Käyttäjän 140ärrä kirjoittamat vastaukset
-
Hirvi taitaa olla merkittävin este laadukkaan koivun kasvatuksessa.
Metsäkeskuksen aineistoon ei metsäsuunnitelmia kannata tosiaan perustaa. Toissa talvena tehtiin harvennuksia, ja metsänkäyttöilmoitukset tietenkin hoidettiin sen myötä. Edelleenkin kuitenkin ehdotetaan samoille kuvioille harvennuksia, ja sittemmin on parin kohdalla jo suorastaan kiireiseksi ne tuomittu. Puuvarannot tietenkin heittää siinä samalla.
Akut varmaan pysyy kovimpia pakkasia lukuunottamatta riittävän lämpiminä autossakin, niissähän on kokoon nähden hyvin massaa. Tietenkään yön yli niitä ei sinne kannata jättää. Käytön aikana taas sisäiset vastukset hoitaa lämmityksen. Helteellä saattaa tulla ennemminkin ongelmia liiasta lämpenemisestä.
venäjän armeija liikkuu dieselin voimin, joten nimenomaan sen varastojen ja tuotannon tuhoaminen on tärkeää.
Ei suotyypitkään seuraa maakuntarajoja.
Ongelma voi tulla siitäkin, mitä katsotaan ennallistamiseksi, jos sellaista aletaan suorastaan vaatimaan. Kelpaako luonnostaan tukkeutuva oja, vai vaatiiko luontoarvot aina kaivinkoneen möyrimään suon ruvelle?
Eli 500 litraa = 75 kymmentuntista päivää. Kova suoritus, mutta tehtävissä.
Bensaraivuri kuluttaa myös silloin, kun raivaaja köpöttelee paikasta toiseen tai arvuuttelee seuraavaa uhria, mikä hieman tasoittaa peliä. Tarvitaan kyllä paljon akkuja ja autolaturi, että hommassa olisi akkukoneilla jotain mieltä tuolla tahdilla. Kevyempikin tahti voi olla akkukoneilla haastava, jos se on jotain nuoren metsän hoitoa tai muuten raskaampaa leikattava, kuin risukko.
Ja eväänä on sähköuunissa paistettua leipää, päällä sähköllä tapettua sikaa.
Oman maakunnan, Pohjois-Savon ohut (0-29)- ja paksuturpeisista (200+, muita en laskenut) soista n 80% näyttäisi olevan ojitettuja. Voi siis olla perusteltua etsiä ennallistamiseen sopivia kohteita. Nimenomaan tuolla aiemmin peräänkuulutettu asiantuntijavetoinen valintaprosessi on perusteltu, ei uutisjutuissa enimmäkseen pyörivä prosenttiperusteinen.
Niin, ja miksi sanoin tuossa ”voi siis olla”? Siksi, että luontohan ei välitä maakuntarajoista. Jonkun maakunnan alueella tiettyä suotyyppiä voi ollakin ojittamattomana vähän, mutta valtakunnan tasolla kuitenkin riittävästi. Ei ole mitään syytä tehdä päätöksiä maakuntatasolla.
No onko meillä sitten luonnontilaisista tai sen kaltaisista soista pulaa? Toki alueellisesti voi olla hyvinkin iso osa ojitettu, mutta onko tällä suuresti väliä, jos erot tasaantuu kasvuvyöhykkeiden sisällä?
Energiapuun verotus tyssää siihen, että kaupunkien lämmityskulut nousee. Ja jos ei tyssää, niin itsepähän ovat kuoppansa kaivaneet. Datakeskuksien valmistumisen jälkeen voi sähkökattiloiden kannattavuus hieman muuttua.
Mikään ei ole niin lyhyt, kuin ihmisen muisti. Mikähän olikaan syynä vuoden 2024 kulutushuippuun, ja voisiko jokin vastaava toistua? Joko kohta vielä alkaa taas vaatimukset maatalouden ja puolustusvoimien hiilileikkauksista?
Kyllä ne minun puut oli koko matkalta kasvaneet, mutta vanhimmissa oli kasvu jo hyytymään päin, vaikka litroja ei kovin julmasti vielä ollut. Kuoresta näki, että ikää oli kokoon nähden reilunpuoleisesti. Joissakin näkyi myös, että laho oli lähtenyt liikkeelle hakkuussa tulleesta kolhusta, mutta ei kaikissa sellaista näkynyt. Se tiheäsyinen ydin näkyy olevan herkästi lahoava jostain syystä.