven oikein hyvin. Voi olla vaikea saada niitä nyt edes ruokinnalle. Kuitenkin jos sikakantaa halutaan leikata niin kyttäysjahti on ainoa mahdollisuus.

    Monia ikiaikaisia käytäntöjä täytyy muuttaa. Kuivurin esipuhdistajan tai lajittelijan akanakasaa ei pidä enää kipata metsätien päähän. Tai jos kippaa niin paikalle pitää järjestää tehokasta metsästystä.

    Suurimmalle osalle sian ampuminen on ensimmäinen kerta. Jos hämärässä vähänkin osuu huonosti niin veikkaan että suurin osa miettii kaksi kertaa kannattaako verijälkeä seurata. Hämärässä saati pimeässä tottumattoman jokseenkin mahdoton tehdä varmaa johtopäätöstä siitä tuliko ampuneeksi ylivuotista porsasta vai karjua. Tämä nostaa ihan ymmärrettävästi kynnystä ryhtyä koko puuhaan. Siellä tornissa on aika yksinäistä. Riski on todella pieni mutta kuitenkin.

Viewing 10 replies - 31 through 40 (of 73 total)
1 2 3 4 5 6 7 8