Käyttäjän 140ärrä kirjoittamat vastaukset
-
Pelkkä torjuntataistelu johtaa lopulta puolustajan perääntymiseen.
Tämä on totta, nykyisessä julkisessa metsäkeskustelussa aloite on sillä, joka vetoaa tunteisiin, ja käytännönläheisempi metsäsektori vain reagoi. Aloitetta olisi otettava omiin käsiin, jos halutaan muutakin ääntä esille.
Minulla sattuu olemaan metsissä muutamia erittäin järeitä haapoja (ei löydy motoa tästä maasta, jonka kouralla pystyisi ottamaan), joita olen säästänyt juurikin monimuotoisuusmielessä.
Ei käy kiistäminen, etteikö toisaalta arveluta riski kalliista vuokralaisesta ja ymmärrän kyllä niitä, jotka pyrkivät riskin minimoimaan. Liiturin aluetta ei todellakaan korvata metsänomistajalle täysimääräisesti. Eikä sitä pureta, ennenkuin etelään tarvitaan lisää vihreää sähköä.
Jos istutusmetsään sijoitettu euro tuottaa vasta 60 vuoden päästä
Ei, kyllä se tuottaa joka vuosi. Metsä on kuin oma yksityinen pankki, joka maksaa hyvää korkoa. Kaikilla ostamillani tiloilla on ollut viljelemättömiä aukkoja tai peltoalaa, jotka olen muokannut ja istuttanut. Päätehakkuuta en niiden osalta tule koskaan näkemään, vaikka suvussa on pitkäikäisiäkin ollut poikkeuksellisen paljon, mutta kuvioiden arvot ovat nousseet koko ajan. Ensimmäinen suuri hyppäys tapahtuu siinä vaiheessa, kun taimikko on saatu vakiintumaan.
Se on aivan totta. Kun uudistushakkuussa saa tukista vaikkapa 20€ korkeamman hinnan (80€ * 25% = 60€) verrattuna jk-hakkuuseen, on jo 100:lla motilla per hehtaari kuitattu uudistus- ja taimikonhoitokulut oikein reilumman kautta.
Minä en ainakaan alkaisi energiapuuta myymään muuten, kuin sillä perusteella, että myyntierän arvo on selvillä sen siirtyessä laanille. Jos jotain lämpöarvoja aletaan määrittelemään vasta laitoksella, on laanissa seisottamisen kustannukset siirretty myyjälle.
Kuten Ammatti Raivooja esitti: jätetään taimikkoon murkinaa siinä vaiheessa jossa pääpuulaji mänty ei enää kärsi syönnistä. Vähintään taimen pääranka on hirvien ulottumattomissa ja syönti kohdistuu sivuoksiin.
Koivulla tämä taktiikka ei auta, kun koivun taimia katkotaan jälkikasvulle.
Kyllä myös mäntyä katkotaan, ja lisäksi kalutaan kuorta. Eli sen verran pitkään pitää hirvet saada pysymään poissa mäntytaimikosta, että syöntikorkeudella on paksumpaa kuorta, joka ei enää maistu.
Petojen läsnäolon arvelen vaikuttavan niin, ettei lauma välttämättä parkkeeraa samaan taimikkoon koko talveksi.
Jos ukraina antaa periksi alueluovutuksessa niin sota päättyy.
Ei pääty, tauko saattaa tulla hetkeksi.
Tamppaajat ovat jääneet kyydistä aukkoon pyörimään vuosikymmeniksi!
Vuosikymmenissä kerkeää pyörimään useammallakin aukolla, jos on päätehakkuusta saatuja rahoja sijoittanut uusiin metsiin. Parissa vuosikymmenessä aukossa tulee jo eteen ensiharvennus. Eikä tarvitse harvesterin pyöriä harveikossa etsimässä, että mistähän saisi seuraavan rungon otettua.
Mikä ihmeen juttu tämä viestien laskeminen on? Oikeastiko joku pitää kirjaa?
Jos harmaat ”Travoltat” todella ovat matemaatikkoja, niin ehkä teijän pitäisi todistaa se ratkaisemalla se keskinopeusyhtälö – sehän on vain vauhtia ja aikaa, ei sen kummempaa fysiikkaa.
Sehän ratkaistiin jo – jk:n yksi auto paahtaa isommalla riskillä vähemmän matkustajia kohteeseen, kuin jaksollisen monta autoa pienemmällä.