Keskustelut Metsänhoito YK:n kestävän kehityksen agenda 2030

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 24)
  • YK:n kestävän kehityksen agenda 2030

    Tiedotusvälineet ovat uutisoineet taas uudesta YK:n raportista, jossa on peräti 167 suositusta. Tyypilliseen tapaan väestön kasvua ei nähdä ongelmana, se on tabu YK:n tasolla. Raportissa puhutaan ympäristö lisäksi myös sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.

    Kuinka ollakaan Syken Fuhrman löytää Suomen suurimmaksi ongelmaksi maankäytön, vaikka Suomen maankäyttösektori on kokonaisuudessaan hiilinielu Tilastokeskuksen raporttien mukaan. Miten sosiaalisesti oikeudenmukaista on vaatia yksittäistä maanviljelijää luopumaan 100 vuotta vanhan turvemaan viljelystä tai sumetsän käytöstä ? Sanotaanko hänelle, että sorry vaan isoisäsi teki vääriä valintoja.

    Taas kerran on unohdettu se, että olennaisinta on fossiilisista polttoaineista luopuminen. Energiasektori tuottaa 70 % Suomen CO2 päästöistä. Pelkästään SSAB, Helen ja Neste tuottavat noin 20% koko Suomen CO2 päästöistä. Onneksi Petteri Taalas on puhunut järjen sanoja Suomen vinoutuneesta ilmastokeskustelusta. Se on keskittynyt liikaa metsiin ja liian vähän energiasektoriin. Myöskään ei mikään maailmnloppu ole uhkaamassa, maailma muuttuu vain vähän harmaammaksi ja yksipuoliseksi.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Voi Taalas olla oikeassakin mutta ihmiskunta ottaa nyt suuren riskin ravinnon tuotannon suhteen, kun maataloudelle tarpeelliset hyönteiset hupenevat kemikaalien ja monimuotoisuuden vähenemisen takia.

    Tolopainen

    Nyt valitettavasti näyttääkin siltä, että uusiutuva tuulienergia aiheuttaa eniten  päästöjä. Kun rakennetaan muuntoasemia, niissä käytettävä eristeaine on 23500 kertaa pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Se säilyy ilmakehässä ainakin 1000v. Paljonko näitä luurankoja on vielä kaapissa, milloin tutkimuksissa päädytään siihen, että hiili ei ilmakehässä vaikuta yhtään mitään maapallon lämpötilaan, vaan kyseessä onkin jokin muu ilmiö.

    Scientist Scientist

    Rikkiheksafluoridia (SF6) käytetään kyllä muuntoasemissa kaikenlaisen sähköenergian kanssa, ei vain tuulivoiman. Tälle suojakaasulle on koetettu löytää korvaavia vaihtoehtoja, mutta se on todella pysyvä ja inertti kasvihuonekaasu. Yhtä hyvää ei ole vielä löydetty.

    Maataloustuotanto ei ole tietääkseni joutunut vielä mihinkään suurempiin ongelmiin mehiläiskadon vuoksi. Siitä on myös vielä puutteellista ja osin ristiriitaista tietoakin. Suurin ja ihmisen terveydelle haitallisin ongelma on liikalihavuus, joka on jo maailmanlaajuinen ongelma. Syödään liikaa ja liikutaan liian vähän.

    Puuki

    Pölyttäjäkato olisikin iso ongelma, kun juuri mikään ruoaksi viljeltävä ei enää kasvaisi. Liikalihavuusongelma poistuisi automaattisesti tietysti mutta ei se ehkä olisi paras ratkaisu.

    Peltojen muuttaminen hiilen päästölähteistä nieluiksi onnistuu jo nykytiedon mukaan. Joku agrologi (tai professori tms.) on tutkinut sitäkin jo kymmeniä vuosia. Vuoroviljelyllä ja muokkaustapaa muuttamalla  onnistuu.

    Suometsien puun kasvatukseenkin on olemassa muita parempia keinoja kuin sen lopettaminen esim. ennallistamalla , joka toimii yleensä huonosti kasvihuonekaasujen sitomisessa vaikka muuta väitetään.

    Kurki

    <<<Peltojen muuttaminen hiilen päästölähteistä nieluiksi onnistuu jo nykytiedon mukaan. Joku agrologi (tai professori tms.) on tutkinut sitäkin jo kymmeniä vuosia. Vuoroviljelyllä ja muokkaustapaa muuttamalla onnistuu.<<<

    Jo olemassa olevia hiilinieluja pitäisi kehittää. Nythän ei puhuta juuri muusta kuin päästöistä ja niiden estämisestä. Esimerkiksi lietelanta ja vesivessa ovat mahdollisuus vähentää lähes kaikki eläinten ja ihmisten syömällä sitoma hiili hiilieluiksi. Lietelanta biokaasun  talteenoton jälkeen turvemaapeltoon ja vesivessan puhdistamojätteet biokaasun talteenoton jälkeen läjitykseen.

    Kysymys lienee 10 milj. tonnin hiilinieluista. Suomen kaikki hiilidioksidipäästöt ovat 55 milj.tn/v.

    Lisäksi tulee uusiutuvaa kaasunergiaa, joka korvaa öljyä.

    Visakallo Visakallo

    Suomessa hiilinielua vähentävä maankäytön muutos johtuu lähes kokonaan asutuksen keskittämisestä muutamaan suureen kaupunkiin. Lähes kaikki uusisrakentaminen on jo kymmenen vuoden ajan keskittynyt niihin. Kun asutus ja liiketoiminta keskittyy, pitää myös niiden liikenneväylät rakentaa uudelleen suuremmiksi. Metsä- ja maatalouden aiheeton syyllistäminen palvelee keskittämispolitiikkaa enemmän kuin mikään muu yksittäinen asia. Vain harvoilla poliitikoilla on enää rohkeutta sanoa tätä ääneen. Tämä taas johtuu rahoituksesta, jolla politiikkaa ja poliitikkoja pyöritetään.

    Musta miäs

    Ihmiset varsinkin nuoret ja lapset peloteltu ilmastohöpinöillä. Alaluokilta lähtien se lähtee ja jatkuu ilmentäen provosoivia piirteitä. On tätä seurattu kun nuorin lapsi nyt lukion tokalla mutta ei ole höyrähtänyt ja osaa ajatella itsenäisesti yksilönä sekä viisaasti. Tuon viimeisen ilmeisestikin perinyt äidiltään pitkän pohdinnan ja analyysini perusteella. 😜

    tamperelainen tamperelainen
    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Pahoittelut. Etsimäänne sivua ei ole olemassa.

    tamperelainen tamperelainen

     

    Pahoittelut. Etsimäänne sivua ei ole olemassa.

    Uusi Suomi poisti (lääketieteen tohtorin,ympäristöterveys)Mikko Paunion(SDP) kirjoituksen sivultaan,kopsasin Oikean Median sivulta

     

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 24)