Keskustelut Metsänomistus YLE: Rahastot lisänneet metsäostojaan rajusti

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 46)
  • Panu Panu

    Jos Timo Kujalaa on uskominen niin ainakin jotkut rahastot maksavat tiloista reipasta ylihintaa. Jossain vaiheessa tämän pitäisi alkaa näkymään rahaston arvossa ellei arvonmääritys ole täysin korruptoitunutta. Toistaiseksi metsärahastojen arvot ovat vain nousseet mutta jos notkahduksia alkaa tulemaan niin sijoittajat voivat siirtyä myyntilaidalle ja yhtäkkiä olisikin ostajan markkinat isojen tilojen osalta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ilmeisesti tätä ei sopinut sanoa ääneen, koska kyseinen äänite on poistettu Nordnetin Rahapodin sivustolta.

    Kalle Kehveli

    Ei kukaan maksa rahastojen harsimista metsistä juuri mitään, kun puusto ei kata enään uudistuskuluja. Rahastot puskevat metsäkuplaa, joka näkyy tilojen hinnoissa, muttei puun hinnassa. Kohta voisi olla viisasta myydä metsäomaisuus ja ostaa takaisin kuplan puhjettua. Pitäisi olla vain ennustajan lahjat.

    Visakallo Visakallo

    Samaa mieltä Kallen kanssa. Asuntopuolelle on myös syntynyt vastaava kupla suurilla paikkakunnilla. Pienillä maaseutupaikkakunnilla tilanne on nyt toinen. Asunto-, talo-, ja mökkikauppa käyvät täysillä. Nyt myydään meilläpäinkin jo ei-oota.

    Jovain

    Kautta aikojen metsiä on käytetty hyväksi, on kerrytetty pinta-aloja ja haalittu omaisuuksia. Laajasti yhteiskunnassa on toimittu näin, tällä hetkellä sijoitusrahastot on nostettu esille. Se, että voidaan toimia näin, metsien hyväksikäyttö on turvattu lailla, saa hakata lakirajoille, vain uudistamisvelvoite vaaditaan.

    Tottahan metsien ylihakkuut vaikuttavat puunhintaan, se ei kuitenkaan ole vaikuttanut metsätilojen hintaan. Tiedä sitten onko kupla olemassa. Valtakunnassa on rahaa ja mahdolliset ostajan markkinat tullaan käyttämään hyväksi. Toisaalta olisi paikallaan asettaa keinottelulle rajoja, mutta toisaalta järjestelmä sulkee myös itseään. Puustopääomien puute tekee keinottelun entistä vaikeammaksi.

     

    Tolopainen

    Rahastot voivat ostaa metsiä ja keinotella, koska mummot eivät ymmärrä, että rahastot eivät osakkeisiin verrattuna tuota juuri mitään. Ei rahastoilla rikastu kuin pankki. Jos Teslan osake nousee vuodessa yli 1000% ja rahasto 2%, en paljon puhuisi tuotosta.

    Panu Panu

    @A.Jalkanen Ehkä poistettu jostain mutta löytyy kyllä Nordnetin sivuilta:

    https://www.nordnet.fi/blogi/metsaan-sijoittamisen-abc-feat-timo-kujala-rahapodi-215/

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kappas! Video on tullut takaisin. Se kävi ehkä jälkitarkastuksessa?

    Kohdassa 1:01 puhutaan rahastojen tuotoista, sanotaan niiden hiipuneen 6 prosentista 3:een, ja syynä on ostettujen metsien hintojen nousu 20 vuoden aikana, siis 2000-luvun alusta lähtien. Kohdassa 1:04 ”fiksut metsäpalvelut” pitäisi mielestäni mainita mhy:kin, ei ainoastaan jatkuvan kasvatuksen konsultit ja sahat.

    Kohdassa 1:06 verrataan avohakkuun ja jatkuvan kasvatuksen hiilivaikutuksia. Kaksi kolmasosaa metsän hiilivarastosta on maassa, mikä voi pitää keskiarvona paikkansa, mutta vaihtelee paljon kasvupaikasta toiseen. 1:07:40 alkaen Timo esittää, että jatkuva malli olisi parempi sekä hiilensidonnan että monimuotoisuuden kannalta. Kokonaishiilitaseen kannalta on kuitenkin useimmiten parempi, jos ei keskitytä vain hiilivarastoon, vaan pidetään myös hiilen sidonta (lue: kasvu) korkealla, ja siinä jatkuva malli useimmiten häviää avohakkuumallille.

     

     

    Tolopainen

    On täysin mahdotonta, että rahasto pystyisi maksamaan raakapuuta myymällä samaa tuottoa kuin esim. UPM osakkeenomistajille. Se on globaali toimija, jonka tuotoista pääosa tulee muualta kuin Suomen tehtailta. Yhtiö ei tee mitään sellaisia investointeja, joissa pääomalle ei saada vähintään 10% tuotto.

    Puuki

    Hiilen kertymistä maahan tapahtuu eniten muokatuilla mailla.  Mitä voimakkaampi muokkaus, sitä enemmän hiiltä maaperässä koska puun kasvu lisää sitä myös maaperään.   Monimuotoisuuden kannalta lehtipuun suosiminen olisi hyvä asia puuston monimuotoisuudelle.  Se onnistuu paremmin tasaikäisissä metsissä.    Marjojen ym. pintakasvillisuuden suosiminen onnistuu ehkä vähän paremmin jk:ssa ainakin jossain tapauksessa.  Rehevien maiden pienaukoissa se ei onnistu koska heinikko valtaa yleensä ne liian pitkäksi ajaksi.  Toisaalta päätehakkuun jälkeen muokattu alue lisää marjojen kasvua riippuen paikasta.  Se ei selviä käymällä vilkasemassa jotain aukoa joka voi alkuun näyttää karulta kasvupaikalta millekään marjalajille mutta muutaman vuoden päästä tilanne on yleensä ihan erilainen.  Harvennusrästit ja th:en tekemättömyys vähentää tietysti marjasatojakin.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 46)