Yhteismetsän on mm. toimitettava metsäsuunnitelma Metsäkeskukselle ja toimepiteet on tehtävä metsäsuunnitelman mukaisesti. Tuo on aika jähmeä malli, tosin olisko jopa PEFC-sertifikaatissa jotain vastaavaa? Eli jos metsä tai taimikko kasvaa nopeammin tai hitaammin kuin suunnitelmassa on oletettu niin toimenpiteitä ei saa aikaistaa tai myöhentää. Tai itse asiassa näköjään saa erityisestä syystä ja ehkä metsäsuunnitelman voi kuitenkin päivittää.
Metsäsuunnitelmissa on hakkuiden tot. ajankohta yleensä 5 vuoden jaksoissa joten siitä ei ole haittaa, jos pitää tehdä mh -suunnitelman mukaan. Ja suunnitelmaa voi muuttaakin tarpeen mukaan.
Kyllä yhteismetsä voi aientaa tai myöhentää siitä mitä suunnitelmassa on. Joka vuosi tehdään toimintasuunnitelma, jossa sinä vuonna tehtävät asiat tarkentuvat. Tietysti 10-vuosittain tehtävä metsäsuunnitelma on se tukiranka, joka ohjaa toimintaa. Ei voi siis ajatella niin, että yhtäkkiä alettaisiin hakata tolkuttomasti tai jätettäisiin hakkaamatta pitempää aikaa. Ei voi ajatella niinkään, että yhtäkkiä muutettaisiin hakkuutyyliä laajamittaisesti, mutta voi tietysti tehdä niin, että tehdään joku poimintahakkuu vaikka suunnitelmassa sanotaan, että tehdään aukko, jos tilanne paikan päällä osoittautuu toiseksi.
(OOT) Puun myyntivero on lisännyt mo:n nettomenoja jatkuvasti. Kun esim. vv. 2007-2018 nimellisiin puunmyyntituloihin tuli lisäystä 10 % bruttona, niin tukkuhintaideksin mukaiset tulot väheni kuitenkin 18 %. ( Eli puun kantohinnat laski 18% verrattuna tukkuhintaindeksiin) . Lisäksi puun myyntivero% oli alkuun (1990-luvun puolivälissä ) 24 tai 25 % , nyt se on 30/34% . Jos sama trendi jatkuu, että puun kantohinnat laskee edelleen ainut keino säilyttää puun kasvatuksen kannattavuus on lisätä tehokkuutta eli vähentää kuluja ja lisätä tuottoa. Lisäksi isommat kaupat pitää pyrkiä tekemään hintahuippujen aikaan. Myös metsävähennyksen käyttö lisää puunmyyntituloja , jos siihen on mahdollisuus. Metsäteollisuuden pyrkimys halpaan kotimaiseen puuhun on toteutunut ja siinä mo:n kannattava toiminta on ollut sivuseikka. Mutta pidemmällä tähtäimellä myös mo:en pitää pärjätä; muuten puuhuoltokaan ei toimi kunnolla pitkityksessä.
Rahastojen metsätilaostot on nostaneet hintoja mutta samalla vähentäneet yksityisten mahdollissuuksia lisäpalstan hankintaan.
Näissä rahastokeskusteluissa kannattaa muistaa rahastoyhtiön ansaintalogiikka: se tienaa rahasto-osuuksien myynnistä ja hallinnoinnista. Metsät ovat vain väline siinä. Ei rahastojen metsät kasva sen paremmin kuin yksityisenkään, eivätkä ne sen parempaa hintaa puustaan saa juuri kuin yksityisetkään. Hoidon kulut niillä on isommat, kun kaikki palvelu ostetaan.
Eli laskennallisella ja todellisella tuotolla ei tarvitse olla mitään muuta yhteistä kuin se mitä kehtaa esitteeseen painaa. Nykyinen nollakorkoympäristö ja keskuspankin jakama raha tämän mahdollistavat. Joskus sekin loppuu, mutta rahastoyhtiön hallinnointipalkkiot jatkavat juoksemistaan. Nämä ovat tulevaisuuden golf-osakkeita, joista ei järkevästi eroon pääse. Mutta sehän ei ole rahastoyhtiön, vaan sijoittajan murhe.
Ainakin UB perii myös tuottosidonnaista palkkiota 5% ylittävästä tuotosta. Golf-osakkeeseen ei sentään voi verrata, koska mitään kiinteää vuosimaksua tms. jota ei perittäisi rahaston pääomasta ei ole. Toisinsanoen nollan alapuolelle sijoittaja ei voi joutua kuten golf-osakkeissa.
Rahastot kyllä saattavat käyttää velkavipua mutta ymmärtääkseni rahastosijoittaja ei ole noista veloista vastuussa. Rahastoyhtiö voi mennä konkurssiin jos ei pysty maksamaan velkojaan ja sijoituksen arvo menee silloin nollaan.
Vuosimaksuja peritään metsärahastoissakin. Ne otetaan tuoton päältä. Hallinnointimaksu ja mh:oon menevät maksut. Omistajat maksaa kuten kaikki muutkin menot ja tappiot, jos niitä tulee rahaston veivauksissa. Omaan omistusosuuteen asti vastuu. Tuottosidonnainen palkkio rahastoissa menee tietyn tuotto%:n yli menevältä osalta jokin sovittu %osuus siitä.
Katselin, että jossakin rahastossa vuosipalkkio on 1,5 %. Mitä siihen sitten sisältyy ei selvinnyt. Siis esimerkiksi työnjohto. Hoitotöitähän rahastot eivät kaiketi tee itse vaan tilaavat, joltakin, esim Arvometsältä, joka sisällyttää laskuun kaikki kulunsa.
Jos ajatellaan metsän vuosituotoksi 3-4 prosenttia (jokainen veikatkoon sen oikeellisuutta). Rahasto vetää päältä pois esi. Timpan mainitseman 1,5 prosenttia eli puolet. Jos rahasto on vivuttanut nollakorkoympäristössä, niin maksaa se silti lainan marginaalin. Olkoon tässä vaikka 1 prosetti. Jos vipua on puolet pääomasta, niin taas menee puoli prosenttiykksikköä tuotosta. Jos marginaali on enemmän, kuten epäilen, niin tuotosta häviää yhä enemmän.
Golf-osakkeita näistä tulee siinä vaiheessa, kun markkinakorko nousee huikeaan 1,5-2 prosenttiin (olisi siis edelleen historiallisen alhainen). Tuolloin metsän tuotto ei kata kuluja ja pääoma alkaa vetäytyä. Mutta mistä rahat lunastuksiin?? Jälkimarkkoinnoilla ei osta kukaan, sikäli kun edes ovat jälkimarkkinakelpoisia. Tai sitten pitää löytyä laskutaidottomia sijoittajia yhä enemmän, mutta ei niitäkään ja varakkaita sellaisia loputtomiin löydy, he ovat jo rahansa menettäneet muissa virityksissä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.