› Keskustelut › Metsänhoito › Visakoivujen suojaus

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 26)
1 2 3

  • Visakoivujen suojaus

    Sent on: 8.8.2018, 18:04

    Merkitty: 

    Ensi keväänä olisi tarkoitus pistää parisataa visakoivua maahan. Meilläpäin on maan suurin peuratiheys. Peurat käyttävät nykyään siltoja, kun menevät puutarhaan syömään omenat. Eli suojata täytyy hyvin.

    Millaisia kokemuksia teillä on?

    Taimisuoja: Se sininen, vai onko vaihtoehtoja? Kuinka korkea? Onko muita kun muovisia jotka toimii?

    Suojaus jäniksiä vastaan? Auttaako se muoviverkko, joka vedetään taimen ympärille jäniksiä vastaan? Vai täytyykö olla metalliverkko kauempana rungosta?

    Suojaus peuroja vastaan? Samat kysymykset kuin jäniksistä.

    Kannattaako suojaus tehdä joka taimen ympärille erikseen vai suojata koko ala ympäri menevällä aidalla. Jos maa on kivinen, niin millainen aitatolpitus?

    Tekijä
    lille
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 8.8.2018, 18:37

    Muuten ei as.tuntemus riitä mutta tuon verkkoaidan suhteen kannattaa ainakin meilläpäin ottaa huomioon lumitilanne. Omenapuiden taimista huomaa. Parhaimmillaan metri lunta niin perinteisen, reilun metrin korkuisen verkon vaikutus olikin sitten siinä. Pitäsi laittaa kaksi varvia päällekkäin. Verkkokatto taas ei käy, koska lumi painaa helposti lintaan koko hökötyksen.

    Rusakko näyttää venyttävän itsensä aika pitkäski kun kurottelee sapuskaa maksimipituudellaan.

    Jos teillä on maan suurin peuratiheys niin voisi luulla ettei lumi ole suurin huoli.

    Jätkä 8.8.2018, 19:12

    Vai teilläpäin jänitksetkin syövät koivuntaimet. Nimenomaan Visakoivun tamiet? Pitää varmaan susia houkutella paikalle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.8.2018, 19:40

    Nyt on niin pienestä alueesta kyse, että helpointa varmaan aidata koko alue, mutta peura-aidan pitänee olla aika korkea, riittäisikö 120 cm? Myyriä vastaan tarvitaan tyvisuojat tai kettu.

    harrastelija harrastelija 8.8.2018, 20:00

    1,5 metrin korkuinen koirien karenssiverkkoaita 50 mm:n silmävälillä riittänee jäniksille ja peuroille. Minulla oli sellainen villisioikke maahan upotettuna. Jäniksille ja peuroille ei tarvinne upotta. Tolppat olivat kyllästettyja haapatolppia. Villisioille oli n. 3 000 m2:n alue. Aita on edelleen käyttöpaikalla tyhjän panttina.

    Myyrille tulisi sitten olla myös juurisuoja, kuten Anneli jo mainitsikin. Tuon karenssiaitan sisällä pysyisi kyllä vaihtoehtoisesti kettukin 🙂

    Taimien lukumäärästä päätellen alue saisi olla jotain 10 aaria?

    lille 9.8.2018, 09:27

    Harrastelija, minä olen ymmärtänyt ettei kalliita visataimia istuteta kuitupuuksi eli tiheys on 600-800 visatainta per ha eli sellainen 20-30 aaria on ajatus varata. Loppualue on vähemmän kivinen eli sinne laitan lisää joulukuusia ja hoidan siellä heinät ruohonleikkurilla.

    Eli suunnitelma voisi olla:

    Aita koko alueen ympäri. Pupu ja peura ei kovasti kaiva eli verkkoa ei tarvitse upottaa. Verkkona vaikka eestipojan verkko 1,5 m korkeana  abpolar riistaverkot

    Aidan seipäiksi olen kaadellut kuusiriukuja. Uskoakseni ne sen tarvittavan 5-10 v. kestää ja sen jälkeen jyrsijöistä ei pitäisi olla haittaa? Ja metalliverkko uusiokäyttöön seuraavaan paikkaan..

    Taimisuoja 30 cm sininen tötterö.

    Istutus 800 visakoivua per ha, väliin sitten joulukuusia (jos uskallan, ne tarvitsevat heinän leikkauksen ja siimaleikkurilla on aina se riski leikata viereistä puuta. Ja jos se on visakoivu, niin virhe on erityisen kallis)

    Mitäs muuta kannattaa ajatella/muistaa?

    MaalaisSeppo 9.8.2018, 09:38

    Istutin n 200 visakoivu n 15 v sitten pieneen aukkoon (n 0.2 ha). Hirvet ja jänikset eivät ole niitä syöneet. Lumituhoja hieman. Ympäröivä metsä varjostaa liika. Jos varjostusta on, niin pienelle alalle ei kannata istuttaa.

    Visakoivujen kasvuisia peltoistutuskuvioita näkee täälläpäin melko paljon. Taitaa 30 v:n päästä olla ylitarjontaa. Ehkä ei enää kannata lähteä leikkiin mukaan.

    trimmeri 9.8.2018, 10:06

    En tiedä, että millaisia nykyajan visataimet ovat, mutta eikö liian harva istutus tai ilman kilpailua niistä tulee vänkyröitä. Mulla tossa vajaa 30 vuotiasta hehtaarin verran. Ohan tuollainen kilpailukasvanut runkovisa aika komia puu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.8.2018, 10:32

    Minun visakoivikossani taimet kasvoivat aivan suoriksi normaaliin koivun tiheyteen istutettuina. Ei ollut kloonivisaa, siksi laitettiin tiheään, että on vara valita visautumattomat pois taimikonhoitovaiheessa. Joulukuusien istutus väleihin toimii varmasti hyvin, eikä heinäämisessä ole odotettavissa vaurioita, jos tiheys on esim. vain 800 kuusta + 800 koivua.

    Vaikka visasta tulisi ylitarjontaa, sen kasvatus säilyisi silti erittäin kannattavana. Loimukoivu olisi varmaan myös harkinnan arvoinen, jos sen taimia olisi saatavilla.

    Visojen oikea karsinta kannattaa opetella. Siihen lienee saatavilla neuvoja netistä ja Visaseurasta. Karsinta aloitetaan muutaman vuoden ikäisenä ja sitä jatketaan koko kasvatuksen ajan tarvittaessa. Pääperiaate karsinnassa on, että alaoksia poistetaan ja yläoksia typistetään, jotta ne eivät kasvaisi paksuiksi.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 9.8.2018, 20:27

    Jos istutetaan normaali tiheyteen, niin miten todetaan harvennuksessa visautuneisuus ja visautumattomuus?

    Visakoivikon suunnittelussa lienee tärkein asia kuitenkin hoidon jatkuvuuden varmistaminen yli sukupolvien. Aitaus on vain alkuvaiheen ongelma, mutta visakoivikko tarvitsee karsintaa yms koko ajan.

    Perusasia on kuitenkin ettei visakoivikko pääse unohtumaan elämän kiemuroissa. Liian paljon on niitä tapauksia, joissa asiantuntija on kertonut perillisille visa tai muusta sellaisesta erikoispuu metsiköstä tilalla. Harvinaista ei myöskään liene että visakoivikko on harvennettu selluksi ja ”pelastettu” sen alla oleva luontainen kuusikko.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Jätkä 9.8.2018, 20:52

    Kun Visa alkaa olla tyveltään viisisenttistä – tai enemmän, voi paljaaseen käteen tuntea kuoren päältä rungon jurmuisuuden. Painotus sanalla VOI.

    EVON:n Metsäopiston johtaja Eero J. Paavola oli innokas visankasvattaja. Hän sanoi, että ”Vain visakoivussa on jokaisessa puussa ainakin yksi lehti, jossa on kaksi kärkeä”.  Olen testannut tuota tietoa useita kertoja ja todentotta, niin on ollut.

    Me aikoinaan EVO:lla harvennettiin visakoivikkoa hitaasti, mutta varmasti. Kyllä visataimiin pitäisi pistää vuorenvarmat merkit, jotka pysyisivät ainakin taimikonhoitovaiheeseen asti, hyvällä pohjalla normaalit raudukset tulevat väkisin mukaan alueelle.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 26)
1 2 3