Käyttäjän 140ärrä kirjoittamat vastaukset
-
Oma kokemus kyllä on, että jos ainetta haluaa kuluttaa vähemmän, niin suuttimen pitää sumuttaa jonkin verran, ja se viedä senttien päähän kohteesta. Metrin päästä käsitelläkseen pitäisi olla pistemäinen suihku ja erittäin vakaa käsi. Ehkä jollain on, mutta minulla ainakaan ei, ja ainetta menee ohi. Kun puu alkaa olemaan sen verran korkea, ettei latvakasvuun enää ylety käsittelemään, olen ruiskuttanut sivuoksien päät ja rungon. Joskushan kuorikin maistuu. Rungossa aine näkyy pysyvän pidemmän aikaa, joten niitä ei tarvinne joka vuosi käsitellä, ja nopeastihan kuori paksuneekin huonommin maistuvaksi.
Ensimmäisen Trico-käsittelyn tein kuusi vuotta sitten. On kuvio muuttanut rajusti näköään sen jälkeen, kun luonnontaimetkin on päässeet nousemaan. Toinen huomio on se, että missä olen Tricoa käyttänyt säännöllisesti, on selvästi vähemmän hirvikärpäsiä, eli vaikka alueella olisi syömäkelpoista lehtipuuta, siirtyy hirvet mielummin muualle.
Puut on mahdollista ajaa toistakin kautta, mutta sinne pitää saada sitten tieoikeus. Lienee kohtuullista odottaa Fingridin korvaavan ne kulut.
Onkohan maaperä sellaista, että boori huuhtoutuu herkästi pois, tai sitten puutos on ollut sen verran kova, että se sitoutuu maaperään täysimääräisesti? Boorilla terästetty tuhka saattaisi ehkä toimia pidempään?
Israel ei sentään varastaa.
Uhuh ja oijoi, aina paranee, tuo oli hyvä.
Tottahan tuo oikeastaan on. Väkivallan käyttö tai sen uhka kun tekee varkaudesta ryöstön.
No, ainakaan kyse ei sitten ole puupellosta, vaan enemmänkin puupenkistä!
Kaverilla on sen verran kokemusta, että vajaat 10ha lunastettiin uuden eritasoliittymän alta, ja siinä sentään ramppien väliset alueetkin lunastettiin, kun eihän niissä kannata mitään kasvattaa. Tuo oma tapaukseni on vaihtoehtoinen reitti toiselle ehdokkaalle, joten pitää toivoa, että se toinen tulee valituksi.
Huoltoalueeksi ei ole mahdollisuuksia, kun valtatiellä on ohituskaistat tuolla kohdalla, eli liittymiä ei voi tehdä kohdalle, ja olemassa olevan liittymän suunnasta pääsyn katkaisee suo. No siinä olisi kyllä pienehkö alue ensin, hyvää kantavaa hiekkamoreenimaata.
Huutokoski-Kontiolahti-linjalla on menossa ympäristöselvitys.
Huutokoski-Kontiolahti – Fingrid
Huomasin, että vaikka linja pääosin olisi tarkoitus tehdä niin, että uusi 400kV linja yhdistetään olemassa olevan 110kV linjan kanssa, niin osalla matkaa 400kV linja onkin suunniteltu rakennettavaksi 110kV linjan viereen. Oma tilani sattuu juuri tuolle osuudelle.
Lopputulos olisi, että tilalla jäisi leventyneen johtokadun ja valtatien väliin yli puoli kilometriä pitkä ja 8-22m leveä kuvio. Lisäksi laanipaikka tulisi käyttökelvottomaksi, koska johtokadulla ei saa varastoida puutavaraa.
Tietysti alueella on nyt pari hehtaaria taimikkoa, jonka hoitaminen ei välttämättä tule johtamaan mihinkään…
Päätöksiähän ei ole tehty, mutta liekö mahdollista saada lunastukseen myös tuota johtokadun ja valtatien väliin jäävää nauhamaista kuviota, onko aiemmin toimittu kuinka? Pinta-ala on pieni, mutta lähikuljetusmatka iso, ja odotettavissa oleva tuotto lienee lähinnä tuulenkaatoja.
Monet puhuu ampiaisista ja mehiläisistä ristiin. Ampiaisiakin on lajeja, jotka pesii yksinään, eikä niistä harmia ole.
Pari-kolme kertaa on pesälle osuttu, ja kyllä siinä vähän väsyneempänäkin löytyy ihan kunnolla virtaa sprinttiin, kun huomaa pörinän alkaneen.
On kyllä sellainen aloite, että jos läpi menee laiksi asti, niin tähän asti säästetyt järeät haavat menee kyllä maapuuksi, riski kasvaa aivan liian isoksi.