Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Toinen talven säätekijä on suojakelit. Jos on kunnon vesisuoja ja taas pakkasta, niin ei kuulemma kotilot tykkää. Ei viimetalvi mitenkään erityisesti poikennut suojiensakaan suhteen.
Aina täällä on töihin metsään sopinut metsästysaikanakin, ei niitä metsästäjiä niin paljon ole. Kerran olen raivaussahahommissa vaihtanut tien toiselle puolelle kun tulivat karhupassiin.
”Kyllä tulkinnassani on hyvin todennäköisesti perää. Lukaiskaa vaikka alla olevan linkin juttu ja siitä erityisesti poroja koskeva osuus. Jutun ovat kirjoittaneet yksi professori ja kaksi tohtoria, ehkä heillä on parempaa tietoa.
Lounaassa on valkohäntiä yhtä paljon ja yhtä tiheässä, kuin Lapissa poroja. Kun valkohännät keräävät hirvikärpäset, jotka sen jälkeen pudottavat siipensä, eivät ne enää siirry hirviin lisääntymään. Tilanne on hyvinkin vertailukelpoinen poronhoitoalueen rajan tilanteeseen.”
No enhän minä kansakoulupohjalta yrittävänä pienmetsänomistajana mitään hirvikärpäsistä ymmärrä sen paremmin kuin riistanhoidosta ja metsästyksestäkään. Siitä huolimatta vähän ihmetyttää, jos monia vuosia erittäin vahvana ollut Länsi-Suomen peurakanta on juuri tänä vuonna kyennyt imuroimaan hirvikärpäset oman alueensa lisäksi myös Kymijoen itäpuolelta, jossa peurakanta on edelleen monin paikoin aika olematon. Mutta Planter osannee tämän varmaankin selittää sillä näkemyksellä, jolla hirvikärpästilannetta on sillä peura-alueella seurannut.
Millä mettämiäs itse selittäisit hirvikärpästen vähyyden tänä syksynä? Hirvikannalla/susilla/metsäkauriilla/kuivuudella, jokin muu syy? Keski-Suomessa niitä oli mielestäni normisyksyä enemmän vaikka on ollut kuivaa.
”Mitä ilmeisimmin hirvikannassa ei ole tapahtunut mitään todella merkittävää muutosta, joten jäljelle jää siinä tapauksessa enää poikkeukselliset sääolosuhteet. Hirvikärpäsiä ei ilmeisesti ole kovinkaan ”syvällisesti” tutkittu, joten joutunemme odottamaan sitä ”oikeaa vastausta” vielä pitkään.”
Tässä Annelin kysymykseen aikaisemmissa viesteissäni olleita otaksumiani, mutta viittasin jo aikaisemminkin puutteellisiin tutkimustuloksiin näistä hirvikärpäsistä (tai ei ainakaan minun tiedossa niitä ole). Me voimme tehdä ”varmoja johtopäätöksiä” oman pienen alueemme tilanteen perusteella, mutta mielestäni tuo peurajuttu ei voi millään olla selittävä tekijä. Voi tietysti olla niinkin, etä nuo viekkaat metsästäjät ovat huijanneet tällaista yksinkertaista pientä metsätilallista ja ovat antaneet ihan väärän kuvan alueen hirvi- ja petotilanteesta…
Missä tuo hirvikärpänen lisääntyy, muniiko maahan kuten nuo tavalliset kärpäset. Meillä on märkänä kesänä ongelma juuri kärpäset kun pitäisi lammikon reunoja leikata, ruohikosta nousee mustanaan pieniä kärpäsiä joten pakko poistua paikalta. N tiedä mitä kärpäsiä on mutta hirvitön määrä niitä sikiää. Tänä ja viime vuonna ei ollut yhtään kärpästä. Lepakoille nuo kärpäset näkyy kelpaavan , alkavat olemaan jo ongelmana.
”Ensimmäiset hirvikärpäset ”iskivät” jo viime viikolla raivaussahurin niskaan. Jossain mielessä oli yllättävää, että olivat heti aamusta liikkeellä, mutta lämpötilan noustua yli 20 C:n ei kavereita enää näkynytkään.”
Tässä muuten elokuun alussa kirjoittamani kommentti näistä hirvikärpäsistä. Niitä oli aamulla (klo 6 n. 12 C) ihan kohtuullisesti liikkeellä , mutta lämpötilan noustessa hävisivät jonnekin. Tämä ei tietenkään selitä tätä kannanvaihtelua, mutta jotenkin kovat lämmöt ryydyttivät porukan ainakin hetkellisesti.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään