Keskustelut Metsänhoito Vuosia harventamatta olleen metsän harvennus

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 41)
  • Vuosia harventamatta olleen metsän harvennus

    Alkeiskysmystä pukkaa:

    Puuhaan sellaisella palstalla, jossa on 8-15 m kuusen”taimia” ja seassa on leppää sekä koivua, ihan pitkinäkin roikaleina, jotka ulottuu latvojen tasalle. Niitä on kiinni kuusissa ja vieressä.

    Miten tuo pitää harventaa ?

    A) Kaikki lepät pois kuusten vierestä ja koivuista jätetään pystyyn vain ne jotka eivät piiskaa kuusia ?

    B) kaikki lehtipuut pois ?

    C) joitain leppiä ja koivuja pystyyn sopivasti sinne tänne kuusten väleihin.

    Tavoitteena tässä on 30 vuoden tähtäimellä saada tukkeja, kuitupuuta ei tarttis ollenkaan, se menee polttoon kaikki.

    Koska tuo harvennus kannattaa tehdä, eli voiko harvennella ihan riskittä kesälläkin ? Tuleeko joku juurikääpä hyppimään jos ei käsittele lehtipuiden kantoja ?

  • A.Jalkanen

    Jos on tiheä ja kauan hoitamatta ollut, ja jos lehtipuuta on paljon, harvennuksen voisi tehdä kahdessa vaiheessa; ottaisin ensin lähes kaikki lehtipuun pois, kun on jo noin varttunut kuusikko. Jonkin verran jättäisin aukkopaikkoihin lehtipuuta tuottamaan typpilannoitusta ja vähentämään maan happamuutta. Kuusikon voisi sitten muutaman vuoden kuluttua harventaa sopivaan asentoon, mieluummin talvella. Kesäharvennuksessa kantokäsittely juurikääpää vastaan HAVUpuun kannoille.

    Metsäkupsa

    Jos olisi kuva palstasta esim.lukijoiden kuvissa,olisi vastauksen antaminen osuvampaa.Jos hyviä rauduskoivuja,kannattaa jättää 200-300/ha lihomaan ,muutoin jättäisin vain aukkopaikkoihin lehtipuita.

    Vapaana kasvanut kuusikko 30-vuoden päästä järeää tukkimetsää,ja kun harventelet talviaikaan,niin todennäköisesti metsä varmimmin säilyy terveenä.

    Korpituvan Taneli

    AJ sen sanoi jo, ihan täsmällisesti.
    Eli, vaihtoehto C, mieluummin kaksivaiheisena.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Hiluxmetsuri

    Kiitos ohjeista.

    Olen koettanut opiskella täällä ja muuallakin, mutta ei ole alan vakiintuneet termit oikein vielä sisäistyneet ja kun on koulutus ihan muulta alueelta, niin tällaiset suorat ohjeet on parhaita.

    On melko jännä fiilis kun menee tuolla ryteikössä saha kourassa ja antaa osalle puista tuomion ja osan säästää. Tuossa muutaman sekunnin kestävässä päätösprosessissa päätetään aika iso osa tulevaisuuden tuotoista.

    Mutta nyt A.Jalkasen ohjeiden mukaan poistetaan lehtipuita ja säästetään koivuja aukoille ( ei ole oikein aukkoja, on yhtä ryteikköä 🙂 ) ja sitten myöhemmin harvennetaan kuuset käsitellen kannot tuhoaineella.

    Jos olen ymmärtänyt oikein, niin lehtipuita voi poistaa turvallisesti kesälläkin.

    Metsuri motokuski

    Yhdyn AJ:n mielipiteeseen. Ota ne kaikki lepät heti ensimmäiseksi pois jos aiot kuusta siinä kasvattaa. Tuo leppä typettää sitä maapohjaa liikaa ja aiheuttaa lähinnä boorin puutosta ja kuuset ei sen jälkeen kelpaa kuin kuitukattilaan. Samalla voit riipasta ne risut niiden puiden juurilta raivurilla pois jotta ne ei pyöri moton kourassa.

    Tuossahan olisi se jessen energiapuukohde josta kemeran kanssa saat ihan hyvän kantorahatuoton.

    Kurki

    Kyse lienee ensiharvennuksesta.
    Ja kun olet vasta opiskelemassa metsänhoitoa, kiinnittäisin jätettävien puiden laatuun erikoista huomiota, että päätehakkuussa olisi vain puita, joista saisi tyvitukin.
    Jos moto tekee työn silloin suosittelisin leimausta, sillä motomiehellä harventaessa ei ole aikaa pitkään arvioida jäävien laatua eikä yleensä näekkään puuta kahdesta suunnasta.
    Kuusista ottaisin lengoimmat ja latvaa vaihtaneet puut pois ja jättäisin yhteensä 700… 800 puuta hehtaarille, jossa voisi olla lisänä koivuja aukkopaikoissa tai jos koivu on isompi ja suora raudus, niin jäättäisin sen mieluummin kuin pienemmän huvälaatuisen kuusen.

    Toinen harvennus 15 v kuluttua ja sama ohje, että vain suorat tukiksi kelpaavat puut kasvamaan päätehakkuseen ja samalla ottaisin nyt pienempiä puita pois, että kasvamaan jäisivät vain suurimmat puut.

    Hiluxmetsuri

    Ensiharvennus on kyseessä. Siis sellainen palsta, joka on tullut perintönä ja anoppi ei ollut 15 vuoteen kykenevä harventelemaan saatikka muutenkaan metsuroimaan tuolla mitään. Koivut on pitkiä riukuja ja lepät on samanlaisia. Muutama isompikin koivu on joukossa ja yksi järeä haapa, jonka ajattelin jättää ns. luontoarvojen takia.

    Tässä kaksijalkaisessa motossa on hakkuupäänä on Stihl-merkkinen saha ja polttoaineena sekamehu 🙂 mitään sen kummempaa vekotinta tuonne ei tule heilumaan kun on nuo poistettavat riu’ut sellaisia kukkakeppejä ettei niitä varten tartte 10 tonnia terästä kuskata jumittumaan. Savimaata ja sinne saa koneet todella syvälle 🙂

    Periaatteet on selvillä, mutta mistäpä tunnistan terveet puut? Pitääkö katsella kiikarilla latvuksia? Mittailla kasvuston prosentteja ?

    Olisko jossain sellaista opusta, joka kannattaisi lukea vai olisko parasta mennä jonnekin kurssille ? Vaiko lyöttäytyä kaveriksi jonkun arboristin kanssa ? Arboristi saa ilmoittautua 🙂

    vänkäri

    Jos koivut ovat pahasti riukuuntuneita on niitä harvenneltava suht varovaisesti. Taikka sitten jättää vain ”vahvat yksilöt” jos niitä vaan löytyy. Muuten voi käydä niin, että ensi talven jälkeen saa käydä sahailemassa lumen taivuttamia pois. Koivu tosin oikenee keväällä ja kesällä mutta rajansa silläkin.

    Koivuja harvenneltaessa kannattaa vilkuilla mahdollisia lahoja poikaoksia. Niistä laho jatkuu runkoon. Haarapuut tietysti on hyvä ottaa nyt pois ennen kuin seuraavalla kerralla, ovat helpompia kaadella ja tahtovat halkeilla isompana. Koivutukin laatu mielessä kun harventaa, niin hyvä tulee Välivähennyksiä ei oikein enää suosita. Savimaalla pinnaltaan ”mustanpuhuva” tai harmahtava koivu on yleensä laho. Kun kerran sellaisen kaataa niin samalla oppii sen havaitsemaankin. Savi ei oikein muutenkaan ole koivun mieleistä maata mutta toisaalta eipä niitä kannata kokonaan kaataa, jos vain laadussa löytyy.

    A.Jalkanen

    Terveet kuuset ovat suoria, yksilatvaisia ja niissä on pitkä latvakasvain. Vihreää latvusta mahdollisimman pitkä osuus pituudesta mutta ei paksuja sivuoksia. Ei poikaoksia.

    Hiluxmetsuri

    Kiitos ohjeista.

    Poikaoksa piti kuukkeloida ennenkuin aukesi 🙂 Entistäkin mielenkiintoisemmaksi menee puuha nyt kun on ”laatutietoisempi”. Puut alkaa näyttämään enemmän yksilöiltä kuin palaessa kilowattitunteja tuottavalta massalta 🙂

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 41)