Käyttäjän 140ärrä kirjoittamat vastaukset
-
liikaa pienituloisia vapaamatkustajia, progressiosta on jouduttu sen takia tekemään kohtuuton.
Mutta tuohon porukkaanhan on helppo hankkiutua ja näin päästä voittajaksi!
Heinä ja ohuet varvut eivät autolle tee mitään. Sillointällöin käy raivaussahan kanssa kävelemässä läpi, niin ei paksumpiakaan pääse tulemaan. Joutuuhan pientareita joka tapauksessa siivoamaan. Kannattaa myös ajaa raiteiden sivussa, sillä tavalla tiehen ei niin helposti painu vettä kerääviä uria ja kurittaa se vähän kasvustoakin.
Keski-Savon MHY:llä energiapuu tiettävästi liikkuu. Lähilaanilla, jonne omiakin puita meni, puu häviää jonnekin ja uutta tulee tilalle koko ajan.
Lauha talvi näkyi omissa hakkuissa viime talvena siten, että energiapuuta kerättiin justiinsa mitä haapaa ja kaikkein isoimpia leppiä sattui kohdalle osumaan, muuten kyllä latvusmitat oli varsin konservatiivisia, ei todellakaan vedelty kolmeen senttiin karsitun rangan latvan halkaisijaa ja kuituun käymätön pikkupuu painettiin ajouralle. Minulle sopi, koska keräilen jämäpuun omaan käyttöön.
Energiapuun varastot ovat siis täynnä nyt ja kysyntä juuri nyt heikkoa. Kova pakkastalvi muuttaa tilanteen, jos on muuttaakseen. venäjän raja ei tule vähään aikaan aukeamaan tuonnille.
Esim. Liimataisen Matti on Greenpeacen johtajana ollut sopimassa luontojärjestöjen oman (hallinnossa mm.Greenpeace,WWF(perustajajäsen),Luonnonsuojeluliitto,Luontoliitto metsäryhmineen,yms,yms.) sertifiointijärjestön FSC uusia kriteereitä.Kriteereiden mukaan avohakkuupuusta tehdyt tuotteet tulevat pitkälle tulevaisuuteen olemaan suurin tuoteryhmä jonka menekkiä luontojärjestöt tulevat omalla sertifikaatillaan edistämään.Edes Matti Liimatainen ei (eikä yksikään minkään luontojärjestön edustaja) kyseenalaistanut FSC-avohakkuita vaikka hänellä olisi ollut siihen oiva tilaisuus.Kaksinaamaista toimintaa Matilta mutta ei mitään uutta…
Tässä on kaksi eri asiaa: Toinen on toiminta luontojärjestössä, toinen on toiminta poliitikkona. Nuo sertifiointi-asiat perustuu siihen, miten luonto toimii ja miten ihmisen tarpeet saadaan siihen sovitettua. Politiikka taas perustuu ennenkaikkea mielikuviin. Keskivertoäänestäjä ei ole kovinkaan perehtynyt asioihin, ja vihreät on ympäristöasioissa populistinen puolue. Populismiin kuuluu mutkien vetäminen suoraksi.
Savon Voiman alueella, jos on kausisähkösopimus (niinkuin sähkölämmitteisessä talossa kannattaa olla) siirron hinta talvipäivänä on 6c/kWh kalliimpi, kuin yöllä. Siitä se suurin ero saadaan.
Metsälehdestäkö juuri luin että jk-metsään jätettiin 200 kuutiometriä puuta kasvamaan, eli ei sen ole pakko olla harveikko.
Mutta riittääkö tuollaisessa metsässä pohjakerroksessa valoa tukemaan luontaista taimettumista?
Kaikilla hakkuutavoilla on ainakin jonkinlainen vastineensa luonnonmetsien kehityksessä ja häiriödynamiikassa. Jk-metsän pienpuuston harvennuksen ymmärtää helposti: se vastaa itseharvenemista kuten jaksollisen alaharventaminenkin. Jk-metsän isojen puiden yläharvennus vastaa jotenkin luonnonmetsän pieniä häiriöitä (pienaukkodynamiikkaa) ts. metsikön vanhimpien puiden kuolemista – joskin luonnonmetsän puut elävät paljon vanhemmiksi.
Jk-metsässä isojen puiden poistuman mittakaava on ihan muuta, kuin luonnollinen itseharventuminen. Ei luonnonmetsä yleensä ole jk-metsän tapainen harveikko, kuin enintään sukkession alkuvaiheessa tai erityisen karuilla kasvupohjilla.
Venäläiset melko epeleitä. Lennelleet su-35 hävittäjillä naton tukikohtien ympärillä euroopassa eikä amerikkalaiset tutkat ole havainneet mitään, kun venäläisten elektroninen häivetekniikka on niin hyvää.
Ilmankos Ukrainan ja edes Kurskin alueen valtaaminen etenee heikosti, kun sotavoimat haahuilee ihan muualla, kuin itse pelipaikalla – vaikka Ukrainan armeija kuulemma yrittää koko ajan antautua.
Jos haluat että jk-metsässä kasvaa oikeat puut, lopeta sen halveeraus ja korjaa ensin asenteesi. Ei siinä sen kummempaa.
Tietyt puut siis eivät kasva, jos asenne on väärä? Enkä minä halveeraa, minä vain ihmettelen, miten jk:n lupaukset käytännössä voisivat toteutua, kun metsässä luonnostaan kasvutilasta kilpailee muutakin, kun kasvatettavia puita, tai puita ylipäänsäkään, ja toisaalta melkein kaikki Suomessa kasvatettavat puut sietävät varjostusta hyvin huonosti. Mitään luonnollista prosessiahan ei olekaan, jota jk-hakkuut jäljittelisivät, toisin kuin jaksollisessa. Ehkä sitten, kun jalot lehtipuut (menestyvät myös puolivarjossa) alkavat menestymään Suomessa, tulee jk:stakin paremmin lupauksiensa mukaisesti toimivaa?
Parhaiten jk näyttäisi tosiaankin kasvattavan lupauksia.