› Keskustelut › Metsänhoito › Z-baum metsänhoito

Esillä 7 vastausta, 1 - 7 (kaikkiaan 7)

  • Z-baum metsänhoito

    Sent on: 21.1.2013, 19:02

    Saksalaistyylinen Z-Baum (tavoiterunko) harvennustyyli sopisi hyvin sovellettuna Suomen kustannuskriisissä painivaan metsätalouteen.

    Tavoiterungolle asetetaan tavoiteläpimitta (Saksassa kuusella 50 cm) ja tälläisiä tavoiterunkoja kuusikossa kasvatetaan 200 kpl hehtaarilla. Näin puiden välimatka on 7 metriä.

    Suomessa voisi kasvattaa 100-? runkoa/ha tällä menetelmällä päätehakkuuseen asti.

    Tavoiterungon tulee olla ehdottomasti päävaltapuu, omaa hyvän latvuksen ja on tyvitukin matkalta hyvälaatuinen.Mänty ja R-koivu pystykarsitaan.

    Ainoaksi toimenpiteeksi jää kasvutilan antaminen ja pystykarsinta.

    Metsiköstä saataisiin näin päätehakkuussa energiapuuta ja järeitä tukki runkoja.

    Teoreettisissa pystykarsinta ohjeissa tavoiterunkoluvuksi annetaan 400-600 runkoa/ha. Mutta käytännössä näin monta runkoa ei edes metsiköstä löydy, pl. huippumetsiköt.

    Itse olen löytänyt 130-250 valiorunkoa/ha. Kasvutilaa annetaan jatkuvasti, periaatteella että latvus pysyy vapaana. Puuston tulee olla nuorta ja reaktiokykyistä.

    Muiden puiden raivaaminen ja korjaaminen jäisi siis kokonaan pois. Kustannussäästöjä tulisi reilusti. Ja menetelmä on helppo toteuttaa, Sthillä vaan kasvutilaa. Sisältöä on muokattu
    Lähetetty: 19 h, 4 min sitten
    Lähettäjä: metsänhoitaja
    ——

    RE: Jatkuvaa taimikonhoitoa
    Metsänvartija varmaan tarkoitti tätä filminpätkää:

    Siinä oli 50 vuotta harventamatta ollut istutuskuusikko Saksassa. Keski-Euroopalle tyypillisesti aluskasvillisuutta ei ole täysin sulkeutuneen latvuskerroksen alla. Lumituhot eivät ole karsineet heikkoa ainesta pois. Valkoisella renkaalla merkittiin kasvamaan jätettävät puut 8-9 metrin välein, tarkoituksena pitää ne 90-vuotiaiksi. Kaikki muu lähtee pois ajouralta kurottaen. Metsänhoitajan toiveena oli, ettei viiteen vuoteen tulisi kovaa myrskyä. Suomen kasvuoloissa taitaisi tuollainen tiheikkö harventua jo paljon aikaisemmin luonnonvoimien toimesta.

    Lähettäjä: lastunraapija
    —–

    Tekijä
    Pähkäilijä
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Pähkäilijä 21.1.2013, 19:03

    Jawohl. Noita tuli hakattua 1990-91 Saksassa. Puut olivat niin tiheässä että ilman vinssiä niitä ei saanut kaatumaan. Korjuuvauriot olivat aikamoiset.

    Toinen tapa hoitaa Z-Baum metsiköt oli poikkisahata n. 2 metrin kantoon ja pätkiä alas ryntäävä runko taas 2 metrin kohdalta. Nuo poistettavat rungot halottiin polttopuiksi ja myytiin omaan piikkiin valtion metsistä.

    Suomessa vastaavaa pätkimistä voisi käyttää myös, ravinteet jäisivät valiorungon lannoitteeksi.

    Ainakin kustannukset jäisivät alhaiseksi ko. menetelmällä.

    Hoitoalueellani kuviot raivataan 3 kertaa ja valiorungot karsitaan ja harvennetaan.

    Apuharvennuksen minimitavoite on kuitupuu/pikkutukki (runkoluku 1000/ha) ja valiorungoilla 32 cm läpimitta. Kasvutilaa valiorungoille avataan 25 m2, säde 2,82. Käytännössä kasvutila on tietenkin isompi.

    Lähettäjä: metsänvartija
    —-
    kun moderointi ei tämmöisiin puutu niin aloitetaan sitten oma keskusteluketju aiheelle – tokihan tämä on oman keskustelun arvoinen

    metsänvartija 21.1.2013, 23:24

    Kahden henkilön porukka hoitaisi Z-Baum (Z=Ziel=tavoite, Baum=puu) näppärästi.

    Yksi valitsee, mittaa tukkisaksilla läpimitan, karsii valiorungon (pl.kuusi), toinen raivaa kasvutilan. Metsurin mitta narulla kiinni valiorunkoon ja esim. 2.82 m säteellä olevat puut pois.Homma hoidettu.

    Tässä olisikin Metlalle, Metsähallitukselle, ym. organisaatioille tutkimuksen aihe.

    Energiapuun kysyntä näköjään kasvaa tulevaisuudessakin, joten sitäkin puuta löytyisi metsiköistä. Unohtamatta, järeää, hyvälaatuista tukkipuuta.

    Suometsiä on hoitamatta Suomessa hirvittävä määrä ja puunkorjuu on kallista ja vaikeaa. Suometsiin menetelmä sopisi hyvin. Ojalinjat on helppo korjata, mutta ojien välisellä saralla on jo vaikeampi operoida. Saroille tämä hoitomenetelmä sopisi hyvin. Hieskoivusta saisi energiaa päätehakkuussa, unohtamatta biologista kuivatusta sekä lannoittavaa vaikutusta.

    Ja jo tutkitut sekä havaitut korjuuvauriot jäisivät samoin pois.

    Metsäopetus voisi kouluttaa nopeasti henkilöitä kyseiseen työhön. 6 kuukautta teho-opetusta sisältäen moottorisahan käyttöä, pystykarsintaa ja metsänhoitoa. Fiskarsin oksaleikkurilla ja pienellä 192 Sthil moottorisahalla työ onnistuu kevyesti.

    Kaikki metsänhoitotoimenpiteethän tehdään päätehakkuu puustoa ajatellen. Näin toimien metsänhoidon pääidea olisi helposti hoidettu, kustannukset huomioon ottaen.

    Saksalaisen tutkimuksen mukaan harventamattoman metsikön läpimitta oli kehittynyt 22 vuodessa 7 cm->14 cm, Z-Baum konseptilla 20 cm->36 cm, järeimmät yksilöt 27 cm->46 cm.

    Rauduskoivuja joita syntyy luontaisesti viljelykuusikoihin kannattaa hoitaa tällä menetelmällä. Tyvikoivu on rahapuu.

    metsänvartija 22.1.2013, 12:44

    Aktiivinen metsänsä hoitoja voisi hyödyntää Z-Baum kasvatusmallia erikoispuuntuotannossa. Eli keskittyy järeiden, hyvälaatuisten runkojen kasvattamiseen.

    hemputtaja 22.1.2013, 14:36

    Taitaa olla kyseessä Keski-Euroopalainen, todellinen laatupuun kasvatus.

    Voisihan tuota Suomessakin yrittää ja varmaan moni yrittääkin. Lähtöasetelma vain on paljon heikompi.

    Suomessa taitaa olla nuusaa kasvattajista, jotka tuohon pystyisivät. Metsähallitus ja firmat saisivat kyllä kokeilla. Ties vaikka kokeilisivatkin.

    Yksityispuolella muutama kartano voisi tuohon pystyä. Muuten kyllä voisi viimeistään perikunta pyyhkiä pyllynsä papan suunnitelmilla. Perikunnan viherpiipertäjä vielä itkisi kuinka pappa on pilannat hyvän jk-metsän ja ryhtyisi korjaamaan.

    Alkuun (siis 100 vuoden päästä) myös kertyvän laatupuun joutuisi myymään Saksaan (kuten taidetaan tehdäkin – pienessä mitassa). Täällä on liian pieni kysyntä.

    metsänvartija 22.1.2013, 14:44

    Metsähallitukselle on joskus asetettu erikoistehtäväksi sellaisen puun tuottaminen, jota muiden metsänomistajien metsissä ei tuoteta.

    Epäonnistuneet viljelymetsät täyttää nämä ehdot yksityismetsissäkin. Vain raivaus ja järeää puuta kasvaa.

    metsänvartija 9.7.2013, 18:12

    Jos ja kun metsälaki muuttuu, tälläinenkin metsänkäsittely siis sallitaan.

    Uudistaminen hoidetaan mätästyksellä ja kuusen viljelyllä.

    Mättäitä 600-700 kpl/ha.

    Kysyin hinnan urakoitsijalta(huippu yritys) laakamätästyksestä. Tunti hinta 65 ecua+alv. Kaivurilla pystyisi tekemään mättäät kahdessa rivissä, eli rivi-istutus kaupan päälle.

    Nuorissa kasvatusmetsissä Z-puut=valiorungot vapautetaan, mänty+r-koivu karsitaan. Sekä valiorungoille pistelannoitus.

    Päätehakkuussa siis löytyisi järeitä valiorunkoja.

    Esim. 357 runkoa/ha*1,2 m3=428 m3 + muu, käsittelemätön puusto päälle.

    Lehtipuusto lannoittasi valiorunkoja samalla. Viljelykuusille tehdään jatkuvaa reikäperkausta.

    jees h-valta 9.7.2013, 20:07

    On menossa helppoon suuntaan tuo metsätalous, voi jessus sentään.

Esillä 7 vastausta, 1 - 7 (kaikkiaan 7)