› Keskustelut › Metsänhoito › WWF julkaisi metsänhoidon suositukset

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 86)
1 2 3 … 7 8 9

  • WWF julkaisi metsänhoidon suositukset

    Sent on: 27.4.2018, 08:09

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.232798

    Suora linkki: https://wwf.fi/mediabank/10977.pdf

    Kahlasin raportin läpi. Mitään erityisen epäuskottavaa en siinä huomannut. Äkkiseltään mieleen muodostui ajatus, että kumpa edes metsähallitus toimisi noiden suuntaviivojen mukaan. Toisekseen jäin miettimään sitä, että nämä suositukset yhdistettynä jatkuvan kasvun suosimiseen ns. kaupunkilaismetsänomistajien metsissä, olisi aikamoinen lottovoitto luonnon monimuotoisuuden kannalta.

    Tekijä
    puunhalaaja
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Rane2 1.5.2018, 20:49

    Toki pihallaolo on pysyvä olotila luontojärjestöissä.

    Greenpeace valehtelee – pyhittääkö tarkoitus keinot?

    Visakallo Visakallo 1.5.2018, 20:50

    Vanhat metsät, kuten vanhat ihmisetkin ovat yleisimmät uusiutuvat luonnonvarat Suomessa. Ne eivät lopu koskaan.  Antinpoika on aivan turhaan huolissaan.

    tamperelainen tamperelainen 1.5.2018, 20:54

    Puunhalaaja ei osannut vastata,kysymykseen kuinka metsäluonto selvisi aina 1900-luvun lopulle ilman lahopuuta

    Tuo selitys,että kaikki polttoon kelpaava puu olisi kerätty vai asutuksen lähistöltä ei pidä paikkaansa.Ensinnäkin kaukaisemmat metsät sijaitsevat yleensä vedenjaka-alueella ja sieltä poispäin tullaan alamäkeenHevonen-reki yhdistelmällä ajettiin puuta useiden kilometrien päästä.Yhdessä kuormassa tulee tukkeja 6-8kpl.Yhdistelmä menee 1.5m aukosta,kyllä ajokone on on kuin valas maalla.Siinä kulki samoja uria polttopuut ja sitä tarvittiin paljon.Hevosia oli paljon,oli myös työvoimaa,jopa kunnaskodin paremmat hoidokin olivat puusavotassa.Olin itse vänkärinä isäpapalla 50-luvulla,joten tiedän mistä puhun

    Edelleen kaipaan selitystä,kuinka metsäluonto selvisi ilman lahopuuta ja toisekseen menkää nyt luontoaktivistit metsään ja todetkaa kuinka paljon normaalissa talousmetsässä nykypäivänä makaa tuulikaatoja ja lumenmurtoja ja kirjanpainaja auttaa lisää.Hälytyskellot soivat aina ,kun tutkija/tutkimus vaatii lisää lahopuuta

     

    Olen näitä tutkijoita tössäni nähnyt,ensinnäkin nämä tutkimusasetelmat usein täysin p…..stä, s.o.tyhmästi soviteltu.Olisi hienoa jos tutkijalla olisi elämänkokemusta,ei tuijottelisi epäolennaisuuksia.Jos elämä ”ruuvattaisiin” kaikkien tutkimustulosten mukaiseksi,niin joutuisimme todennäköisesti perikatoon

    Olen ottanut tavaksi tehdä omin käsin joka kevät lintupönttöjä vanhasta purkulaudasta.Netti täynnä ohjeita.Suosittelen puunhalaajallekin.Nikkarointi tuo arkirealismia

    puunhalaaja 1.5.2018, 21:05

    ”Puunhalaaja ei osannut vastata,kysymykseen kuinka metsäluonto selvisi aina 1900-luvun lopulle ilman lahopuuta”

    Yritin tuohon edellä vastata, mutta vastaan vielä selkeäsanaisemmin: Pidän väitettäsi lahopuun määrästä kummallisena ja epätotena.

    tamperelainen tamperelainen 1.5.2018, 21:19

    Sokea tutkimuksiin uskominen on monen ,jopa akateemisen helmasynti.Ensinnäkin näillä proffilla tms ei ole vinoa pinoa hyviä tai edes melko hyviä tutkimusaiheita.Osaa todella vähän kiinnostaa työn ohjaus ,kysyttäessä lähinnä vaivautuneita ilmeitä kiireen selittelyä.Noviisi tutkija on orpona yksin pähkäilemässä.Suuri osa tutkijoista jotka tulee kaupunkimiljööstä melko kädettömiä tutkimuksen käytännön töihin.Mittarit,porat,metallin-muovintyöstö,materiaalit,sääolot,metsäluonto yleensä tuntemattomia.Kaikilla ei ole assistenttia käytettävänä ja ihan simppeliä ei ehkä kehtaa kysyä.Paljon jää oman näppäryyden varaan

    Sitten mittaustulokset.Ne ei usein tue tutkimuksen teoriaa,lopputulos ei olekaan odotettu,vaan sisältää paljon ristiriitaisuuksia ym.No perääntyykö väittäriään tai tutkimustyötään tekevä opiskelija/tutkija/työn ohjaaja.Nooh.. taloudellinen uhraus ja kasvojen menettäminen olisi liikaa ja sitten vähän parannellaan mittaustuloksia ..ja kas odotettu uusia uria aukova lopputulos saavutettiin.Kiiruusti medialle tiedottamaan…

     

    antinpoika 1.5.2018, 21:49

    Luken mukaan suojeltua jossa on myös puuttomat kitumaat mukana on 5,2 %                   pinta-alasta. Suurin osa alueesta sijaitsee Pohjois-Suomessa. Jos puhut alueista totta voin olla tyytyväinen, voin olla täällä pihalla aivan itsekseni

    tamperelainen tamperelainen 1.5.2018, 21:55

    Puunhalaaja ehdotan tulevana suvena laajaa metsäretkeilyä ,lahotarkkailua ja tietysti tutustumaan 1900-luvun puunkäyttöön

    En itsekään ole mielestäni luonnon tuhoaja,mutta esim vaatimus ,että säästöpuiden määrä olisi 10-20% päätehakkuulla,on  aivan liikaa.siinä menee tili

    Tänään pisti silmään,että Vapaavuori ei halua,että Helsinki luopuu kivihiilestä,koska siitä tulee kustannuksia.Ei sittenkään vaikka valtio lupaa 80milj tukea.

    Ollaanko samalla viivalla ?

     

     

    risuparta 2.5.2018, 21:58

    Niin , mitenhän se luonnon monimuotoisuus voi ennen kuin , maasturilla ajava , yli painoinen ”metsän hoidollisia toimen piteitä” tekevä  apulanta ja räkä petäjä porukka oli hommissa?

    Esim. -30 luvun pula aikana , paljonko ojitettiin soita. Paljonko tehtiin avo hakkuita? Paljonko oli metsä teitä , jotka mahdollistavat kaikkein syrjäisimmänkin räkä petäjän noutamisen?

    Visakallo Visakallo 3.5.2018, 05:02

    Minua on aivan aidosti alkanut kiinnostaa, minkälainen Suomen pitäisi risuparran mielestä olla, jos kaikki hänen toiveensa voisivat toteutua. Minkälaisia olisivat metsät, olisiko metsätaloutta? Olisiko minkälaista  maataloutta? Olisiko minkäverran ihmisiä, ja miten ja missä he asuisivat? Millä he eläisivät?

    Puuki 3.5.2018, 05:12

    ” Luken mukaan suojeltua jossa on myös puuttomat kitumaat mukana on 5,2 %                   pinta-alasta ”

    Tuossa lauseessa on aihetta korjata toinenkin virhe. Suojeltua on siis se Luken ilmoittama 17,2 % (jonka Rane2 jo korjasikin) metsämaan pinta-alasta, ja toiseksi:  kitumaat ei ole puuttomia , puun kasvu on kitumaalla 0,1- 1 m³/ha/vuosi.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 86)
1 2 3 … 7 8 9