› Keskustelut › Metsänhoito › Yle taas aivan pihalla miten metsätalous Suomessa toimii

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 81)
1 2 3 … 7 8 9

  • Yle taas aivan pihalla miten metsätalous Suomessa toimii

    Sent on: 29.1.2021, 23:42

    Yle julkaisi artikkelin https://yle.fi/uutiset/3-11758515?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp

    Aiheena ”Lontoolaistutkijat laativat ”10 kultaista ohjetta”, joilla maailman metsäluonto voidaan pelastaa”

    Tuo sisältää aika rajusti pielessä olevia väittämiä.

    Heti alkuunsa, ”Suomen metsät uudistuvat suurelta osin luonnonmukaisesti”

    Sitten tutkijat kuulemma kertovat, että ”Luonnollisesti uusiutuneet metsät sitovat itseensä jopa monikymmenkertaisesti enemmän hiiltä kuin istutusmetsät”

    Lopuksi kuulemma Luken tutkimusproffan mukaan ”Suomessa metsät saavat yleisesti uudistua luontaisesti, joskin joskus turvaudutaan kylvöön tai istuttamiseen”

    Toivottavasti tämä Luken proffa ei oikeasti tee työtänsä tuollaisen käsityksen pohjalta, vaan Yle referoi väärin.

    Ei ihme, että suuri yleisö saa erikoisen kuvan metsätaloudesta, kun pääuutisissa on näin suuria asiavirheitä.

    Tekijä
    Olli Salli
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Olli Salli 29.1.2021, 23:47

    Lähetin korjauspyynnön ”Suomessa ei käytetä luontaista uudistamista mitenkään suurelta osin. Onneksi, sillä Suomen ilmasto-oloissa luontainen uudistuminen onnistuu yleensä heikosti, eikä suinkaan tuota ”monikymmenkertaisesti” paremmin hiiltä sitovaa taimikkoa, vaan noin joka toisessa tapauksessa uudistuminen epäonnistuu <Linkki Metsäkeskuksen havaintoihin luontaisesta uudistamisesta>

    ”Kaikki taloudellisesti merkittävät metsäpuumme uudistetaan valtaosin viljellen. Metsänviljely on edellytys sille, että esimerkiksi metsänjalostuksella aikaansaatu puiden kasvun ja laadun paraneminen voidaan hyödyntää.” <Linkki Luken selitykseen metsänuudistamisesta>

    Tuoreimpana tilastoituna vuonna 2019 metsää istutettiin 114000 hehtaarille ja luontaista uudistamista yritettiin 28000 hehtaarilla <linkki Luken tilastoon aiheesta>

    Piti jättää tästä nuo linkit pois, kun muuten viesti ei tunnu tulevan perille.

    Olli Salli 29.1.2021, 23:49

    Kyselin myös tuolta Luken proffalta että mites noiden asioiden kanssa nyt oikein on https://twitter.com/ollisal/status/1355267170469601281?s=19

    mulle 30.1.2021, 04:27

    Totuus voi satuttaa Olli Salliakin,mutta se voittaa siltikin nämä savuttajat pois.

    Mottimasa Mottimasa 30.1.2021, 05:53

    ”uudistuvat suurelta osin” ei siis suurimmalta osin voi pitää hyvinkin paikkaansa, onhan meillä kymmeniä prosentteja metsää, joka ei ole ollenkaan metsätalouden piirissä ja joka silti uudistuu jatkuvasti. Jonku verran myös metsätaloudessa käytetään luonnollista uusiutumista. Tulos voi olla yllättävä

    Gla Gla 30.1.2021, 06:01

    Artikkelissakin todettiin, että lontoolaistutkijoiden näkökulma on globaali, joten suomalaisen metsänomistajan voi olla vaikea niitä omaksua. Silti Koivulan kommentit ihmetyttää.

    ”Suomessa metsää on paljon, mutta joka tapauksessa on syytä miettiä, minkä laatuisia ne ovat. 90 prosenttia metsistä on niin yksipuolisia, ettei iso osa uhanalaisista eliölajeista löydä niistä elämisen eväitä, muistuttaa tutkimusprofessori Matti Koivula.”

    Tämäkin kaipaa tarkennusta. Eliölajit ovat suurelta osin erikoistuneita ja on luonnollista, että etelässä monimuotoisessakaan metsässä viihdy esim. naali. Sellaista metsää ei siis ole olemassakaan, että kaikki uhanalaiset lajit siellä viihtyisi.

    Koivula lienee Ylen luontotoimittajien luottopakki, kun tarvitaan hyviä kommentteja juttuihin.

    Täkäläistä näkökulmaa voisi edes joskus käsitellä siitä lähtökohdasta, miten talousmetsissä puulajivalinta tehdään ja kuuluuko jaksollisesti kasvatettavan talousmetsä-käsitteen kohdalle vetää yhtäsuuruusmerkit tasarakenteiseen ja perinnöllisesti suppeaan yhden puulajin metsään. Taimitarhan taimistakin on suuri osa metsikkösiementä, joten tuskin ne taimet millään tavalla luontaista suppeamman perimän omaa varsinkaan, kun siemenet ovat peräisin jostain muualta kuin istutettavan metsikön alueelta.

    Ylipäätään luontaisen uudistamisen vs viljelymetsän perinnöllisyys uudistettavalla kuviolla on kiinnostava asia. Luontaisesti uudistettavassa siemenet on peräisin hyvin lähellä sijaitsevista puista. Viljelyssä käytettävä siemen voi olla paljon laajemmalta alueelta. Pölytyksessä joka tapauksessa geenit leviää.

    Olli Salli 30.1.2021, 08:24

    Gla, hyvä pointti muuten perintötekijöiden vaihtelu viljelytaimissa.

    Kun luonnollista uudistamista tehdään siemenpuilla, niin sillonhan syntyvistä taimista suuriN osa on peräisin vain näistä muutamista jätetyistä emäpuista. Maassa on toki jo ennen hakkuutakin siemenpankkia, mutta siitä syntyvistä taimista ainakin männikössä monet poistetaan etukasvuisina ”räkämäntyinä”, kun ne ovat turhan paljon edellä siemenpuiden luomaa taimikkoa.

    Jatkuvassa kasvatuksessa sentään mahdollisia emäpuita on kuviolla enemmän. Tosin se jää vielä laajemmassa mittakaavassa nähtäväksi, että onnistuuko se taimettuminen niissä lopulta kuinka hyvin, ja millaisilla kasvupaikoilla.

    Mottimasa, no tottahan tuokin että nuo ”suurelta osin luonnollisesti” ja ”joskus viljellään” ilmaisut ovat sen verran väljiä, että ne voisi ymmärtää myös tarkoittamaan ”enemmän kuin häviävän pieni määrä luonnollisesti” ja ”lähes, mutta ei ihan aina viljellään”. Mutta en tiiä kumpi olisi pahempi, että toimittaja on pihalla vai että tarkoituksella antaa näin harhaanjohtavan kuvan.

    Jätkä 30.1.2021, 08:25

    Se, että joku on saanut Professorin vakanssin, ei merkitse sitä, että hän olisi sen pätevyytensä avulla hankkinut, vaan se voi olla – ja onkin monasti, ostettu virka. Mikään muu ei selitä näiden pöljien ”professoreiden” isoa määrää, eikä heidän möläytyksiään. Kun maksajan maksusitoumus loppuu, loppuu usein myös se virka.

     

    Ola_Pallonivel 30.1.2021, 08:54

    Lontoolaistutkijat voisivat aloittaa tonkimisen ihan siitä yliopiston vierestä ja laajentaa koko maahan. Voisivat myös perehtyä omaan historiaan ja sitten miettiä, miten on siellä metsät hoidettu. Miten meni noin niin ku omasta mielestä?

    hemputtaja 30.1.2021, 09:02

    Olenpahan eri mieltä tuosta ”monasti, ostettu virka” oletuksesta. Ei taida metsäalalla olla montaa ”ostettavaa” professorin virkaa. Liekö muillakaan aloilla.

    Poliittiset nimitykset ovat sitten eri juttu. Olen antanut itselleni kertoa, että esim. jatkuvan kasvatuksen profeetta sai aikanaan merkittävän virkansa Kalevi Sorsan äänellä. Sen jälkeen onkin kyseisen viran merkitys pahasti hapertunut ja jää toiseksi mm. WWF:n ”metsäasiantuntijalle”, jota – ynnä muita vastaavia – mm. YLE  käyttää ”metsäasiantuntijanaan”.

    Nykyisin maan hallitus ei taida enää professoreiden nimityksiin sotkeutua, ministeriöt lienevät syyllisiä.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 30.1.2021, 09:03

    Olli Sallille kiitokset kommenteista. Melkoinen metsäasintuntija Yle, jota joudumme kustantamaan pakkomaksulla.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 81)
1 2 3 … 7 8 9