› Keskustelut › Metsänhoito › Vuosia harventamatta olleen metsän harvennus

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 41)
1 2 3 4 5

  • Vuosia harventamatta olleen metsän harvennus

    Sent on: 1.4.2013, 08:20

    Alkeiskysmystä pukkaa:

    Puuhaan sellaisella palstalla, jossa on 8-15 m kuusen”taimia” ja seassa on leppää sekä koivua, ihan pitkinäkin roikaleina, jotka ulottuu latvojen tasalle. Niitä on kiinni kuusissa ja vieressä.

    Miten tuo pitää harventaa ?

    A) Kaikki lepät pois kuusten vierestä ja koivuista jätetään pystyyn vain ne jotka eivät piiskaa kuusia ?

    B) kaikki lehtipuut pois ?

    C) joitain leppiä ja koivuja pystyyn sopivasti sinne tänne kuusten väleihin.

    Tavoitteena tässä on 30 vuoden tähtäimellä saada tukkeja, kuitupuuta ei tarttis ollenkaan, se menee polttoon kaikki.

    Koska tuo harvennus kannattaa tehdä, eli voiko harvennella ihan riskittä kesälläkin ? Tuleeko joku juurikääpä hyppimään jos ei käsittele lehtipuiden kantoja ?

    Tekijä
    Hiluxmetsuri
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 7.4.2013, 05:28

    Jees H-valta: ”Yleensä helpointa (jos maaperä sopiva) on lehtipuun ensimmäinen kierto peltoon. Silloin heinääminen jää vähimmälle. Tosin taas tulee hirvisuojaus kuvaan mukaan mutta silti. Olen nähnyt niin monta kuusen epäonnistumista pellossa etten ainakaan itse lähtisi sillä yrittämään ensimmäiseen metsitykseen.”

    Koivuahan noissa suositaan, vaikka ennuste ei kovin hyvä olekaan. Epäonnistumisen määrää en käyttäisi mittarina, syyt ovat kiinnostavampia. Onko heinien kanssa pelaaminen edes sen työläämpää kuin suojautuminen hirviltä? Koska ennuste peltokoivun tukkiprosentista on masentava, en kuusta väheksyisi. Tietysti jossain tilanteissa on mahdollista saada aikaan kaksijakoinen puusto, mutta peltokohteissa sen varaan en laskisi. Taimettuminen on usein heikkoa.

    Hirvistä puheenollen, Tricoa mainostetaan männyille, mutta mahtaisiko se toimia koivullekin?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.4.2013, 09:12

    Savipohjaisella maalla puulajikysymys onkin mielenkiintoinen. Mitä lukijat suosittelisivat? Kyseeseen tulisivat lajit jotka kestävät tiivin maalajin aiheuttamaa juuriston hapen puutetta. Raudus voi kasvaa pensasmaiseksi näissä oloissa. Jos päädyt kuuseen, voit istuttaa väleihin sekapuuksi esimerkiksi tammea, saarnea, jalavaa tai tervaleppää, riippuen taimien saatavuudesta ja sijainnista.

    Noita jaloja lehtipuita pitää sitten karsia pitkin matkaa kuten visakoivuja, että saa huippulaatua.

    Gla Gla 7.4.2013, 09:56

    Puulajivalinta on monen tekijän summa, johon en yleispätevää vastausta halua antaa. Mutta jos jalopuita kasvattaisin, en sitä sekapuustona tekisi. Suojaukseen pitää suhtautua ihan eri vakavuudella kuin tavanoamisten puulajien kanssa, joten kuvion pinta-alan kasvattaminen täytekuusilla ei tunnu viisaalta. Toistaiseksi en jalopuiden kasvatukseen olekaan ryhtynyt, eräällä kuviolla niitä entuudestaan on ja niitä koitan säästää. Mutta siinäkin on kyse pyrkimyksestä tavanomaista parempaan monimuotoisuuteen, ei puuntuotannolliset syyt. Haapaa, kuusta, koivua, vaahteraa, tammea ja pihlajaa vajaan puolen hehtaarin alalla kasvaa, taisipa jokin raita, pensas ja avoimempi heinikkovaltainen kohtakin olla seassa. Voisihan sinne muitakin koittaa istuttaa, jos sopivia taimia jostain käsiin sattuu jäämään. Saa nähdä, tuleeko tuosta aikanaan metsälain tai vihreiden toimesta suojelukohde.

    Hiluxmetsuri 7.4.2013, 12:10

    Kuusi sinne olisi mhyn suosittelemana tulossa. Nyt tuntuu kuusi siellä kasvavan ihan kohtuudella ja koivukin toimii. ( niin ja leppä 🙂 )

    6tukki 7.4.2013, 15:32

    Ei pääse harvennukselle eikä taimikon hoitoon täällä Pohjois-Pohjanmaalla. Lunta 75 cm, joka on samanlaista kuivaa pulveria pinnasta pohjaan. Ei edes lumikengillä pysty tällainen raskaalla lihaksistolla varustettu metsänhoitaja liikkumaan. Helpointa melkein olisi liikkua ”uimalla”, mutta sekin on raivaussahan kanssa turhan raskasta…

    jees h-valta 7.4.2013, 20:17

    Niin, pitää vielä senverran mainostaa omakohtaisesti että todella ongelmainen peltoheitto tuottanut reilussa kymmenessä vuodessa sata kuutiota puutavaraa. (Mhy:n arvio) Hybridihaapa on ollut helppo nostaa yli miehenmittaisen heinän ja koiranputkien joukosta ylös huikean alkukasvunsa ansiosta. En edes muokannut vaan istutin suoraan ryönän joukkoon. Itseasiassa alkuvuodet olivat helppoja kun hirvetkään ei niitä sieltä löytäneet. Vasta kun nokat alkoivat jäädä ylimmäiseksi löytyi niittenkin nipsasuja. Tuossa vaiheessa oma hermo petti ja aitasin alan ensin muovinauhoin ja myöhemmin sitten silloisen riistanhoitopiirin suosiollisella avulla akkupaimenaidalla. Kun kasvoivat isommiksi alkoi tulla hiukan kaatumisia kovan pituuskasvun ja pehmeän maaperän aiheuttamana. Juuristo ei kerinnyt levittyä ihan samaan tahtiin.
    Nostelin ja tuin niitä sitten kepeillä. Myös hallavahingoilta ei vältytty alkuvuosina.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.4.2013, 14:33

    (en saa näköjään tehtyä uutta vastausta, joten lisään tähän)

    Leeville: ymmärtääkseni boorin puutteessa on kyse nimen omaan boorin absoluuttisesta vähyydestä, eikä sen väärästä suhteesta typpeen.

    Vielä jos saisi lisätietoa mikä maalaji on pellossa ja missä päin Suomea, niin voisi keskustella puulajeista. Ravinneanalyysi olisi hyvä apuväline.

    Pellonmetsityksessä on mahdollinen sekä energiakierto että tukkipuukierto.

    Teoriassa jos lepän emäksinen karike – tai kulotus tai tuhkalannoitus – nostaisi pH:ta niin paljon että boorin liukoisuus heikkenisi, eli yli 6.5 pH yksikköön, boori voisi sitoutua maahan niin tiukasti etteivät puut saa sitä tarpeeksi.

    En ole kuitenkaan löytänyt kirjallisuudesta viitteitä siitä, että sen enempää leppä kuin tuhkakaan aiheuttaisi niin suurta emäksisyyden nousua, että boorin puutetta sen vuoksi tulisi. Leppää voi siis huoletta jättää metsään sekapuuksi, ja lannoittaa tuhkalla turvemaita. (Kivennäismaalla suositellaan tuhkan oheen typpilannoitusta.)

    Hiluxmetsuri 17.4.2013, 15:02

    Nyt on sitten muutama kuva tästä palstasta Lukijoiden kuvissa.

    Hiluxmetsuri 11.5.2013, 20:05

    Kävin tänään tuolla palstalla lähinnä niputtamasaa aiemmin kaadetut leppäonkivavat valmiiksi. Oli siellä joukossa muutama paksumpikin. Energiapuuksi meinasin nuo myydä kun ei itte enää tartte polttopuutakaan niin paljon ja on nytkin liiteri pullollaan klapeja.

    Mutta itse kysymys. Paikoitellen oli varsin surkeita ja pieniä kuusia ja harvassa nekin. Leppäkeppejä ja koivuja olisi. Mitä tuolle kannattaa tehdä? Kuusen rääpäleet vaan sileelksi ja jättää koivut ?

    Elpyvåtkö nuo rääpälekuuset jos ympäriltä häviää leppiä? Niiden ympärille ei paikoitellen tule kyllä kovinkaan paljon lisätilaa kun ovat niin harvassa muutenkin.

    Osa kuusista kasvoi maata pitkin ja niistä oli tullut sellaisia ison jousipyssyn kaaria. Nuo poistin,kun ei ole kysyntää isohkoille jousipyssyille.

    Onko uusi täydennyistututus mielekästä?

    Gla Gla 12.5.2013, 00:39

    Jos oikein tilanteen olen ymmärtänyt, 8-15 m puustoa on lukumääräisesti paljon ja sitten alla pieniä kuusia. Tavoittena olisi tehdä ns. roskapuustoa raivaamalla tilaa alikasvokselle.

    Tilanne on nykyään se, että ns. roskapuustosta saa käytännössä kuidun hinnan, joten sitä ei ole syytä hyljeksiä. Selkeästi kuitukokoinen leppä on niin paljon edellä pientä alikasvoskuusta, ettei kuusen vapauttaminen raivausvaiheessa ole järkevää. Kuuset saa silti kasvaa alla ja ne selvitytyy seuraavassa harvennuksessa, jos selviytyy. Vain jos taimia on kovin tiheässä, niitä pitää harventaa reippaasti isompien puiden kasvutappioden estämiseksi. Olennaisinta kuitenkin mielestäni olisi koittaa perata puusto sellaiseksi, että harvennuksen jälkeen jäisi kasvamaan pääasiassa tukkikelpoiset puut. Runkoluku sen mukaan, mihin väliin harvennuksen tähtäät. Toki sekaan mahtuu kuitu/energiapuutakin, jos laadukkaista rungoista on pulaa. Tukkileimikostahan tulee kuituakin, joten kuutioita kannattaa tavoitella. Erirakenteisuutta pyrkisin vähentämään korjuun helpottamiseksi ja kasvun parantamiseksi. Tämän takia pienikokoisen alikasvoksen suosiminen ei ole päällimmäinen tavoite. Niistä ei 30 vuoden tähtäimella tule kunnolla edes kuitua. Eri asia on, jos alikasvoksella tavoittelee seuraavaa sukupolvea. Sinulla taisi kuitenkin olla kuusivaltainen puusto, joten kuusialikasvosta en siinäkään tapauksessa kasvattaisi. Hidasta ja lahon takia riskialtista.

    Tältä keväältä kuusien raivaaminen on muuten ohitse, kun kasvukausi on käynnistynyt ainakin etelässä. Homma jatkuu syksyllä.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 41)
1 2 3 4 5