› Keskustelut › Metsänhoito › Yle taas aivan pihalla miten metsätalous Suomessa toimii

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 81)
1 2 3 … 6 7 8 9

  • Yle taas aivan pihalla miten metsätalous Suomessa toimii

    Sent on: 29.1.2021, 23:42

    Yle julkaisi artikkelin https://yle.fi/uutiset/3-11758515?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp

    Aiheena ”Lontoolaistutkijat laativat ”10 kultaista ohjetta”, joilla maailman metsäluonto voidaan pelastaa”

    Tuo sisältää aika rajusti pielessä olevia väittämiä.

    Heti alkuunsa, ”Suomen metsät uudistuvat suurelta osin luonnonmukaisesti”

    Sitten tutkijat kuulemma kertovat, että ”Luonnollisesti uusiutuneet metsät sitovat itseensä jopa monikymmenkertaisesti enemmän hiiltä kuin istutusmetsät”

    Lopuksi kuulemma Luken tutkimusproffan mukaan ”Suomessa metsät saavat yleisesti uudistua luontaisesti, joskin joskus turvaudutaan kylvöön tai istuttamiseen”

    Toivottavasti tämä Luken proffa ei oikeasti tee työtänsä tuollaisen käsityksen pohjalta, vaan Yle referoi väärin.

    Ei ihme, että suuri yleisö saa erikoisen kuvan metsätaloudesta, kun pääuutisissa on näin suuria asiavirheitä.

    Tekijä
    Olli Salli
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki 31.1.2021, 14:37

    Tuleehan toki tukkia tuottaessakin aina kylkiäisenä väkisin kuitua, harvennuksissa etenkin, ja jonkinverran päätehakkuulla.

    Hakkuujätteidenkin hiilestä osa jää maaperään.

    Uudistusalan hiilesta 60% on maanpinnan alapuolella, eikä se sieltä ihan heti tule ilmakehään. Luken tutkijan Ilvesniemen mukaan ainakaan 20 vuoteen.

    Suomen metsät lisäävät kasvua noin 1 milj.m3/v. Tuo kasvunlisäys ottaa ilmasta hiilioksidia n. 2, 5 milj.tn/v.

    Liite: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#0f9046d9

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.1.2021, 15:28

    Olisiko Kurjella viite tuohon kasvun allokoitumiseen maanalaiseen ja maanpäälliseen?

    Elävän puun biomassasta valtaosa on maanpäällistä, ja siitä valtaosa runkopuuta. Mieleeni on jäänyt jakauma: runkopuuta rapiat puolet ja loput juuristoa ja latvusta. Tässä pitää huomata että jos rajana on maanpinta, suuri osa kantoa tilastoituu runkopuuksi. Lisäksi pitää muistaa että kasvu on eri asia kuin biomassa. Massa kumuloituu, mutta kasvusta osa menee ’hukkaan’ kun hienojuuria ja oksia ja neulasia kuolee karikkeeksi.

    Eri ikäisten havupuiden maanpäällisiä biomassoja on mitattu tutkimuksissa. Esimerkiksi: Age effect on tree structure and biomass allocation in Scots pine (Pinus sylvestris L.) and Norway spruce (Picea abies [L.] Karst.) 2020. Annals of Forest Science 77(3):90.

    Tässä on juuret mukana: Biomass expansion factors (BEFs) for Scots pine, Norway spruce and birch according to stand age for boreal forests. Forest Ecology and Management Volume 188, Issues 1–3, 5 February 2004, Pages 211-224.

    Kurki 31.1.2021, 16:24

    Olisiko Kurjella

    Edellisen postauksen linkissähän tuo selitetään.

    Massa kumuloituu, mutta kasvusta osa menee ’hukkaan’ kun hienojuuria ja oksia ja neulasia kuolee karikkeeksi.

    Kun kasvu on uutta.

    Esimerkiksi 20 vuodessa Suomen metsät ovat kasvanneet uutta varastoa maanpinnan päälle 500 milj.m3 (2000->2500) ja yhteensä maaanlaisen varaston kasvun kanssa 1250 milj.m3, joka kaikki on olemassa. Ei tämän karikkeesta mitään ole kuollut.

    Koko poistuma (hakkuut yms.) vuosittain on jo huomioitu karikkeineen vähennyksenä Suomen metsien vuosikasvusta 100..110 milj.m3/v, kun maanpäällinen hakkuusäästö keskimäärin on ollut vuosittain 25 milj.m3/v  eli 20 vuodessa yhteensä 500 milj.m3.

    Ymmärtäisin näin,ettei tietenkään maahan voi kerääntyä hiiltä äärettömiä määriä, vaan maaperän hiili korreloi metsän maanpinnan yläpuolelle sitoutunutta hiiltä.

    Jos luonnontilaisen metsän puusto pysyy keskimäärin 100 m3/ha tuhansia vuosia (eikä ole nielu eikä päästökään), jolloin metsää palaa, kaatuu myrskyissä ja uusiutuu, niin maanpäällä hiilestä on 40% maaperässä 60%.

    Mutta jos metsä maanpäällä sitten kasvattaen saadaan nostettua 200 m3/ha, niin metsä sitoo kaksinkertaisen määrän hiiltä niin maanpinnan päällä kuin allakin.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.1.2021, 16:50

    Em. linkissä sanotaan: ”Metsän hiilestä keskimäärin 60 prosenttia on maaperässä, kun mukaan lasketaan myös humus, karike ja puiden juuret. Loppuosa metsän hiilivarannosta on sitoutunut puustoon.” Loppuosa 40 prosenttia on siis maanpäällistä. Vuotuisesta puiden kasvusta on suurin osa maanpäällistä, muuten puut olisivat eri muotoisia kuin nyt.

    Olli Salli 31.1.2021, 17:41

    Tämän mukaan karikkeesta hajoaa kymmenessä vuodessa 75%, eli ei sekään lähellekään yhtä pitkäikäinen hiilivarasto ole, kuin tukiksi kasvanut runkopuu rakentamiseen käytettynä https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5980.pdf

    Muutenkin itse asiassa informatiivista luettavaa tuo. Tekisi hyvää näille YLEn yms ”tiedon”jakelijoille myös.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.1.2021, 18:17

    Kyllä pienet karikeositteet hajoavatkin nopeasti, mutta syötteestä jää osa melko pysyviksi hiiliyhdisteiksi maaperään. Lisäksi isojen puiden kannot säilyvät useita vuosia hajoamatta.

    Tilley 1.2.2021, 08:38

    Aloituksen nostamat ”virheet” ja virheet YLE:n artikkelissa ovat tulleet tässä ketjussa hyvin käsiteltyä, mutta jotenkin hieman outo asenne aloittajalla on, kuulostaa siltä että hän luulee tietävänsä miten asiat on, mutta ei ole todellisuudessa perehtynyt asioihin läheskään niin hyvin kuin itse luulee. Kun aihe kiinnostaa, kannattaisi lukea aiheesta alkuunsa esim. tutkinnon verran, niin saisi monipuolisesti tietoa, ei vain siitä alun perin itseä kiinnostavasta näkökulmasta.

    Vielä kertauksena: 1) ”Suomen metsät uudistuvat luonnonmukaisesti”, huom. tärkeä sana ”uudistuvat”. Siis itsestään. Kuten metsänhoidon kurssilla opetettiin ainakin minulle, ”pohjoisella havumetsävyöhykkeellä metsän kasvua ei voi estää”. Eli todella hyvin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta (metsänrajavyöhyke tuntureilla, hiekkadyynit länsirannikolla) täällä aina syntyy metsää vaikka (av0)hakkuunkaan jälkeen ei tehtäisi mitään. Eroosio ja aavikoituminen eivät uhkaa. Toisin on monin paikoin maailmalla.

    2) ”Luontainen metsä sitoo enemmän kuin istutusmetsä”. Toimittaja ei ymmärtänyt lainkaan mihin asia liittyi. Kyse oli tosiaan kiertoajasta, hiilivarastosta ja globaalista näkökulmasta. Väitteeseen sisältyy oletus, että istutusmetsä hakataan (joskus), luonnonmetsää ei ikinä. Tropiikissa eukalyptusplantaasien kiertoaika alle 10 vuotta, mikä ymmärrettävästi ei juuri varastoi. Luonnonmetsien puut elävät kymmeniä-satoja vuosia. Suomen metsät ovat, kuten A. Jalkanen hyvin sanoi, tästä näkökulmasta pikemminkin puolivillejä. Kiertoaika on pitkähkö, ja metsät sisältävät paljon luontaisesti syntynyttä puuta ja rauhoitettuja kuvioita.

    3) Professorin kommentin osalta artikkelissa oli alun perin toimittajan väärä siteeraus, joka on nyttemmin korjattu. Tällä hetkellä artikkelissa lukee oikein: ”Suomessa luonnonmetsät saavat yleisesti uudistua luontaisesti, joskin talousmetsissä turvaudutaan pääosin kylvöön tai istuttamiseen.” Tässä luonnonmetsillä viitataan taas metsiin, joissa ei harjoiteta metsätaloutta. Esim. suojelualueet, suojavyöhykkeet, luontokohteet jne.

    Olli Salli 1.2.2021, 08:51

    Hyvä kun juttu lopulta korjattiin!

    Asenteeni kumpuaa siitä, että harmittaa kun suuri yleisö lukee mediassa juttuja metsistä ja metsätaloudesta pääasiassa kirjoittajilta, jotka eivät juuri vaikuta olevan perehtyneen metsien biologiasta, kasvatus- ja käyttömahdollisuuksista edes perusasioihin. Siitä sitä vasta syntyykin kansassa toimintaa ”luulee tietävänsä”-pohjalta.

    Gla Gla 1.2.2021, 09:10

    Kun uutinen on kerran luettu, harva sitä enää palaa korjausten jälkeen lukemaan eli syntyneitä mielipiteitä ja mielikuvia ei myöhemmin tehty korjaus enää muuta.

    Tilleys: ”Vielä kertauksena: 1) ”Suomen metsät uudistuvat luonnonmukaisesti”, huom. tärkeä sana ”uudistuvat”. Siis itsestään. ”

    ”Uudistuvat” (preesens) ei tarkoita vain itsestään tapahtumista, koska valtaosa metsistä on talouskäytössä, jossa ihmisellä on enemmän tai vähemmän näpit pelissä metsän kehityksessä. Toki metsät uudistuvat myös itsestään, mutta tuo kommentti ei siis sulje pois muitakin merkityksiä.

    Yle: ”Suomessa luonnonmetsät saavat yleisesti uudistua luontaisesti, joskin talousmetsissä turvaudutaan pääosin kylvöön tai istuttamiseen.”

    Luonnonmetsät saavat yleisesti uudistua luontaisesti? Onko keinollisesti uudistuviakin luonnonmetsiä vai mitä ihmettä tällä halutaan sanoa? Minusta Olli Sallin asenteessa ei ole vikaa, vaan ihan jossain muualla. Tähänkin artikkeliin oli kelpuutettu WWF taivastelemaan nykymenoa, mutta ei näkökulmaa esim. metsäteollisuudelta tai valtiovarainministeriöltä, joka hattu kourassa hakee ulkomailta lainaa kattamaan suomalaisten ruokahalua.

    Gla Gla 1.2.2021, 09:31

    Otsikon alle oli muuten jätetty tällainen lause:

    ”Suomen metsät uudistuvat suurelta osin luonnonmukaisesti, mutta valtaosa metsistä on lajistoltaan köyhiä.”

    Minulle tuo kertoo siitä, että kun edes luontainen sukkessio ei tuota lajistoltaan rikasta ekosysteemiä, turha tässä on puupelloista olla huolissaan. Listat uhanalaisista lajeista kertoo siitä, että suomalaisessa luonnossa on luontaisesti suuri joukko harvinaisia lajeja. Ei niiden edes kuulu olla särjen kaltaisia yleisiä lajeja.

    Tietenkään tätä Yle ei tarkoita, koska uutisen päämääränä on kasvattaa huolta talousmetsien käsittelystä. Miten muut tuon Ylen toteamuksen ymmärtävät?

     

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 81)
1 2 3 … 6 7 8 9