› Keskustelut › Metsänhoito › WWF metsäopas

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 23)
1 2 3

  • WWF metsäopas

    Lähetetty: 10.5.2016, 17:30

    Sekametsän kasvattajat ne vaan saa enemmän tuloja kun puut kasvavat paremmin, näin sano teeveessä WWF edustaja.

    ”Metsämaan viljavuus paranee. Lehtipuiden karike on vähemmän hapanta kuin neulaset, minkä vuoksi lehtipuut rikastuttavat havupuuvaltaisten metsien kasvi-, sieni- ja mikrobilajistoa sekä maaperäeläimistöä. Lehtipuiden lehvästön alla maaperä on myös lämpimämpi. Nämä tekijät nopeuttavat karikkeen hajotusta ja typen sidontaa. Lopputuloksena on puiden nopeampi kasvu. Lepät ovat erityisen tehokkaita maan parantajia.

    Usean puulajin sekametsät sitovat enemmän hiiltä ja kasvavat paremmin kuin yhden tai kahden puulajin metsät.”

    Silleesti mielenkiintoista, että meillä on kahdenlaista tietoa ku eihän tästä ole pitkä joku lukepamppu perusteli havumetsän kasvavan parhaiten raivaamalla lehtipuu minimiin. Oli vissii tietokoneella simuloinu.

    Tekijä
    Ammatti Raivooja
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 10.5.2016, 18:17

    Kun jutun tekijänä on WWF, niin kyllä kannattaa senkin teeseihin suhtautua kriittisesti.

    Taisivat valittaa sitäkin, että mustikkakasvustot ovat vähentyneet. Asiahan on tietenkin totta, sillä metsät ovat nyt tiheämpiä kuin joskus 1950- 60-luvuilla. Kääntöpuoli asiassa on se, että mustikankasvuun panostaminen antaisi työtä lähinnä lisääntyvälle määrälle thaipoimijoita. Metsänkasvatus sen sijaan pitää Suomen kansantalouden pystyssä kaikissa maailman myllerryksissä.

    Olen katsellut sekä lehtipuuta sisältäviä, että yhden puulajin kuusikoita tai männiköitä. Ainakin maallikon mielestä ne havumetsät kasvavat jopa paremmin kuin sekametsät, joissa joku puulaji aina kärsii.

    hemputtaja 11.5.2016, 08:18

    Kenellehän tuo ohje on tarkoitettu. Medialle? Pottuiluksi metsäläisille?

    Ovatkohan kaupunkilaismetsäomistajat WWF:n mielestä niin vieraantuneet, että eivät osaa etsiä hoito-ohjeita sieltä missä tieto todella on ja he ovat nyt kypsyneet otettaviksi ”oikeaoppiseen”, aatteelliseen ohjaukseen.

    Eihän sekametsä koskaan kielloissa ole ollut. Tahtoo vain käydä niin, että vanhemmiten ei ole jäljellä kuin kuusta ja mäntyä.

    Mitä tuohon monimuotoisuuteen tulee, ”liika” puusto tietysti sitä hillitsee paikallisesti ja jonkun aikaa, mutta niin tekee ikimetsäkin. Vanha metsä on kasvustonsa valinnut ja valikoima ei välttämättä ole kovin monimuotoinen.

    Tuntuu joskus siltä, että noilla ”luonnokkailla” ei ole oikein hanskassa, mitä monimuotoisuus oikein on. Tuon ikiaikaisen lahopuu parkunankin voisi jo lopettaa.

    hemputtaja 11.5.2016, 11:50

    Jatkanpa pätkän kun sattui silmiin ja korviin. WWF:n metsäasiantuntija siinä sulokkaasti kertoi varmaa tietoa. Monimuotoisuus on metsissämme vähenemässä kiihtyvällä vauhdilla. Syyllisen/t arvaamme.

    Mihinkähän tuokin ”varma tieto” perustui. Ellei joku kerro parempaa tietoa väitän varman tietona, että monimuotoisuus on metsissämme lisääntymässä kiihtyvää vauhtia.

    Päätellä voi vaikka ns. kymppipykälän noudattamisesta. Tosin en ole seurannut, että kukaties kymppipykälä onkin purrut vihreään takapuoleen. Kun noita kohteita vältetään, umpeutuvat ja tappavat monimuotoisuuden.

    Sama vaikutus voi olla noilla Natura alueilla.

    A.Jalkanen 11.5.2016, 15:07

    Väitätte, että metsänhoito jotenkin lisäisi monimuotoisuutta verrattuna luonnonmetsään. Hieman perusteluja tuohon kaipaisin. Kyllä tässä on mittakaavaero: valtaosa Suomen metsämaan metsistä (kitu- ja joutomaat pois lukien) on ns. tehometsätalouden piirissä. Siksi se, että osa metsämaasta jää käsittelyjen ulkopuolelle, lisää monimuotoisuutta. Vain siinä tapauksessa että mittakaava olisi toisin päin, eli valtaosa metsistä olisi suojeltua, voitaisiin sanoa metsätalouden avohakkuineen lisäävän monimuotoisuutta.

    Parku lahopuusta jatkuu niin kauan kuin se vähenee, kuten osassa Suomea edelleen sertifiointiraporttien mukaan tapahtuu.

    jees h-valta 11.5.2016, 15:32

    Sen kyllä annan pipertäjille myöden että sekametsiä pitäisi enemmän suosia ja lehtipuuta pelkästäänkin lisätä. Kuten olen aiemmin kertoillutkin on luonto esim. haapakuvioilla erittäin paljon rikkaampaa kuin tylsässä ja synkässä kuusikossa. Männikkö taas kyllä on aivan valoisa ja aluskasvillisuus ja hyvinvointi metsäluonnossa männikössä kyllä hyvä. Kunhan ei aivan ole nuoltu versio.

    Timppa 11.5.2016, 15:38

    Lahopuun määrästä ei ainakaan tarvitse huolehtia. Siitä pitävät usein toistuvat myrskyt huolen. Viimesyksyinen Eino-myrskykin kaateli täysin sankasta männiköstä runkoja. Ei kuitenkaan niin, että oliosi kannattanut edes harkita niiden keräilyä.

    hemputtaja 11.5.2016, 16:57

    ### Väitätte, että metsänhoito jotenkin lisäisi monimuotoisuutta verrattuna luonnonmetsään. Hieman perusteluja tuohon kaipaisin. Kyllä tässä on mittakaavaero: valtaosa Suomen metsämaan metsistä (kitu- ja joutomaat pois lukien) on ns. tehometsätalouden piirissä. Siksi se, että osa metsämaasta jää käsittelyjen ulkopuolelle, lisää monimuotoisuutta. Vain siinä tapauksessa että mittakaava olisi toisin päin, eli valtaosa metsistä olisi suojeltua, voitaisiin sanoa metsätalouden avohakkuineen lisäävän monimuotoisuutta.

    Parku lahopuusta jatkuu niin kauan kuin se vähenee, kuten osassa Suomea edelleen sertifiointiraporttien mukaan tapahtuu.
    Lähetetty: 1 h, 37 min sitten
    Lähettäjä: A.Jalkanen ###

    No tuota, en kylläkään suoranaisesti väitä vaan totean, että ei taida se luonnontilainenkaan metsä olla kovin monimuotoinen.

    Uskallan myös epäillä, että monimuotoisuuden pilaamissyytteet perustuvat enemmän mielipiteisiin kuin tietoon (kuten tietysti meikäläisenkin venkoilut). Juu’uh taisi tuo tehometsätalous kyllä olla jossain tutkimuksessakin syytettynä – siitä huolimatta.

    Kehtaan myös epäillä, että moni noista uhanalaisista olisi uhanalaisia, vaikka metsään ei olisi koskaan kirvestä viety. Kehtasin myös epäillä, että kymppipykälän mukainen ”suojelu” voipi vähentää monimuotoisuutta.

    Metsuri motokuski 11.5.2016, 18:47

    Kyllä tuo sekametsä ideologia on jo kauan iskostettu miedän motokuskien ajatuksiin. Lehtipuuta kasvatetaan ihan niin kuin havupuutakin mikä sattuu olemaan parempilaatuinen metsien monimuotoisuuden vuoksi. Samoin taimikonhoidossa perkausvaiheessa lehtipuuta kuritetaan tietysti, mutta jo seuraavassa raivauksessa lehtipuu otetaan täydentämään taimikkoa.

    Jotenkin tuntuu että nuo ”puupelto” ajatukset ovat hyvinkin voimakkaasti vielä ihmisten mielissä mutta nykypäivää ne eivät enää ole.

    Rane 11.5.2016, 21:56

    Jatkossa ympäristöjärjestöjen kannattaa painaa opuksensa vessapaperille jolloin suuri yleisökin löytää niille järkevää käyttöä.

    Gla 12.5.2016, 05:27

    Aloituksssa mainitut asiat ovat pääosin totta. Siksi ihmettelen vastarintaa, joka asiasta nousi. Syynä on ehkä se, että metsätalouteen liittyviä neuvoja tuli taholta, joka ei metsätaloutta harjoita ja että asioiden taustalla ei ollut huoli metsätalouden kannattavuudesta, vaan monimuotoisuudesta.

    Tulojen kasvaminen ei ole itsestäänselvyys eikä Timpan mainitsemaa tilannetta (joku laji kärsii) voi pitää vertailukohtana, koska siinä on kyse hoitamattomuudesta tai hoitovirheestä. Sitä kuitenkin edelleen odotan, milloin ympäristöihmiset tunnustavat hirvieläinten roolin monimuotoisuuden paranemista rajoittavana tekjänä tai kenellä vihreistä on selkärankaa ensimmäisenä sanoa ääneen, että hirvieläinten määrää pitäisi pudottaa reippaasti, jotta talousmetsissä olisi edellytykset monimuotoisuuden parantumiselle puulajivalikoimaa muuttamalla.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 23)
1 2 3